Porkala R.I.P.?

Vi vet inte idag vilka käppar och morötter staten kommer att ta i bruk för att försöka åstadkomma kommunfusioner. Idag tror vi att kommunerna inte kommer att tvingas till sammanslagningar i huvudstadsregionen, men realiteten kan vara en annan inom några år. Eftersom så mycket i den lagstiftning som berör kommunerna är oklart är det viktigt att vi inte stänger några dörrar i detta skede, att vi inte på eget bevåg minskar på vårt spelrum.

I våras beslöt kommunfullmäktige med en knapp majoritet att vi endast utreder ett kommunsammanslagningsalternativ, en helhet som omfattar Kyrkslätt, Vichtis, Esbo och Grankulla. Då motiverades motvilligheten till en utredning med Sjundeå och Ingå, den s.k. Porkala-modellen,med att Sjundeå inte själv förhållit sig odelat positivt till en utredning med Kyrkslätt.

På kommunfullmäktigemötet den 11.11 var situationen en annan – Sjundeås kommunfullmäktige hade enhälligt beslutat att de vill utreda sammanslagningar med alla sina grannkommuner. Men det räckte inte för Kyrkslätt. Mitt ändringsförslag till utlåtandet som berörde kommunsammanslagningar skulle ha inneburit att Kyrkslätt förhåller sig positivt till utredningar även västerut. Ändringsförslaget föll med rösterna 23 mot 27. Majoriteten av Kokoomus och De Gröna tyckte att det bästa utredningsalternativet är det i vilket Kyrkslätt är 10 % av helheten – utan att undersöka andra alternativ. Föga förvånande var detta även Sannfinländarnas syn på saken. Jag kan inte förstå detta resonemang.

Detta beslut betyder att vi går in i kommunsammanslagningsruletten med enbart ett alternativ – Esbo, Grankulla och Vichtis. En jämförelse med bara ett alternativ är ingen jämförelse. Vi kan inte objektivt bedöma en lösning om vi inte kan ställa den mot en annan. Kyrkslätt har nu valt att passivt flyta med strömmen i stället för att aktivt själv fatta sådana beslut som möjliggör olika alternativ i framtiden. Detta är inte gott beslutsfattande. Det snart 680 år gamla Kyrkslätt hade förtjänat bättre.

Luoman seisake vaakalaudalla

Helsingissä vietettiin viime viikolla autotonta päivää. HSL tarjosi edullisia matkoja ja kehotti kaikkia asukkaita jättämään auton kotiin. Oikealla asialla ovat: joukkoliikennettä tulisi suosia jo taloudellisistakin syistä. Paljon hyvää tahtoa herättävä tempaus taitaa kuitenkin olla puhdasta PR:ää. Samaan aikaan kun kaikkia radanvarsien kehyskuntia tulisi kehittää vähentämällä riippuvuutta autoista, HSL ehdottaa sekä Mankin että Luoman junaseisakkeiden lakkauttamista. On enemmän kuin aiheellista ruotia tällaisen ehdotuksen taustoja. Onko kysymyksessä todellakin HSL:n strategian mukainen ehdotus, vai jonkun yksittäisen johtajan bonustavoitteita tukeva päätös? Järjelliseltä ei ehdotus vaikuta, sillä Kirkkonummi on voimakkaasti kasvava kunta, jossa kaavoitustyö on vielä pahasti kesken. Päätöksiä tulisikin nyt tehdä pitkällä aikajänteellä, sillä kerran suljettua asemaa on myöhemmin todella kallista elvyttää.

Asemien lakkauttamista perustellaan liikenteen sujuvuuden lisäämisellä. Seisakkeet, nuo liikenteen sujuvuuden kiusankappaleet… Niin, mukavampaahan junilla olisi ajella, jos ei tarvitsisi pysähdellä poimimaan matkustajia. Luoman aseman lakkautusta perustellaan myös sillä, että seisake on nykyisellään liian lyhyt: se vaatisi pidentämistä, jotta pitkät junayksiköt mahtuisivat pysähtymään kokonaisuudessaan seisakkeen alueelle. Seisakkeen pidentäminen tuntuisi kuitenkin lakkauttamispäätöstä fiksummalta vedolta, sillä jatkuvasti kehittyvän kunnan matkustajamäärät eivät ainakaan nykyisestä pienene.

