Adlercreutz: Progressiivinen kuntavero on väärä suunta

– Voisimme lopettaa keskustelun progressiivisesta kunnallisverosta tähän, sanoo Anders Adlercreutz.

Vaikka vaalit ovatkin ovella, niin täytyy pitää katse tulevaisuudessa. Maamme tarvitsee ennustettavuutta ja kilpailukykyä. Tämä koskee myös veropolitiikkaa, RKP:n ryhmäjohtaja huomauttaa.

Ylen vaalikeskustelussa Sanna Marin nosti keskusteluun ajatuksen progressiivisesta kunnallisverosta. Kunnallisvero ei ole progressiivinen, vaikka se jo tänään tiettyjen vähennysten kautta käytännössä vaikuttaa eri tavalla eri tuloluokissa.

– Verotuksen progressio on jo tänään jyrkempi Suomessa kuin pohjoismaisissa naapurimaissamme. Tavallisen palkansaajan palkkaan kohdistuva marginaalivero on meillä selvästi korkeampi kuin Ruotsissa, sanoo Adlercreutz.

– Kunnallisveron progressio lisäisi vielä entisestään verotuksen kokonaisprogressiota. Sen sijaan, että poistaisimme kannustinloukkuja, loisimme niitä lisää. Se on täysin väärä suunta.

Hän huomauttaa, että kaiken lisäksi tällainen verotuksen muutos iskisi kovalla kädellä niihin kuntiin, joissa veropohja on heikko. Tätä joutuisimme sen jälkeen kompensoimaan valtionosuuksien kautta.

– Kunnallisen talouden ennustettavuus kärsisi, valtion vaikutusvalta kuntatalouteen kasvaisi ja samalla kiihdyttäisimme aivovuotoa ja heikentäisimme työnteon kannustimia. Se ei todellakaan ole voittava konsepti näissä epävarmoissa ajoissa, sanoo Adlercreutz.

Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa puoliväliriihestä 18.5.2021

Ärade talman, arvoisa puhemies,

Tämän vuoden pääsiäisen jälkeen Suomen politiikassa on nähty enemmän dramatiikkaa kuin mitä tavallisesti toivoisi. Ensin oli hallituksen yli viikon mittaiseksi venynyt puoliväliriihi Säätytalolla ja sitten täällä eduskunnassa käyty keskustelu EU:n elpymispaketista.

Siitä saakka, kun äsken hyväksytty EU-paketti viime kesän lopussa saatiin neuvoteltua valmiiksi, asiaa on käsitelty perusteellisesti täysistunnossa, valiokunnissa ja julkisuudessa.

Puhua saa, puhua pitää, mutta demokratiaan kuuluu myös se, että silloin äänestetään, kun asioista ollaan eri mieltä, ja niin teimme äsken. Kansanedustajan tulee ajaa asioita, ei jarruttaa niitä. Meidän tehtävämme on keskustella, työstää ja tehdä yhteistyötä, ei lukea iltasatuja puhujakorokkeelta tai narsistisesti poseerata omalle some-yleisölle.

Arvoisa oppositio, jos tätä ei ymmärretä, oma tehtävä on ymmärretty väärin. Tämä instituutio toimii, kun kaikki kunnioittavat sitä, myös niitä kirjoittamattomia sääntöjä.

Ärade talman,

Nu debatterar vi en interpellation som kommit till med samlingspartiet i spetsen. Statsminister Marin och finansminister Vanhanen har redan svarat på Samlingspartiets fråga om varför regeringen var beredd att tumma på rambudgetprinciperna. Trots att vi genom en lyckad politik och genom att alla finländare agerat ansvarsfullt klarat oss bättre än de flesta har coronakrisen ändå satt sina spår. Britternas sorti från EU ger oss en tilläggsräkning och det finns också andra faktorer som gör att det är mer realistiskt och framförallt ansvarsfullt att stegvis balansera budgetramen.

Budjettikehys on tärkeä työkalu. Sen ylittämiseen ei tule suhtautua kevyesti, mutta tämä kriisi, ei ollut kevyt. Myös hallituksen piirissä oli eri näkemyksiä vuoden 2023 tasapainottamistoimenpiteiden suuruudesta. Tämä on se kompromissi, johon päädyimme.

Politiikka on kompromissien etsimistä, ja jos kykyä siihen ei ole, mitkään asiat eivät etene. Ja ennen kaikkea, juuri kyky tehdä kompromisseja on pitänyt maatamme koossa myös vaikeina aikoina. Saavutetun yhteisymmärryksen ansiosta hallituksella on nyt hyvät mahdollisuudet jatkaa sitä työtä, jota se on tehnyt tämän vaalikauden kaksi ensimmäistä vuotta.

Hallituskriisillä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia Suomen kannalta, koska – käsi sydämellä – Suomi ei ole mikään kriisimaa. Ja kuten sanoin, kansainvälisessä vertailussa tämä hallitus on hoitanut koronakriisiä aivan erinomaisesti. Nyt pitää onnistua myös exit-politiikassa.

