Adlercreutz om budgeten 2022: Välkommet med expressfil för utländsk arbetskraft och ett förhöjt hushållsavdrag

– Finlands ekonomiska tillväxt har kommit igång, vilket visar att regeringen har lyckats med sin ekonomiska politik i en svår situation. Det är emellertid klart att också nya åtgärder behövs och flera av dessa finns i nästa års budgetbok. Till dem hör till exempel satsningen på den studie- och arbetsrelaterade invandringen och höjningen av hushållsavdraget.

Det betonade Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz i gruppanförandet i remissdebatten om budgeten för år 2022.

– Svenska riksdagsgruppen och SFP välkomnar regeringens beslut att under 2022 skapa en så kallad expressfil på två veckor för att främja arbetskraftsinvandringen. Det här ska inte kunna vara en politisk tvistefråga. Den utbildnings- och arbetsrelaterade invandringen behövs. Det borde hela det finländska samhället och alla partier inse, säger Adlercreutz.

Adlercreutz understryker behovet av strukturella sysselsättande åtgärder, då den snabbaste tillväxten inom sysselsättningen enligt finansministeriets prognos kommer att avta redan under 2022.

– Det finns ingen naturlag som säger att vi i Finland skall behöva leva med en betydligt högre strukturell arbetslöshet än våra nordiska grannländer. Det är nu, under en gynnsam konjunktur, som det är det lättast att förverkliga de reformer som behövs. Det är väsentligt att vi nu har en klar deadline – den 15 februari 2022 – för de beslut som krävs.

En höjning av hushållsavdraget har varit en viktig målsättning för SFP. Adlercreutz är nöjd över att det nu förverkligas.

– Vi höjer både på hushållsavdragets maximibelopp och på ersättningsprocenten. På så sätt uppmuntrar vi hushållen att byta oljepannan mot förnybara uppvärmningsalternativ. Utöver detta genomförs ett tvåårigt försök med höjt hushållsavdrag för hushålls-, vård- och omsorgsarbete. Vi är övertygade om att denna åtgärd ger fler arbetstillfällen inom servicebranschen.

Adlercreutz: Uppbåden skall gälla alla, jämställt

I torsdagens debatt om den försvarspolitiska redogörelsen tog Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz ställning för införandet av ett jämställt uppbåd.

– Grunden i vår försvarspolitik är en allmän värnplikt. Svenska riksdagsgruppen ser det som en naturlig utveckling att uppbåden ska gälla alla. Det är en jämställdhetsfråga. Kvinnor ska få ställa sig frågan: Är jag beredd att göra värnplikt? säger Adlercreutz.

Adlercreutz var medlem i försvarsredogörelsens parlamentariska uppföljningsgrupp och representerar SFP i riksdagens försvarsutskott.

–  Under de senaste tio åren har säkerhetsläget i Europa förändrats och försämrats. Konflikternas spektrum är bredare och till en del mer oförutsägbar än förr. Det är i denna verklighet och mot detta faktum vi behandlar redogörelsen. Den här utvecklingen innebär att vår resiliens prövas på ett annat sätt än tidigare.

I gruppanförandet lyfte Adlercreutz även fram betydelsen av Finlands internationella referensramar inom försvarspolitiken.

– EU, Nato och Nordefco är våra viktigaste samarbetspartners – utan att glömma Sverige, Norge och USA. Vi är glada över det förtätade försvarssamarbetet. Tomrum som uppkommer fylls nämligen lätt upp – det är inte en tillfällighet att Kina deltog i en militärövning i Östersjön. Ett litet land som Finland är beroende av samarbetspartners för att vi ska kunna upprätthålla stabiliteten i vårt eget närområde.

Adlercreutz om budgetrian: Energiomställningen tar fart

I sin budgetria beslöt regeringen om omfattande åtgärder för att försnabba energiomställningen. Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz är nöjd med de beslut som fattades.