Päätösehdotuksessa kunta ilmaisi lausunnossaan suostuvansa lakkauttamiseen. Keskustelun jälkeen kunnanhallitus muutti kuitenkin lausunnon päinvastaiseksi: kunta ei suostu siihen että Luoman seisake suljetaan. Tänään asia on jälleen kunnanhallituksen asialistalla. Käytävillä on käyty ankaraa kauppaa Luoman asemasta: päätösehdotuksessa lukee, että Tolsan aseman perusparannusta, joka on noin 8m€ kokoinen hanke, aikaistetaan vuosille 2014-2016 mikäli kunta suostuu lakkauttamaan Luoman aseman. Tässä pelataan kovilla panoksilla ja asetetaan kaksi aluetta vastakkain. Kunnan intresseissä ei voi olla sisäisen ristiriidan luomien kunnan omien asukkaiden välille.

Asemien lakkauttaminen on HSL:n hallituksen asialistalla 1.10. Hallituksessa Kirkkonummella on hyvin pieni edustus, joten nyt on syytä vaikuttaa myös muiden kuntien päättäjiin. Luettelo hallituksen jäsenistä löytyy täältä: http://www.hsl.fi/paatoksenteko

Kirkkonummi kehittyy parhaiten omin voimin

Pääkaupunkiseudun kuntaliitoskeskustelu käy kuumana. Kirkkonummea ajetaan Espoon syliin yhteiskunnallisesta päätöksenteosta tutulla retoriikalla: halutaan tehostaa, parantaa kilpailukykyä, rakentaa metropolia… Uutena kunnallispoliitikkona tehtäväni on olla kriittinen ja peräänkuuluttaa myös uusia katsantokantoja. Kysyisinkin, miten tehokkuutta mitataan? Entä mitä on todellinen uuden ajan kilpailukyky?

Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Kirkkonummella pääosin Espoota paremmin. Kun viime viikolla tarvitsin pojalleni lääkäriajan, sain sen samalle iltapäivälle. Espoossa tästä voi vain unelmoida. Nopea reagointivalmius ja joustavat palvelut – ne ovat tehokkuutta parhaimmillaan.

Koulut ja päiväkoditkin ovat meillä korkeatasoisia. Olemme pystyneet ylläpitämään jopa pienehköjä päiväkoteja ja kyläkouluja ja siten mahdollistamaan perusturvallisuuden ja elävän kyläkulttuurin. Jatkuvuus ja turvallisuus – ne ovat kilpailukykyä parhaimmillaan.

Espooseen liittymisessä on vaikea nähdä todellisia hyötyjä, sillä meillä kirkkonummelaisilla on kaikilla mittareilla mitattuna enemmän menetettävää kuin saatavaa. Kuntalaisten elämänlaatuun ja vaikuttamismahdollisuuksiin vaikuttaa ennen kaikkea se, miten lähellä kuntalaisia päätöksentöksenteko säilyy. Kirkkonummella päättäjät ovat monille tuttuja koulu- ja harrastusympyröistä, jolloin kynnys vaikuttaa heidän kauttaan yhteiseen päätöksentekoon on matala. Oman lyhyen poliittisen urani aikana olen kokenut, että ihmisillä on halu vaikuttaa valtuutettujensa kautta. Uskon, että osallistavalla päätöksenteolla on suuri merkitys kunnan kehittymiselle.

Suur-Espoossa Kirkkonummi saisi kymmenisen valtuustopaikkaa, vaikka iso osa uuden kuntaliittymän maa-alasta sijaitsee Kirkkonummella. Kirkkonummihan on pinta-alallisesti hieman Espoota isompi. Käytännössä meille jäisi siis hyvin vähän sanottavaa omasta maankäytöstämme. Kuntalaisen vaikutusvalta oman ympäristön kehittämiseen putoaisi murto-osaan nykyisestä.