Arvoisa puhemies,

Meillä on paljon vahvuuksia. Meillä on turvallinen ja toimiva yhteiskunta. Meillä on uusiutuvia luonnonvaroja ja hyvin koulutettu väestö. Tiedämme, että Suomen vahvuuksiin kuuluvalle digitaaliselle osaamiselle ja kehittyneelle ympäristöteknologialle on maailmanlaajuisesti paljon kysyntää. Nämä ovat kaikki vetovoimatekijöitä.

Allt detta kan regeringen nu målmedvetet avancera vidare med. Vi har arbetat för att bibehålla en god verksamhetsmiljö både för större företag och för innovativa småföretag. Det är en linje som svenska riksdagsgruppen och SFP i alla lägen entydigt försvarat.

Ärade talman,

Samligspartiet frågar i sin interpellation hur det gick med sysselsättningsåtgärderna. Repetition är alla lärdomars moder, så jag säger än en gång: Redan innan halvtidsgranskningen blev aktuell har regeringen fattat beslut om flera konkreta sysselsättningsåtgärder som på ett bestående sätt förflyttar balansen på arbetsmarknaden i en positiv riktning. Ja, faktiskt fler än den tidigare regeringen. Till exempel slopandet av pensionsslussen är en betydande strukturell åtgärd.

Arvoisa puhemies,

Toimia on siis tehty. Ennen hallituskauden päättymistä päätetään lisäksi työllistämistoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonan euron edestä. 75 prosentin työllisyysasteeseen on päästävä vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Lisäksi työnvälitystä uudistetaan, ja me RKP:ssä olemme myös hyvin tyytyväisiä siihen, että hallitus näkee kotitalousvähennyksen korotuksen yhtenä keinona palvelualan elvyttämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Suomella on edellytykset pärjätä jatkossa. Julkisen talouden velka-aste on edelleen selvästi alle euroalueen keskiarvon, mutta meillä on myös todellisia rakenteellisia ongelmia: meillä on esimerkiksi nopeasti vanheneva väestö, rakenteellisia haasteita työmarkkinoilla, meillä on osaamisvajetta. Kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii päätöksentekokykyä ja tahtoa jatkaa eteenpäin.

Tämä on hyvä alku, mutta työ on vielä kesken.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020

Arvoisa puhemies,

OECD julkisti Suomea koskevan maaraporttinsa viime torstaina. Analyysin johtopäätökset eivät ole yllättäviä, ja raportissa käsitellään paljon samoja kysymyksiä kuin mitä valtiovarainvaliokuntakin budjettimietinnössään tuo esiin.
Kyse on tutuista kipukohdista: valtio velkaantuu ja työllisyysaste jää jälkeen. Tämä viesti on otettava vakavasti. Vaikka tämänhetkisessä koronatilanteessa meillä ei juuri ole talouspoliittisia vaihtoehtoja, meidän on kyettävä nopeasti rakentamaan uskottava ja konkreettinen polku julkisen talouden tasapainottamiseen.

Koska siitä, arvoisa puhemies, mitä nyt vaaditaan, vallitsee suuri yksimielisyys. Meidän on pidettävä talous toiminnassa ja noustava aallonpohjasta.

On hyvä huomata, että oppositio on samaa mieltä tästä asiasta, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja on ollut havaittavissa silloin kun se on tuntunut tarkoituksenmukaiselta.

Mutta yksityiskohdissa on eroja.

On selvää, että meidän ei nyt tule tehdä rajuja leikkauksia vanhustenhuoltoon eikä koskea tulevien eläkeläisten eläkkeisiin, kuten Kokoomus on esittänyt.

Ei ole myöskään järkevää heikentää tuntuvasti maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua Suomeen, kuten Perussuomalaiset on esittänyt, tai kyseenalaistaa meidän kansainvälisiä velvoitteitamme tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

Tai kuvitella, että voisimme sekä ottaa vastaan EU:n elpymispanostuksia että jättää oman osuutemme maksamatta, kuten Kristillisdemokraatit vaikuttavat ehdottavan.

Ärade talman,

När det gäller arbetslösheten bland de som är över 55 år kan vi inte slå oss för bröstet. Det är synd att arbetsmarknadsparterna inte kom till en gemensam syn i frågan och nu är det upp till regeringen att fatta beslut. Det system vi har idag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet. När vi uppehåller incitament till att inte hålla kvar de äldre i arbete, att inte satsa på dem, skjuter vi oss själva i foten.

SFP och Svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjlig. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft. Vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal och som samtidigt stärker förtroendet på arbetsplatsen. Det senare kunde ske till exempel genom att ge arbetstagarna en roll i företagens ledning, via exempelvis en styrelseplats. Det skulle gagna alla.

Arvoisa puhemies,

Valtiovarainvaliokunta tuo mietinnössään esiin mielenterveyden ongelmat. Niillä on merkitystä julkisen talouden kannalta, koska mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Vuonna 2018 julkistetun terveysraportin mukaan mielenterveysongelmien suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden korkeimpia, jopa 5,3 prosenttia BKT:stä, eli noin 11 miljardia euroa vuositasolla. Koska avuntarve on lisääntynyt entisestään koronaepidemian aikana, on ehdottoman välttämätöntä parantaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoidon saatavuutta, kuten valtiovarainvaliokunta lausumassaan korostaa.