– Att flytta datorhallar kopplade till fjärrvärmenätet, stora värmepumpar och elpannor till skatteklass II är en stor klimatåtgärd. Det möjliggör en utfasning av både torv och kolkraft. Värmepumpar och elpannor kan nu kostnadseffektivt användas för att ta till vara el då den är billig och lagra den som värme i fjärrvärmesystemet. Uppvärmningen av våra kommuner kan i och med detta bli fossilfri, säger Adlercreutz.

Adlercreutz ser det om anmärkningsvärt att regeringen nu uppnått sitt utsläppsminskningsmål, med råge.

–  Vårt mål att vara klimatneutrala år 2035 är mycket ambitiöst. Med de beslut som regeringen nu fattade kommer vi att nå dit. Och det är skäl att notera, att dessa beslut också stärker den inhemska industrin. Industrin har efterlyst klimatåtgärder eftersom den ser rena lösningar som en växande marknad. Och näringslivet har helt rätt: Genom att skapa en förutsägbar hemmamarknad för vår cleantech-industri ger vi den möjlighet att få referensprojekt, att växa till sig och gå på export. Därför är en långsiktig och förutsägbar klimatpolitik så viktigt – och helt förenlig med välfärd och tillväxt.

Adlercreutz: Progressiv kommunalskatt fel riktning för Finland

– Vi kan avsluta diskussionen om en progressiv kommunalskatt, anser Anders Adlercreutz.
Trots valtider måste vi kunna tänka längre än så. Vårt land behöver förutsägbarhet och konkurrenskraft och det gäller också skattepolitiken, understryker Svenska riksdagsgruppens ordförande.

I Yles valdebatt lyfte statsminister Sanna Marin upp tanken om en progressiv kommunalskatt. Kommunalskatten är inte progressiv, men i praktiken leder de avdrag som tillämpas att den redan nu har olika effekt i olika inkomstklasser, säger Adlercreutz.

– Progressionen i beskattningen är redan idag större i Finland i jämförelse med våra nordiska grannländer. En vanlig löntagare får leva med en märkbart högre marginalskatt än sina svenska grannar.

– En progression inom kommunalbeskattningen skulle ytterligare öka den totala progressionen. I stället för att avveckla flitfällor skulle vi skapa dem. Det är totalt fel riktning för Finland, säger Adlercreutz.

Han framhåller att paradoxalt nog skulle en sådan skatteåtstramning dessutom slå till hårt mot de kommuner som har ett svagt skatteunderlag. Det skulle man i sin tur sedan bli tvungen att kompensera via statsandelar.

– Vi skulle göra den kommunala ekonomin svårare att förutsäga, vi skulle öka på statens inblandning i kommunernas ekonomi och samtidigt både bidra till hjärnflykt och sämre incitament till att ta emot arbete. Det är sannerligen inte ett vinnande koncept i osäkra tider, säger Adlercreutz.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi tyytyväisiä valtiovarainvaliokunnan lisämäärärahoista:  Listalla tärkeitä liikenneväyliä, tukea nuorille yrittäjille sekä ammattikalastajille

Tärkeät liikennehankkeet Uudellamaalla ja Pohjanmaalla etenevät. Tämä varmistui perjantaina, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi listan projekteista, joille myönnetään varoja valiokunnan jakamasta ylimääräisestä noin 40 miljoonan euron potista.

Uudellamaalla Fagervikintietä parannetaan, kantatie 51:lle saadaan tievalaistus välille Inkoo-Karjaa ja Helsingin seudulla noin 40–50 kilometriä pyörätietä saa uuden päällysteen. Pohjanmaalla vientiteollisuuden näkökulmasta tärkeälle Vaasan satamatielle myönnetään suunnittelumäärärahaa ja Kruunupyyhyn rakennetaan aivan uusi kevyen liikenteen väylä.

Merenkurkun maailmanperintökohteelle ohjataan määrärahoja vaellusreittien laajentamiseen.

– Nämä ovat kaikki arvokkaita paikallisia hankkeita, joita nyt voidaan edistää, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi sanovat. He ovat toimineet RKP:n pääneuvottelijoina valtiovarainvaliokunnassa.