Kuntaliitoksen myötä myös byrokratia lisääntyy, eivätkä byrokratia ja tehokkuus tunnetusti kulje käsi kädessä. Uusi kuntaliitos ei siis kilpailukykyämme ainakaan kasvata.

Taloudelliset näkökohdat puoltavat monen mielestä liittymistä Espooseen. Espoo on kuitenkin selvästi Kirkkonummea velkaantuneempi kun tarkastellaan koko konsernia. Tällä hetkellä Espoon kokonaisvelka on noin 6000€ / asukas, kun se Kirkkonummella lähentelee maltillisempaa 2500€ rajaa.

Tehokkuuden puolestapuhujat väittävät ison koneen jauhavan palveluja pientä kuntaa tehokkaammin. Pitäisikö tämä väite niellä? Suur-Espoossa kunnan työntekijöillä olisi ensin viiden vuoden irtisanomissuoja. Kun viiden sekasortoisen yhteiselon vuoden jälkeen vihdoinkin päästäisiin kiinni tehostamiseen on vaarana, että keinovalikko on vanha perinteinen: puretaan palveluverkkoa. En usko että Kirkkonummelaiset haluavat todistaa tällaista kehitystä.

Kirkkonummella onkin nähdäkseni hyvät edellytykset kehittyä entistä vetovoimaisemmaksi ja hyvinvoivemmaksi kunnaksi Espoosta irrallaan. Positiiviseen kehitykseen riittää oikein hyvin nykyinenkin asukaspohja. Ne asiat, jotka Espoossa ovat paremmin, voimme saavuttaa myös omin voimin. Kirkkonummen hyvät puolet, meidän arvokkaat erityispiirtemme, sen sijaan häviäisivät herkästi Suur-Espoon uumeniin.

metro1

Diskussion med Pekka Poutanen om Kyrkslätts självständighet

Jag diskuterar med Pekka Poutanen om kommunsammanslagning – eller inte – i Radio Vega : http://arenan.yle.fi/radio/1862856

Toinen erä

Toinen valtuustokokous on takana, ja vielä hieman uuvuttaa. Tunnelma oli sen verran riehakas, että kokous keskeytettiin pari kertaa.

Kokouksessa käsiteltiin kunnan lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Sisällöltään lausunto oli odotetun varautunut, ja se oli epäilemättä näiltä osin enemmistön mieleen. RKP:n ryhmämme esitti  muutamia täsmennyksiä, jotka kuitenkin valitettavasti kohtaisivat vastarintaa. Halusimme poistaa epämääräisiä viittauksia metropolialueeseen, jota vastaus ei koskenut. Halusimme painottaa että kielilakia tulee noudattaa. Olisimme myös lisänneet toteamuksen siitä, että Siuntion ja Inkoon kanssa Kirkkonummi muodostaisi noin 50000 asukkaan kunnan. Tämä luku on esitetty SOTE-alueen muodostamisen ehtona. Varsinkin kielilakiviittauksen kohtaama vastustus ihmetytti – sitä luulisi että lain noudattamista vaativa kirjaus ei voisi olla ristiriitainen asia.

No, neljän vuoden aikan ehtii epäilemättä tulla muitakin pettymyksiä..

Jätin yhdessä Minna Hakapään (vihr) kanssa kokouksen yhteydessä alla olevan valtuustoaloitteen. Se sai ilahduttavasti 38 allekirjoitusta, ja se luvattiin tuoda käsiteltäväksi toukokuun kokoukseen.

Jos kaikki sen allekirjoittaneet äänestävät toukokuussa säilyttämisen puolesta, niin Höstsol jatkaa. Äänestyskäyttäytymisestä ei kuitenkaan ole takeita.