Ärade talman,

I regeringsprogrammet är målet att Finland ska vara klimatneutralt 2035. I budgetpropositionen 2021 reserveras omkring 2,1 miljarder euro för klimatåtgärderna, vilket är ungefär lika mycket som 2020 och cirka 534 miljoner euro mer än i ordinarie budgeten för 2019. Vi ska i synnerhet minska utsläppen från trafiken, vi ska förbättra kollektivtrafiken. Vi värnar om den biologiska mångfalden. Vi ökar användningen av förnybar energi och främjar cirkulär ekonomi.

Arvoisa puhemies,

Mietinnössään valtiovarainvaliokunta vaatii, että sukupuolivaikutusten arviointia tulisi parantaa ministeriöiden budjettiprosesseissa. Varsinkin työllisyyspolitiikkaa tulee arvioida sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole aivan yksinkertaista mutta sitäkin tärkeämpää. Tämä on mitä suurimmassa määrin kilpailukykykysymys. Jos me tietoisesti ylläpidämme epätasa-arvoa edistäviä rakenteita, emme pysty toimimaan tehokkaasti. Ja tuottavuus kärsii.

Elämme haastavia aikoja. Ja vaikka tiettyjä päätöksiä usein mielellään lykätään, rakenneuudistusten tekemättä jättämistä ei voi puolustella. Oppivelvollisuutta pidennetään ensi vuonna. Se on tärkeää. Mutta kaikki perustuu siihen, että työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tältä osin on vielä paljon tehtävää.

Adlercreutz: Työllisyysasteen nosto avainasemassa – rakenteellisia uudistuksia tarvitaan

Meidän on pidettävä talous käynnissä ja noustava koronapandemian aiheuttamalta aallonpohjalta, sanoi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz eduskunnan palautekeskustelussa vuoden 2021 budjetista.

– Tässä tilanteessa meillä on vain vähän vaihtoehtoja. Pidemmällä aikavälillä julkinen talous on kuitenkin saatava tasapainoon. Suurimmat ongelmamme ovat valtion velkaantuminen ja työllisyysasteen sakkaaminen. Hyvinvointivaltion rahoittamiseksi meidän on pidettävä työllisyysaste mahdollisimman korkealla. RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluavat uudistuksia, joilla lisätään joustavuutta. Meidän on luovuttava ulkomaisen työvoiman tarvehankinnasta ja mahdollistettava paikallinen sopiminen, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz painotti myös tarvetta parantaa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta työelämässä.

– Yli 55-vuotiaiden työttömyyden osalta emme voi olla ylpeitä. Nykyinen järjestelmämme johtaa yksiselitteisesti ikäsyrjintään ja epätasa-arvoon ja tähän on löydettävä ratkaisu. Sama koskee hyvinvointia työelämässä: mielenterveyden ongelmista on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Meidän tulee parantaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoidon saatavuutta.

– Elämme haastavia aikoja. Ja vaikka tiettyjä päätöksiä usein mielellään lykätään, rakenneuudistusten tekemättä jättämistä ei voi puolustella. Oppivelvollisuutta pidennetään ensi vuonna. Se on tärkeää. Mutta kaikki perustuu siihen, että työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tältä osin on vielä paljon tehtävää.

Adlercreutz: Tärkeitä panostuksia nuorten yrittäjyystaitoihin ja vientiin

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz on hyvin tyytyväinen valiokunnan tekemiin panostuksiin nuorten yrittäjyystaitoihin sekä viennin edistämiseen.

– Panostamme 500 000 euroa nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen. Monet järjestöt, kuten esimerkiksi Nuori Yrittäjyys, tekevät tärkeää työtä yrittäjyyden edistämiseksi kouluissamme ympäri maan. Tämä määräraha antaa näille järjestöille mahdollisuuden kasvaa. On tärkeää, että nuorillamme on mahdollisuus oppia taitoja, joita tarvitaan myöhemmin elämässä, Adlercreutz sanoo.

–  Lisämäärärahat Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille ja osuuskunta Viexpolle viennin edistämiseen ovat erityisen tärkeitä näissä taloudellisesti haastavissa ajoissa. Suomi on viennistä riippuvainen maa, ja tämän takia on keskeistä tukea toimintaa, joka auttaa yrityksiämme kansainvälisille markkinoille.

Valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä ensi vuoden valtionbudjetista. Sen yhteydessä jaettiin myös niin sanotut joululahjarahat, noin 40 miljoonan euron suuruinen potti, joka jaetaan tärkeinä pidetyille hankkeille.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi tyytyväisiä valtiovarainvaliokunnan lisämäärärahoista:  Listalla tärkeitä liikenneväyliä, tukea nuorille yrittäjille sekä ammattikalastajille

Tärkeät liikennehankkeet Uudellamaalla ja Pohjanmaalla etenevät. Tämä varmistui perjantaina, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi listan projekteista, joille myönnetään varoja valiokunnan jakamasta ylimääräisestä noin 40 miljoonan euron potista.

