Kansanedustajat ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenet Matti Semi (Vas.), Olli-Poika Parviainen (Vihr.) ja Anders Adlercreutz (RKP) ovat tehneet sisäministeri Kai Mykkäselle kirjallisen kysymyksen viimeaikaisesta muutoksesta opiskeluperusteisten oleskelulupien myöntämisessä. Maahanmuuttovirasto on tulkinnut syyskuussa voimaan tullutta uutta lakia siten, että oleskelulupaa opiskelun perusteella ei enää voi hakea turvapaikanhakija, joka on saanut opiskelupaikan turvapaikkamenettelyn aikana.

Uudella lailla pantiin täytäntöön opiskelijoiden, tutkijoiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja au pairien maahantuloa ja oleskelua koskeva direktiivi. Laki ei koske turvapaikanhakijoita eikä mahdollisia vaikutuksia turvapaikanhakijoihin huomioitu lakia edeltäneessä hallituksen esityksessä. Vaikutukset turvapaikanhakijoiden asemaan eivät nousseet esille myöskään esityksen eduskunta- ja valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Lain seuraukset tulivat yllätyksenä jopa asiaa valiokunnassa käsitelleille kansanedustajille.

– Ei voi olla niin, että Maahanmuuttoviraston käytäntöihin ujutetaan hakijoiden asemaan vaikuttavia muutoksia niin, ettei tämä näy selvästi laista. Nyt monen turvapaikanhakijan tilanteeseen käytännössä merkittävästi vaikuttava muutos tuli yllätyksenä niin henkilöille itselleen kuin heitä avustaville alan asiantuntijoille, Olli-Poika Parviainen kummeksuu.

Anders Adlercreutz muistuttaa, että moni turvapaikanhakijana maahan saapunut on pitkään jatkuneen prosessin aikana kotoutunut Suomeen ja päässyt opintoihin kiinni. Tähän saakka vireillä ollut turvapaikkahakemus ei ole estänyt oleskeluluvan hakemista muulla perusteella, vaikka prosessit ovat erillisiä.

– Lukuisat viime vuosina saapuneet turvapaikanhakijat ovat viettäneet Suomessa useamman vuoden odottaessaan hakemuksensa käsittelyä. Turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus opiskella jo turvapaikkaprosessin aikana, ja monet ovatkin turvapaikka-asian käsittelyn aikana saaneet opiskelupaikan, tutustuneet suomalaisiin ja kiinnittyneet tätä kautta yhteiskuntaan, Adlercreutz sanoo.

Matti Semi näkee muutoksen huonona niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta:

– On niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta pelkästään järkevää kannustaa tulijoita opiskeluun ja sitä kautta työmarkkinoille. Opiskelun edistämisessä on vain voittajia. Kapuloiden laittaminen opintojen rattaisiin monimutkaistamalla tilannetta ja lisäämällä epävarmuutta on järjetöntä, Semi toteaa.

Sisäministeriö on vastannut asiasta nousseeseen kritiikkiin viittaamalla direktiivistä johtuviin vaatimuksiin ja siihen, että turvapaikanhakijat saavat vapaasti opiskella, mutta heidän muilla perusteilla tekemiään oleskelulupahakemuksia on aiemminkin ryhdytty käsittelemään vasta, kun turvapaikka-asia on ratkaistu. Useiden turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien käsitys kuitenkin on, että muutos on asettanut turvapaikanhakijat muihin nähden eriarvoiseen asemaan ja lisännyt ongelmallisten käännytysten riskiä. Pahimmillaan opiskeluperusteisen oleskelulupahakemuksen huomioimatta jättäminen voi kansanedustajien mukaan johtaa siihen, että henkilö ehditään kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen poistaa maasta opiskelusta huolimatta.

Oppositioedustajat vaativat selvitystä siitä, oltiinko hallituksessa tietoisia lain tosiasiallisista vaikutuksista turvapaikanhakijoiden asemaan, joita ei esityksessä mainita. Myös Maahanmuuttovirastolle annetusta ohjeistuksesta lain tulkinnassa perätään tietoa. Semi, Parviainen ja Adlercreutz vaativat, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus jatkaa aloitettuja opintoja ja hakea oleskelulupaa niiden perusteella, eikä henkilöitä, joilla on perusteet oleskelulupaan, poisteta maasta.

Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa.

 

Maahanmuuttovirasto on tänään julkaissut sisäisen selvityksen turvapaikkamenettelystä ja turvapaikkapäätöksenteosta. Tämän kevään aikana mm. korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori ja professori Tuomas Ojanen ovat kritisoineet turvapaikanhakijoiden heikentynyttä oikeusturvaa. Kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä raportti on tervetullut, mutta muistuttaa samalla että nyt on aika korjata ongelmat, joita raportissa nostetaan esille.

– Olen iloinen siitä, että sisäministeri Mykkänen tarttui näihin ongelmiin. Raportti nostaa esille niitä asioita, joihin ihmisoikeusjärjestöt, asiantuntijat ja me RKP:ssä olemme kiinnittäneet huomiota. On kyse puutteellisista resursseista, puutteista haastattelijoiden osaamisessa sekä ongelmista tulkkauksessa, mutta myös lainsäädäntömuutoksista, joita on tämän hallituskauden aikana tehty, Adlercreutz sanoo.

– Suurin ongelma on oikeusavun rajoittaminen. Jos haluamme joustavia, nopeita – ja virheettömiä – menettelyitä meidän tulee varmistaa, että turvapaikanhakijat saavat riittävästi ohjausta oikeusavustajalta turvapaikkaprosessin aikana. Hallituksen tulisi kumota oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt rajoitukset.