Maanantain kokouksessa esitettiin päivähoitoselvityskeskustelun lomassa perättömiä väitteitä Höstsolin säilyttämisen aiheuttamista talousseuraamuksista. Ellei sitten ajattele että vaihtoehtoinen kustannus on 0€, että lapset jätettäisiin ilman hoitopaikkaa. En kuitenkaan millään usko, että se oli näitä näkökantoja esittäneiden valtuutettujen ajatus. No, mene ja tiedä.

Toukokuussa pitää varmistaa, että esitetyt numerot ovat oikeat.

Höstsolin valtuustoaloite

Höstsol är ett finskspråkigt kommunalt daghem i Jorvas för 12 barn. I samband med budgetbehandlingen i fullmäktige den 15.12.2012 beslöt fullmäktige att stänga daghemmet utan diskussion. Föräldrarna till barnen i daghemmet fick inte information om stängningen.

I samband med detaljplaneringen av Västra Jorvas kommer det att planeras nya tomter för 40000 våningskvadratmeter. Detta motsvarar ungefär 250 nya bostäder. Antalet barn i daghemsålder kommer att öka i Jorvas, och inget nytt daghem planeras för området.

Verksamheten i Höstsol är inte dyr. På basen av den utredning som delgetts kommunstyrelsen är Höstsol billigare än ett gruppfamiljedaghem i genomsnitt (BS 2011, se bilaga), men en aning dyrare än ett stort 105-barns daghem.

Höstsol är beläget så att man når det även om man inte äger en bil. Således skulle många familjers vardag försvåras märkbart om verksamheten flyttas från Höstsol.

Höstsol har inte haft några problem med att få tillräckligt med barn. Både barnen, föräldrarna, och daghemspersonalen har varit nöjda med verksamheten. Höstsol behövs – Kyrkslätt måste kunna erbjuda alternativ till vård i stora enheter eftersom olika barn och familjer har olika behov.

Höstsols verksamhet bör fortsätta och denna motion bör behandlas som brådskande. Vi föreslår även att 3 av de vakanser som planerats för Masaby daghem inte besätts och att dessa tre personalresurser används i Höstsol På så sätt skapas inte nya personalkostnader i detta skede. När barnmängden i Masaby daghem senare växer ökas personalmängden i Masaby daghem.

Metropoli

Ensimmäisen valtustokokouksen jälkeen saimme kuulla selvitysmiesten suusta näkemyksiä metropolialueenkehittämisen  vaihtoehdoista. Niitä pelättyjä kuntaliitoksia, siis.

Asia on luonnollisesti vielä hyvinkin kesken, SOTE-uudistus on tekemättä, mutta kolmella vaihtoehdolla raportissa leikitellään:

A) Pieni Kirkkonummi, mahdollisesti yhdessä SIuntion ja Inkooon kanssa, ja vahva vaaleilla valittu metropolihallinto

B) Keskisuuri Kirkkonummi liitettynä Espoon, VIhtiin, Kauniaisiin, ja vahvahko vaaleitta valittu metropolihallinto

C) Kirkkonummi osana Helsinkiin kytkettyä jättikuntaa

Syfilis, rutto ja kolera, siis. Mikään näistä ei ymmärrettäväsit kerännyt suurta kannatusta. Kuitenkin versio A lienee se, joka helpoiten olisi nieltävissä. Siinä tosin suuri osa vallasta varsinkin maankäyttöön liittyen luovutettaisiin metropolihallinnolle. Suuri kysymys onkin se, missä raja kulkee ehdotetun metropolikaavan ja yleiskaavan välillä.

Raportin välistä löytyi laskelmia sisäänmuuton nettoefektistä kuntien kassaan. Helsingillä se oli n. -4000€ / asukas, Kirkkonummella +4000€ ja Kauniaisilla +10000€. Voisi siis helposti päätellä, että tässä pikemminkin yritetään tasata Helsingin tilannetta, kuin rakentaa tehokasta kuntahallintoa.

Muutenkin raportissa vilisi mielestäni huonosti perusteltuja mainintoja tehokkuudesta – ja hyvin vähän käytännön esimerkkejä tai edes laskelmia.