Uudellamaalla Fagervikintietä parannetaan, kantatie 51:lle saadaan tievalaistus välille Inkoo-Karjaa ja Helsingin seudulla noin 40–50 kilometriä pyörätietä saa uuden päällysteen. Pohjanmaalla vientiteollisuuden näkökulmasta tärkeälle Vaasan satamatielle myönnetään suunnittelumäärärahaa ja Kruunupyyhyn rakennetaan aivan uusi kevyen liikenteen väylä.

Merenkurkun maailmanperintökohteelle ohjataan määrärahoja vaellusreittien laajentamiseen.

– Nämä ovat kaikki arvokkaita paikallisia hankkeita, joita nyt voidaan edistää, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi sanovat. He ovat toimineet RKP:n pääneuvottelijoina valtiovarainvaliokunnassa.

RKP on ajanut lisärahoitusta monelle eri organisaatiolle. Naisjärjestöjen määräraha nostetaan tämän vuoden tasolle. Määrärahoja myönnetään myös vienninedistämisen parissa toimivalle Viexpolle sekä Suomalais-ruotsalaiselle kauppakamarille.

Suomen Ammattikalastajaliiton määrärahat kaksinkertaistuvat. Maataloudessa tuetaan 4H-toimintaa. Myös nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitojen edistäminen saa tukea.

– Tämän prosessin ajatuksena valtiovarainvaliokunnassa on löytää yksittäisiä strategisesti herkkiä kohtia, jotka hyötyisivät lisäpanostuksista. Uskomme, että näillä tuntuvilla tiepanostuksilla Länsi-Uudellamaalla annamme koko alueelle piristysruiskeen. On myös äärimmäisen tärkeää, että voimme tässä tilanteessa jatkaa viennin tukemista varsinkin Ruotsiin, Adlercreutz sanoo.

Rehn-Kivi nostaa esille Istanbulin sopimuksen mukaisen työn naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

– Myös tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman edistäminen huomioidaan budjetissa 100 000 euron lisämäärärahalla. Tämä on erittäin tervetullutta, Rehn-Kivi sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee budjettimietintönsä tiedotustilaisuudessa tänään klo 12. Tilaisuus lähetetään suorana eduskunnan verkkosivuilla.

Meidän on oltava muutos, jota etsimme

Tällä hetkellä häntä ohjaa koiraa, kiistelemme keinoista ja puolustamme etuja, ymmärtämättä täysin kirkkaasti kokonaiskuvaa ja sitä, mitä rahoilla pitäisi tehdä ja millä aikavälillä. Syntyy lillukanvarsikeskustelua, joka vie meitä yhtä paljon taakse- kuin eteenpäin.

Eduskunnan täysistunnossa pitämässäni puheessa korostin sitä, että Suomi on selvinnyt kuluneesta puolesta vuodesta kohtalaisen pienillä vaurioilla. Tämä pitää paikkansa. Tämän blogin myötä haluan siirtää katseen tulevaisuuteen. 

Harjoittelusta tositoimiin

Suhtaudun menneisiin kuukausiin harjoitusleirinä: Olemme harjoitelleet kriisissä toimimista niin koulujen, työpaikkojen kuin terveydenhuoltojärjestelmämme näkökulmasta. Olemme keksineet keinoja pitää yllä ihmissuhteita tilanteessa, jossa normaali kanssakäyminen on rajoitettua. Olemme oppineet lisää viruksesta ja sen käyttäytymisestä.

Tämä kaikki on vaatinut paitsi hermoja myös puhdasta rahaa. Olemme velkaantuneet merkittävästi ostaessamme aikaa ja toimintakykyä. 

Nyt harjoitusleiri on lopussa ja meidän on otettava vastaan seuraava, mahdollisesti ensimmäistä iskua huomattavasti kovempi tälli. Skenaario, jossa virus leviää vielä aiempaa aggressiivisemmin ja jossa perinteistä teollisuutta harjoittavien yritystemme tilauskirjat jatkavat ohenemistaan, on täysin mahdollinen. Sanon tämän, vaikka mielelläni kauppaisinkin toisenlaista näkymää.

Tällaisessa tilanteessa mitataan kansakunnan kykyä yhteistoimintaan. Nostan tämän toistuvasti esille, sillä monet historialliset tapahtumat osoittavat, että asenne ja tahtotila vaikuttavat kriisistä selviämisen lopputulokseen.

Yhteistoiminta kumpuaa halusta ymmärtää toista

Olen itse yrittäjä ja olen naimisissa yrittäjän kanssa. Eläydyn ja samaistun kymmenien ja satojen tuhansien yrittäjien elämään.  Viiden lapsen isänä olen saanut toimia erilaisissa kouluun ja harrastuksiin liittyvissä luottamustehtävissä. Niiden kautta olen nähnyt erilaisten perheiden haasteita ja ymmärtänyt, että vaikka monissa suomalaisissa perheissä asiat ovat hyvällä tolalla, on myös paljon lapsia, äitejä ja isiä, joiden asiat eivät ole kunnossa. Usein nämä ongelmat limittyvät toisiinsa muodostaen monimutkaisia vyyhtejä. Poliitikkona työskennellessäni silmäni ovat puolestaan avautuneet ymmärtämään etujärjestöjen näkökulmaa, vähemmistöjen huolia ja  isojen yritysten ratkaisuja. 