RKP on ajanut lisärahoitusta monelle eri organisaatiolle. Naisjärjestöjen määräraha nostetaan tämän vuoden tasolle. Määrärahoja myönnetään myös vienninedistämisen parissa toimivalle Viexpolle sekä Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille.

Suomen Ammattikalastajaliiton määrärahat kaksinkertaistuvat. Maataloudessa tuetaan 4H-toimintaa. Myös nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen edistäminen saa tukea.

– Tämän prosessin ajatuksena valtiovarainvaliokunnassa on löytää yksittäisiä strategisesti herkkiä kohtia, jotka hyötyisivät lisäpanostuksista. Uskomme, että näillä tuntuvilla tiepanostuksilla Länsi-Uudellamaalla annamme koko alueelle piristysruiskeen. On myös äärimmäisen tärkeää, että voimme tässä tilanteessa jatkaa viennin tukemista varsinkin Ruotsiin, Adlercreutz sanoo.

Rehn-Kivi nostaa esille Istanbulin sopimuksen mukaisen työn naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

– Myös tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman edistäminen huomioidaan budjetissa 100 000 euron lisämäärärahalla. Tämä on erittäin tervetullutta, Rehn-Kivi sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee budjettimietintönsä tiedotustilaisuudessa tänään klo 12. Tilaisuus lähetetään suorana eduskunnan verkkosivuilla.

Adlercreutz: Ensikertalaiskiintiöt tukkivat tien korkeakouluopintoihin

Tänään täysistunnossa käsiteltiin pidennettyä oppivelvollisuutta. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz nosti keskustelussa esiin korkeakoulujen opiskelijavalinnan ensikertalaiskiintiöt. Adlercreutzin mukaan kiintiöt johtavat käytännössä opintojen aloittamisen lykkääntymiseen, sillä nuoret ymmärrettävästi optimoivat ja odottavat, jotta he eivät menettäisi ensikertalaisuuden etua.

– Me tiedämme, että työllisyysedellytykset ovat huomattavan paljon suuremmat heillä, jotka ovat käyneet myös toisen asteen. Tämän takia on loogista pidentää oppivelvollisuutta. Seuraava askel – eli askel korkeakouluopintoihin – on muodostunut pullonkaulaksi sen jälkeen, kun ensikertalaiskiintiöt otettiin käyttöön vuonna 2016. Kiintiö johtaa siihen, ettei opiskelupaikkaa oteta vastaan, ellei olla täysin varmoja, että se on oikea valinta. Näin opinnot lykkääntyvät, Adlercreutz sanoo.

Ensikertalaiskiintiöt ovat ongelmallisia myös siksi, että niiden takia opintosuunnan vaihtaminen on hankalampaa.

– Vaadimme nuorilta jo nuoressa iässä pitkälle ulottuvia päätöksiä opintojen suhteen. Ensikertalaiskiintiöt tekevät opintopolun vaihtamisesta myöhemmässä vaiheessa vaikeampaa. On täysin luonnollista, että oman polun etsiminen vie aikaa. Meidän tulee nähdä laaja-alaisuus ja monipuolisuus hyvinä ominaisuuksina, positiivisina asioina, joita tarvitsemme tulevaisuusongelmiemme ratkaisemiseksi.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen on hyvä asia, mutta uudistustarve ei lopu tähän: ensikertalaiskiintiöistä tulee luopua. Asettamalla kaikki opiskelijat samalle viivalle ja tekemällä opiskelupaikan vaihdosta mahdollisimman helppoa lyhennämme opiskeluaikoja, pidennämme työuria ja parannamme nuorten hyvinvointia.