Raportti sisältää 28 eri parannustoimenpide-ehdotusta, ensisijaisesti Maahanmuuttoviraston sisäisiin prosesseihin. Nämä parannukset ovat tervetulleita. Samalla Maahanmuuttovirastossa on tarkoitus ottaa käyttöön kuuden kuukauden aikaraja uusien turvapaikkahakemuksien käsittelyssä.

– On hyvä, että pyritään nopeisiin turvapaikkaprosesseihin. Samalla on kuitenkin tärkeää, että resurssien riittävyydestä huolehditaan ja panostetaan henkilökunnan koulutukseen – muuten riskinä on joutua ojasta allikkoon. Kuuden kuukauden aikaraja ei saa johtaa siihen, että yksittäinen käsittelijä ylikuormittuu ja että laatu kärsii. Oikeusturvan toteutuminen tulee varmistaa.

– Suomeen on kohdistunut kansainvälistä kritiikkiä siitä, miten olemme kohdelleet lapsia turvapaikkaprosessin aikana. Raportti ei ota tämän ryhmän tilanteeseen kantaa, eikä myöskään toisten haavoittuvassa asemassa olevien tai seksuaalivähemmistöjen tilanteeseen. Toivon, että sisäministeri Mykkänen ei unohda näitä ryhmiä, kun työ jatkuu.

 

Eilen Ylellä julkaistussa haastattelussa pääministeri Juha Sipilä sanoo, että EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnasta voitaisiin luopua. RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kiittää Sipilää avauksesta. RKP on jo pitkään tehnyt työtä tarveharkinnan luopumisen puolesta.

– Monilla aloilla sovellettava tarveharkinta ei ole tätä päivää. Jos meillä on toimintaympäristö jossa yritykset eivät itse saa päättää keitä he palkkaavat, yritykset muuttavat toiseen maahan jossa tällaisia rajoitteita ei ole. Ei ole sattumaa, että Tukholma päihittää Helsingin selvin numeroin, kun verrataan kansainvälisten suuryritysten konttoreiden määrää, Adlercreutz sanoo.

Tähän asti hallitus ei ole halunnut tarttua kysymykseen suurelta osin johtuen siitä, että Perussuomalaiset ja heidän seuraajansa Sininen tulevaisuus eivät ole halunneet tähän muutosta. Adlercreutzin mukaan puolueen, jolla on reilun prosentin kannatus, ei tulisi laittaa keppejä Suomen kilpailukyvyn rattaisiin.

– Olemme pahasti jäljessä muun Euroopan kehityksestä. Nykyinen linja ei houkuttele tänne uusia yrityksiä, eikä myöskään edistä kotimaisten yritysten kasvuedellytyksiä tai niiden kansainvälistymistavoitteita.

Vaikka talous tällä hetkellä kasvaa, työllisyysasteemme nousee hitaasti. Samaan aikaan monilla sektoreilla on jopa pulaa työvoimasta.

– Korkeasuhdanteesta huolimatta olemme juuttuneet liian korkeisiin työttömyyslukuihin. Hallituksen puoliväliriihessä esitetyt työmarkkinauudistukset ovat tervetulleita, mutta tarvitsemme enemmän. Paikallinen sopiminen ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopuminen olisi hyvä alku.

Turvapaikkahakemusta käsiteltäessä on mahdollista ottaa huomioon erityisiä henkilökohtaisia syitä. Harkinnassa voi ottaa huomioon esim. yrittäjyyden, aloitetun koulutuksen tai perhesiteet. Näin tehdään nykyään kuitenkin hyvin harvoin, vaikka tämä selvästi olisi koko yhteiskunnan edun mukaista. Tätä mieltä ovat RKP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Anders Adlercreutz sekä RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo.

Adlercreutzin mukaan löytyy monia esimerkkejä tapauksista, joissa suomalaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen käännyttämisestä, mutta joissa erityiset henkilökohtaiset syyt olisi tullut ottaa huomioon.

– Yhdessä tapauksessa kolme irakilaista perusti Suomessa yrityksen ja työllisti itsensä. Kaksi heistä sai hyvää oikeusapua turvapaikkaprosessin aikana ja sai oleskeluluvan. Kolmas sai huonoa oikeusapua ja uhataan nyt käännyttää. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, joka voi työllistää itsensä, mutta päätämme kuitenkin käännyttää ihmisiä, jotka ovat osoittaneet, että he haluavat jäädä Suomeen ja olla osa tätä yhteiskuntaa, Adlercreutz sanoo.

Myös RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo kritisoi Migrin tiukentunutta linjaa.

– Käännytysuhan alla on tällä hetkellä ihmisiä, jotka selkeästi ovat resursseja maallemme.  Perheiden pirstominen ja jopa alaikäisten käännyttäminen turvattomiin maihin ei ole kestävää. Näin ei edistetä kotoutumista, Ingo sanoo.

Käännytysten perusteet eivät ole Adlercreutzin ja Ingon mielestä kestävällä pohjalla.

– Jotkut väittävät, että Suomesta on tullut ”koko maailman sosiaalitoimisto” mutta tämä ei pidä paikkaansa. Meidän tulee ymmärtää, ettei yhteiskuntammekaan hyödy siitä, että perheitä revitään rikki, että yritykset menettävät työntekijöitä ja että osaamiselle ja kunnianhimolle ei anneta maassamme tilaa. Tämä ei ole tehokasta kotouttamista, Adlercreutz sanoo.

– On häpeällistä, että viranomaiset eivät turvapaikkahakemuksen yhteydessä ota huomioon erityisiä henkilökohtaisia syitä turvapaikkahakijan ja yhteiskunnan eduksi. Tähän on puututtava, Ingo vaatii.