Uskon, että toisten saappaisiin astumista eli empatiakykyä on pakko harjoitella aktiivisesti. On aivan selvää, että maailmaa olisi helpointa katsoa omasta vinkkelistä. Tällaiselle asenteelle olkapäälläni istuva apina kuitenkin nauraa säälivästi; luulen, että suurin osa meistä kyllä tietää, milloin syyllistymme henkiseen laiskuuteen. 

Meissä ihmisissä on varmasti henkistä laiskuutta vakiomäärä. En rehellisyyden nimissä usko, että ihminen olisi muuttunut tässä suhteessa vuosisatojen kuluessa kovin paljoa. On kuitenkin mahdollista, että sosiaalinen media ruokkii henkistä laiskuutta: on helppo kokea hyväksyntää samanmielisten kuplassa ja elää omia näkemyksiä vahvistaen sen sijaan, että kyseenalaistaisi niitä. Kriisin keskellä haluan nostaa esille huoleni tällaisen ilmiön tuhoisuudesta.

Oppositiopolitiikka on parlamentarismin tae

Hyvä oppositiopolitiikka kyseenalaistaa hallituksen tekemisiä: se repii auki päätöksenteon perusteet ja vaatii lisäselvityksiä. Se puuttuu asioiden vaillinaiseen valmisteluun ja prosessien ontumiseen. Se nostaa esille vaihtoehtoja, joita hallitus ei näe. Oppositiopolitiikka on parlamentarismin toteutumisen tae.

Tällä hetkellä politiikka on valitettavan usein henkilöihin menevää. Oppositio syyllistyy asioiden vaillinaiseen valmisteluun ja käyttää opponoidessaan tarkoitushakuisesti kontekstista irrotettuja tai joskus jopa valheellisia väitteitä. Ja kyllä, sama toistuu toiseenkin suuntaan. Joku voisi tietysti kutsua tätä tavanomaiseksi politikoinniksi, mutta itse suhtaudun tällaiseen politikointiin erityisen kriittisesti yhteiskunnallisessa tilanteessa, joka on kaikin puolin haasteellinen jo valmiiksi.

Päätöksentekoa pitää uudistaa 

Ihailemme Ruotsia, jonka on onnistunut synnyttämään useita kansainvälisesti merkittäviä brändejä. Ihailemme Viroa, jonka on pienestä koostaan huolimatta onnistunut synnyttämään yrittäjyydelle houkuttelevat olosuhteet. Ihailemme Islantia, jonka on onnistunut nousemaan etäisenä saarivaltiona konkurssista tekemällä useita sosiaalisia uudistuksia. Kaikkien toiminnassa on korostunut halu avata yhteiskuntaa uudenlaiselle ajattelulle ja uudenlaisille toimintamalleille. 

Myös Suomi on uuden edessä. Selvitäksemme nyt otetusta velasta, meidän on ajateltava monia asioita ja aloja uudestaan. Myös päätöksentekoa pitää uudistaa. Korkea koulutusasteemme antaa hyvät edellytykset uudistumiselle, mutta on olennaista ymmärtää, että näin syvästi velkaantuneina myös aika on rahaa. 

Uusien toimintamallien löytäminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä kaikilta markkinoilla toimivilta: työmarkkinajärjestöiltä, hallitukselta, eduskunnalta, yrityksiltä. Kaikkien on oltava valmiita ryömimään poteroistaan ja kuunneltava aidosti toistensa ajatuksia. Kaikkien on oltava valmiita näkemään uudet toimintatavat välttämättöminä. Ja ennen kaikkea: Kaikkien on oltava valmiita luottamaan siihen, että kaikki osapuolet haluavat Suomelle hyvää. Perinteinen vasemmisto-oikeisto jargon tuntuu erityisen väsyneeltä tämän tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Etenkin koska – rehellisyyden nimissä – meidän vasemmistomme ei ole erityisen vasemmalla, eikä meidän oikeistomme erityisen oikealla.

Yhdessä tuotettu visio päätöksenteon pohjaksi

Jotta uudistustyössä voidaan onnistua, meidän pitäisi koota kaikki yhteiskunnalliset toimijat yhden pöydän ääreen ja antaa tehtäväksi luoda kuva menestyvästä Suomesta. Tässä vaiheessa vain taivas on rajana; keinoista puhutaan vasta seuraavassa vaiheessa. Kysymys siis kuuluu: Millainen on se Suomi, jonka pystymme rakentamaan, jos hyödynnämme kaikki vahvuutemme täysimääräisesti?

Keinot tulevat käsittelyyn vasta vision ollessa kirkas. Olen taipuvainen uskomaan, että keinot kyllä löytyvät, sillä kukapa ei haluaisi edistää menestyvän Suomen rakentumista?

Tällä hetkellä häntä ohjaa koiraa, kiistelemme keinoista ja puolustamme etuja, ymmärtämättä täysin kirkkaasti kokonaiskuvaa ja sitä, mitä rahoilla pitäisi tehdä ja millä aikavälillä. Syntyy lillukanvarsikeskustelua, joka vie meitä yhtä paljon taakse- kuin eteenpäin.