Adlercreutz ja Mykkänen: Ruovikon niitolla parannetaan vesien tilaa ja rantojen viihtyvyyttä

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vierailivat tänään Kirkkonummen Långvikissa tutustumassa John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeeseen. Projektilla yritetään vauhdittaa ruovikkojen niittoa sekä edistää ruokomassan hyötykäyttöä. Adlercreutz ja Mykkänen painottavat ruovikon niiton monipuolisia hyötyjä, niin vesiensuojelun kuin uuden liiketoiminnankin näkökulmasta.

– Runsas ruovikkokasvusto on merkki vesialueen rehevöitymisestä. Ruovikko sitoo itseensä runsaasti ravinteita, joten niittämällä ruovikkoa voidaan samalla tehokkaasti poistaa jo rantaveteen päätyneitä ravinteita. Runsas ruovikkokasvusto myös vähentää ranta-alueiden virkistyskäyttöarvoja, joten niitolla voidaan sekä parantaa vesistön tilaa että lisätä rantojen viihtyvyyttä, Adlercreutz sanoo.

Niitetystä ruovikosta saatavaa ruokomassaa voidaan käyttää moniin biomassapohjaisiin tuotteisiin, joihin myös turvetta tällä hetkellä käytetään.

– John Nurmisen Säätiön pilottihanke antaa oivan mahdollisuuden ruovikkoa ja ruokomassaa käyttävän liiketoiminnan ideoimiseen lähialueilla. Ruokomassaa voi muun muassa käyttää kasvualustana kasvihuoneissa. Kotimaista raaka-ainetta löytyy runsaasti pitkin Suomen vesistölinjaa ja Saaristomerellä, joten tuotekehittelylle on nyt mainio tilaisuus, Mykkänen sanoo.

Kansanedustajat korostavat lisäksi Itämeren tilanteen parantamisen tärkeyttä.

– On otettava kaikki keinot kehiin, jos me meidän elinaikanamme haluamme nähdä hyvinvoivan Saaristomeren. Yksi tarvittavista menetelmistä on jo mereen päätyneiden ravinteiden poistaminen, esimerkiksi niittämällä ruovikkoa kuten tässä hankkeessa tehdään. Tämän lisäksi on kaikin keinoin pyrittävä pienentämään sitä ravinnekuormaa, joka nyt valuu vesistöihimme. Itämeren tulevaisuus on riippuvainen meidän toimistamme, Adlercreutz ja Mykkänen sanovat.

Adlercreutz vill ha en jämlik, sporrande inkomstrelaterad dagpenning

Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz föreslår att man i samband med en utveckling av den inkomstrelaterade dagpenningen utvidgar den till att gälla alla arbetslösa.

– SFP har föreslagit att dagpenningen skulle graderas och göras mer sporrande genom att höja stödet i början av arbetslöshetsperioden. Graderingen av arbetslöshetsdagpenningen och en utvidgning av dess omfattning kunde utredas tillsammans. Genom att koppla ihop dessa två mål kunde vi hitta en kostnadsneutral modell. Detta skulle främja jämlikheten, säger Adlercreutz.

Arbetslöshetskassans finansieringsandel av den inkomstrelaterad dagpenningen är ungefär 5,5 procent. Resten finansieras av alla skattebetalare. Trots det, krävs det ett medlemskap för att man skall få inkomstrelaterad dagpenning.

– Det här är svårt att motivera från en jämlikhetssynpunkt. Det är fråga om en grundläggande trygghet. Men visst kunde man tänka sig att de som hör till en kassa kunde få en lite större arbetslöshetsersättning – till exempel 5–10 procent, säger Adlercreutz.

Enligt många sakkunniga skulle en graderad dagpenning öka sysselsättningen. Erfarenheterna från Danmark som infört en sådan modell stöder forskningen.

– I synnerhet i en kris måste man dels värna om att alla behandlas jämlikt, dels göra allt för att öka sysselsättningen. Denna modell skulle gagna båda dessa strävanden.

Adlercreutz: Pidennetty tilikausi helpottaisi teollisuuden tilannetta

Vientiteollisuuden näkymät ovat odotetusti synkkenemässä. Alkuvuonna koronakriisi iski lähinnä palvelualoihin teollisuuden vielä pyöriessä vahvojen tilauskirjojen turvin. Loppuvuodesta tilanne kuitenkin muuttuu. RKP:n valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anders Adlercreutz on tilanteesta huolissaan.