Tulin pari päivää sitten jutelleeksi Espoolaisen kunnallispolitiikon kanssa, ja hänen viesti oli selvä – älkää ainakaan missään nimessä liittykö Espooseen.

You took the words out of my mouth.

Höstsol

Jorvakseen kiiri budjettikäsittelyn jälkimainingeissa tieto siitä, että päiväkoti Höstsolia ollaan lopettamassa. Asia oli livahtanut läpi budjettikäsittelyn pienenä sivuhuomautuksena, toistasataa sivua pitkän nivaskan sivujen uumenissa.

Asia on nyt nostettu käsittelyyn vanhempien tarmokkaan viestintäkampanjan säestämänä, ja asia on vielä korjattavissa. Edellisen kunnanhallituksen viimeiseen kokoukseen tuli Minna Hakapään pyynnöstä selvitys asian taustoista. Selvitys oli kuitenkin kovin puutteellinen, ja sitä pyydettiin tarkentamaan. Seuraavaan uuden hallituksen kokoukseen selvitys tullee täydennettynä. Mikäli ei pystytä osoittamaan suuria säästöjä, niin lluulen että on edellytyksiä perua lopettamispäätös.

Säästöthän tässä ovat takana, mutta mihin hintaan? Kirkkonummi haluaa olla kunta joka pystyy tarjoamaan palveluja pienissä ykisköissä lähellä asukkaita. Jorvakseen kavoitetaan lähivuosien aikana 200-300 uutta asuntoa. Tarvetta tulee olemaan uuden päiväkodin rakentamiselle, ei vanhojen purkamiselle. Ei ole mitään mieltä poistaa kylän ainoa kunnallinen päiväkotipaikka viideksi vuodeksi, ja rakentaa heti perään samalle alueelle uusi päiväkoti.

Kirkkonummelta pitää löytyä tahto säilyttää vanhat kylät elinvoimaisina. Se tarkoittaa taistelua mm vanhojen koulujen ja päiväkotien puolesta. Nämä täyttävät usein kylissä muitakin tehtäviä kuin mihin niiden nimi suoranaisesti viittaa.

Mitä tästä muuta opimme? Budjettinivaska kannattaa lukea kunnolla läpi…

 

 

Ensiaskeleet

Eilen se lähti sitten käyntiin: neljän vuoden valtuustokausi. Ensimmäinen kokous oli pääasiassa järjestäytymistä, mutta ehdimmepä illan aikana käsitellä pikaisesti muutaman aloitteenkin.

Ennen kokousta jännitimme lähinnä, vaatisiko HS:n esille nostama Timo Haapaniemeen kohdistuva lahjusepäily valtuuston äänestystä luottamuksesta. Haapaniemi oli kuitenkin ilmoittanut jättäytyvänsä pois valtuustotyöstä asian käsittelyn ajaksi, joten pelättyä jo sovitujen paikkajakojen purkurumbaa ei tullut.

Paikkajakojen lisäksi ehdimme siis käsitellä myös muutaman aloitteen. Ei niistä nyt sen enempää – uutena valtuutettuna jouduin lähinnä ihmettelemään asioiden käsittelyn hitautta. Jo aikoja sitten valmistuneen kunnantalon aulan käyttöä näyttelytilana koskeva aloite tuli nyt, neljän vuotta käsittelyn jälkeen, takaisin valtuustoon. Neljä vuotta ei ole missään suhteessa asian selvittelyyn vaadittavaan aikaan!

Kaiken kaikkiaan ensimmäisestä kokouksesta jäi hyvä mieli – mukavia kolleegoja sali täynnä, uusia tuttavuuksi ja kiinnostavia keskusteluja. Tästä se lähtee.

Paikkajaot

Noniin, pitkät neuvottelut taitavat olla paketissa. Tänään RKP:n ryhmä tapaa ja saamme tietää miten meni. Sen kanssa elämme sitten seuraavat 4 vuotta.