Meillä on hyvät edellytykset menestyä

Huolimatta isosta velkataakasta – tai ehkä jopa sen ansiosta – mikään ei estä meitä menestymästä. Suomea pitäisi tarkastella Suomi Oy:nä. Harva yritys ajattelee, että yrityksen onnistumisen mahdollisuudet ovat mitättömät, vaikka tulevaisuutta rakennettaisiinkin velkarahalla. Päin vastoin, halu ja paine onnistua, ovat entistäkin kovempia. 

Kun visio on kirkas, pystymme kohdistamaan lainatut rahat oikein. Pystymme pistämään rahan poikimaan, kuten sanonta kuuluu. Kirkkaan vision rakentamiseentarvitaan kuitenkin kaikkien osaamista. Tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan luottamusta, ei pelon kylvämistä ja vastakkainasettelua.

Adlercreutz: Poikkeuksellinen budjetti poikkeuksellisessa tilanteessa

– Meidän tehtävämme on nyt pitää epidemia kurissa samalla kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella suomalaisella on huomenna töitä.

Näin sanoi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz (RKP) ryhmäpuheessaan eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona.

Hän painotti, että talousarviossa on useita hyviä panostuksia, jotta Suomi on houkutteleva paikka opiskella ja tehdä tutkimusta ja innovaatioita.

– Suomen houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa lisäävät turvallisuus, tasa-arvo, hyvä koulutus ja olematon korruptio. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Tässä haastavassa tilanteessa olemme laatineet talousarvion, jossa nämä tekijät ovat tasapainossa.

Adlercreutzin mukaan koronakriisi pakottaa suureen budjettialijäämään. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi on selviytynyt koronaviruksesta johtuneista taloudellisista vaikeuksista paremmin kuin useimmat muut maat.

Julkisen talouden tasapainottamiseksi Adlercreutz patistaa samansuuntaisiin uudistuksiin kuin Ruotsissa.

– Ruotsissa työmarkkinat uudistettiin 20 vuotta sitten. Ruotsin väestöpyramidi on aivan erilainen kuin meidän. Ruotsin työllisyysaste on huomattavasti Suomen työllisyysastetta korkeampi, ja koska maa on pitkään harjoittanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, Ruotsilla ei ole samanlaisia väestön ikääntymisestä johtuvia tulevaisuuden haasteita kuin meillä.

– Täällä Suomessa meidän olisi ymmärrettävä, että olemme vastaisuudessa paljon vahvempia, jos nyt onnistumme toteuttamaan työllisyyden parantamiseksi vaadittavia uudistuksia työmarkkinoilla, Adlercreutz sanoo.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 talousarviosta 7.10.2020

Ärade talman,
Arvoisa puhemies,

Koronakriisin seurauksena 80 000 suomalaista on menettänyt työnsä. Suomen talouden ennustetaan supistuvan noin viisi prosenttia tänä vuonna, ja monet suomalaiset ovat syystäkin huolissaan. Minäkin olen huolissani.

Nämä ovat vakavia ja synkkiä lukuja. Mutta kriisin keskellä olemme saaneet myös täysin toisenlaisen viestin, jota meidän on syytä kuunnella: Pohjoismaat ovat selviytyneet koronaviruksesta johtaneista taloudellisista vaikeuksista paremmin kuin useimmat muut maat. Ja Danske Bankin tekemän tutkimuksen mukaan Suomi oli pärjännyt kaikista parhaiten.

Tämä on erittäin hyvä arvosana hallituksen politiikalle. Vaikeana aikana olemme onnistuneet luomaan uskoa tulevaan. Budjettikirja, jota nyt käsittelemme, sisältää monia toimenpidekokonaisuuksia, jotka antavat toivoa ja uskoa lapsille, nuorille, perheille, tavallisille palkansaajille, vanhemmille ihmisille, naisille ja miehille.

Tässä tilanteessa laadimme talousarvion, jonka 10,8 miljardin euron suuruinen alijäämä on valtava. Budjettialijäämät olivat tosin yhtä suuria myös vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. Ja huomattakoon, ettei meidän tämän hetkinen alijäämä ole yhtä suuri kuin Alankomaiden, joka kuitenkin on fiskaalisesti konservatiivinen maa.

Suomi velkaantuu nyt. Ei siksi, että me haluaisimme, vaan koska meidän on pakko. Niin, ekonomistien yksimielisen kannan mukaan: Koska meidän täytyy.

Meidän tehtävämme on nyt pitää epidemia kurissa samalla kun huolehdimme siitä, että mahdollisimman monella suomalaisella on huomenna töitä.

Ärade talman,

Om vi ser det här som en process med tre steg ser den ut så här: Första sköter vi hälsokrisen och försöker hålla maskineriet igång. Sedan stimulerar vi ekonomin. Och efter det återuppbygger vi balansen i den offentliga ekonomin.

Vi är idag med en fot i steg ett, och en fot i steg två.