– Alkuvuodesta olemme tukeneet harkinnanvaraisesti yrityksiä kriisin alkuvaiheen yli. Kriisi ei kuitenkaan ole ohi ja meille erityisen tärkeän vientiteollisuuden tilanne on synkkenemään päin, Adlercreutz sanoo.

– Ehdotan, että tutkimme erittäin huolellisesti mahdollisuuden pidentää yritysten tilikautta siten, että vuosien 2020 ja 2021 yhteisövero kannettaisiin kootusti vuonna 2022. Tämä mahdollistaisi yrityksille vähän pidemmän näkymän taloudenhallinnan näkökulmasta ja huomioisi sen, että vaikka useampi yritys tulee tekemään siedettävän tuloksen vielä vuonna 2020, vuosi 2021 tulee olemaan monelle rajusti tappiollinen.

Adlercreutzin mukaan muutos olisi käytännön tasolla yksinkertainen, kustannusneutraali ja hallinnollisesti kevyt. Se auttaisi nimenomaan elintärkeää vientiteollisuuttamme, niitä yrityksiä, jotka kärsivät viiveellä, hän täsmentää.

– Nyt on varottava tilannetta, jossa elinkeinopolitiikka politisoituu. Ei pidä luoda keinotekoisia vastakkainasetteluja. Meidän on uskallettava puhua konkreettisista keinoista, joilla varmistetaan tähän asti menestyneiden yritysten olemassaolo ja toimintakyky myös jatkossa, toteaa Adlercreutz, joka on viime kuukausien aikana yrittänyt kuunnella erityisen tarkasti yrityskentän viestejä.

Adlercreutz: Kaipolan tehtaan sulkeminen on viesti, joka tulee ottaa vakavasti

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus sulkea Kaipolan tehdas on kova isku Suomen viennille, sanoo Anders Adlercreutz, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Päätös koettelee raskaalla tavalla Jämsää, jossa paperitehdas on ollut keskeinen työnantaja.

Adlercreutz sanoo, että talvesta voi tulla hyvin vaikea suomalaiselle teollisuudelle.

– Teollisuus on toistaiseksi selviytynyt hyvin koronakriisistä, mutta paljon riippuu myös siitä, että on eletty vanhan ohjekirjan opeilla. UPM:n päätös on monen tekijän seurausta. Se on pitkän kehityksen tulos. Meidän tulee kuunnella tarkkaan sitä viestiä, jonka päätös lähettää, hän sanoo.

Hallitus tulee alentamaan teollisuuden energiaveroa EU:n minimitasolle tänä vuonna. Toimenpide on tärkeä, Adlercreutz sanoo.

– Tämä on selkeästi positiivinen signaali teollisuudellemme. Mutta me tarvitsemme enemmän. Kaikki epävarmuus on pahasta. Meidän täytyy luoda uskoa tulevaan ja vahvistaa sitä kuvaa, että Suomi on hyvä maa investoinneille. Meidän täytyy yksinkertaisesti kyetä antaa kilpailukykylupaus – lupaus siitä, että yritystemme toimintaympäristö ei saa heikentyä koronakriisin seurauksena.

Hallitus tulee esittelemään työllisyystoimenpiteitä budjettineuvottelujen yhteydessä reilun kahden viikon päästä.

– Yritysten toimintaympäristö ei ole irrallinen julkisesta taloudesta. Jos emme luo tasapainoa, luomme huolia. Siksi ei pidä aliarvioida sitä painoarvoa, joka päättäväisillä työllisyystoimilla voi olla. Vain pääsemällä yhteisymmärrykseen tällaisista toimenpiteistä voimme varmistaa, että teollisuus vastaisuudessakin näkee Suomen houkuttelevana maana, sanoo Adlercreutz.