Nästa års budget innehåller en bred arsenal akuta krisåtgärder. Och många satsningar på framtiden.

Energiskattereformen börjar genomföras 2021 och här sänks elskatten för industrin till EU:s miniminivå. Regeringen fortsätter halvera farledsavgifterna för att stärka exportindustrins konkurrenskraft.

Vi går också målmedvetet fram när det gäller den gröna omställningen. Budgetanslagen för att främja klimatneutraliteten och den biologiska mångfalden överstiger två miljarder euro.

För SFP är det viktigt att vi också i detta läge stärker våra rättssystem och rättsvården, samt att det styrs mer resurser för ekonomisk rådgivning och skuldrådgivning.

Vi vill att Finland ska bli världens barnvänligaste land. Därför sänker vi dagisavgifterna, som också bidrar till att skapa förutsättningar för fler jobb.

För att undvika massarbetslöshet, stöder vi kommunerna. Och för att förhindra att ekonomin stängs ner igen, måste vi se till att vi har en fungerande teststrategi.

För att minska osäkerheten i samhället har regeringen reservat tillräckliga anslag för att se till att vi har vaccin åt alla, när den väl finns tillgänglig.

Vi vet att coronan drabbat sysselsättningen för unga kvinnor. Därför välkomnar vi att regeringen nu förbundit sig till att granska sysselsättningsåtgärderna även med tanke på jämställdheten mellan könen. SFP vill se ett jämställt Finland.

Arvoisa puhemies,

Me poliitikot emme saa ajatella vain nykyhetkeä. Meidän on nähtävä myös kulman taakse.

Tässä salissa on puhuttu mielellään Ruotsista. Siitä, millainen Ruotsin talousarvio on. Analyysit ovat kyllä joskus olleet puutteellisia. Mutta se kai kuuluu politiikkaan. Myös tässä talousarviossa on monia niistä panostuksista, joita Ruotsissa tehdään. Mutta on selvää, että Ruotsin liikkumavara on aivan eri luokkaa kuin meidän.

Ruotsissa työmarkkinat uudistettiin 20 vuotta sitten. Ruotsin väestöpyramidi on aivan erilainen kuin meidän. Ruotsin työllisyysaste on huomattavasti Suomen työllisyysastetta korkeampi, ja koska maa on pitkään harjoittanut Suomea avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, Ruotsilla ei ole samanlaisia väestön ikääntymisestä johtuvia tulevaisuuden haasteita kuin meillä.

Täällä Suomessa meidän olisi ymmärrettävä, että seuraava kriisi ei ehkä ole kaukana. Ja silloin olemme paljon vahvempia, jos nyt onnistumme tekemään ne uudistukset, joita tarvitaan työmarkkinoiden sysäämiseksi siihen suuntaan, joka johtaa työllisyyden parantumiseen.

Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat 31 000 uutta työpaikkaa. Eikä tämä ei ole mitään toiveajattelua. Nämä ovat valtiovarainministeriön vahvistamia lukuja.

Tarvitaan enemmän. Siksi hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joiden työllisyysvaikutukset ovat vielä 50 000 uutta työpaikkaa tämän lisäksi.

En högre sysselsättningsgrad är nödvändig – för att vi skall ha råd att satsa på utbildning. För att vi skall kunna se till att både våra barn och våra äldre har det bra.

Budgeten innehåller målmedvetna steg som ska garantera att Finland är en internationellt attraktiv plats för studier, forskning och innovationer.

Det arbetet kräver kreativitet. Inte bara i statsrådsborgen, utan i hela samhället. Därför är det viktigt att vi, också här i salen, för diskussionen om åtgärderna på ett konstruktivt sätt.

Det är berättigat att kräva åtgärder för att trygga en långsiktig hållbarhet och balans inom den offentliga ekonomin. Därför har regeringen gjort en färdplan för hållbarheten i de offentliga finanserna. Samhällets välfärd kan inte kopplas loss från företagens välfärd. Om vi inte är ett stabilt samhälle med goda framtidsutsikter är vi inte heller ett attraktivt land för företagare eller investerare.

Lopuksi, arvoisa puhemies,

Suomen houkuttelevuutta sijoittajien keskuudessa lisäävät turvallisuus, tasa-arvo, hyvä koulutus ja olematon korruptio. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Tässä haastavassa tilanteessa olemme laatineet talousarvion, jossa nämä tekijät ovat tasapainossa.

Avoin kirje oppositiolle

Hallitukselta tulee edellyttää toimia ja perusteluja päätöksille. Opposition tehtävänä on kritisoida hallitusta. Tilanteessa, joka on yhteiskunnallisesti erityisen haasteellinen, koen perusteltuna edellyttää hallituspuolueen edustajana oppositiolta kuitenkin älyllistä rehellisyyttä ja johdonmukaista otetta argumentoinnissa. 

Jos poliittinen kenttä hahmottuu vastakkainasettelujen kautta – me vastaan ne, hallitus vastaan oppositio, hän vastaan minä – niin politiikkaa on hyvin haasteellista tehdä ratkaisukeskeisesti. Noususuhdanteessa vastakkainasettelu harvoin on kohtalokasta, mutta kriisissä se voi sitä olla. 

Ja vielä kertauksen vuoksi listaus asioista, jotka tekevät juuri tästä historian ajankohdasta poikkeuksellisen vaikeasti hallittavan: 1) Ilmastonmuutos edellyttää isoa elinkeinoelämän rakennemuutosta, 2) korona lamaannuttaa tai vähintäänkin hidastaa muutenkin hitaassa kasvussa ollutta suomalaista taloutta, 3) Suomen väestö vanhenee kovalla vauhdilla, mikä kasvattaa kestävyysvajetta, 4) maailma moninapaistuu ja Kiinan rooli kasvaa, 5) luonnon biodiversiteettikriisi uhkaa ruoantuotantoa ja elämän jatkuvuutta laajemminkin.

Nämä ovat kaikki asioita, jotka ovat olleet edellistenkin hallitusten agendalla, mutteivät koskaan yhtä painavasti kuin nyt. Paine uudistua ei ole vain kansallinen, vaan sitä ajaa myös nopeasti uudistuva EU-regulaatio.

Nyt käsillä olevassa tilanteessa huomaan katsovani historiassa taaksepäin ja pohtivani tapaa, jolla vain muutamaa vuosikymmentä aiemmin veljessotaa käynyt Suomen kansa yhdisti voimansa toisen maailmansodan puhjetessa. On hetkiä, jolloin on moraalisesti erityisen arveluttavaa ajaa henkilökohtaista tai puoluekohtaista agendaa. On hetkiä, joina on perusteltua suhtautua kriittisesti politiikaan, jossa ylimielisyydestä tehdään hyve ja tarkoituksellisesta ymmärtämättömyydestä ase. Nyt on sellainen hetki.

Mistä siis käytännössä puhun?

Puhun Suomen taloudellisesta tilanteesta ja hallituksen pyrkimyksestä tehdä tasapainoisia ratkaisuja vakaan tulevaisuuden eteen. Tämä hallitus on edistänyt teollisuuden kilpailukykyä poistosäännöillä ja sähköveron alentamisella, säätänyt tuloveroasteikkoa alas päin, jättänyt koskematta pääomaverotukseen tai yhtiöiden verotukseen. Se on myös helpottanut lomautuksia ja parantanut yrittäjien sosiaaliturvaa. Juuri nyt hallitus on aikeissa kiristää työnhakuvelvoitetta ja tekee niin ikään toimia ikäihmisten työllisyyden parantamiseksi. Kaikki toimia, joita on vaikea pitää elinkeinoelämän vastaisina.

Oppositio löytää kuitenkin räksytettävää. Hallituksen budjettiesityksestä käyty keskustelu on mielestäni hyvä esimerkki tarkoituksellisen polarisaation varaan rakennetusta keskustelukulttuurista, joka ei vie meitä mihinkään. 

11 miljardia velkaa ei ole kenellekään mieluinen asia. Hallitus ei ole tehnyt velkaantumispäätöksiä kevein mielin tai äänestäjiä miellyttääkseen. Kyse on pyrkimyksestä hallita kriisiä. 11  miljardia euroa on pienempi kuin fiskaalisesti konservatiivisen Hollannin vaje, mutta todennäköisesti hieman isompi kuin Ruotsin. Ruotsissa julkisen talouden alijäämä näyttäisi kuitenkin olevan ensi vuonna reilusti Suomea isompi. Se, että muutkin velkaantuvat, ei luonnollisestikaan tee Suomen velkaantumisesta yhtään vähemmän dramaattista, mutta se kertoo siitä, ettei vaihtoehtoisten keinojen synnyttäminen lyhyessä ajassa onnistu noin vain muiltakaan hallituksilta. Olemme onnistuneet viruksen torjunnassa hyvin. Niin hyvin, kuin voi mielestäni toivoa. Suomen talous on supistunut kriisin aikana vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. 

On ihan oikeutettua perätä hallitukselta jatkossa lisää toimenpiteitä, joilla varmistetaan elinkeinoelämän vahva pulssi. Oikeistopoliitikkona kuulunkin niihin, joille hyvinvointi kulkee käsi kädessä terveen yrityselämän kanssa. Samaan aikaan seuraan myös hyvin tarkalla silmällä maailman tapahtumia ja näen, mitä tapahtuu kun ekosysteemin eri osat irrotetaan toisistaan. Osaoptimoinnilla voidaan hetkauttaa pörssikursseja, mutta sillä ei välttämättä luoda kestävää kehitystä.

Jos vaikkapa mietitään, mikä tekee Suomesta ulkomaalaisten sijoittajien näkökulmasta houkuttelevan maan, on yhteiskunnallinen tasa-arvo ja tasapaino, hyvä koulutus, turvallisuus ja korruption olemattomuus merkittäviä asioita. Tästä syystä vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. Ennen kaikkea haluan oman puolueeni tekevän politiikkaa, jota leimaa pitkän aikavälin kestävään kehitykseen sitoutuminen. Pikavoitot ovat huijausta, trumpismia.

Tänä vuonna hallitus joutuu lainaamaan yhteensä lähes 20 miljardia euroa. Se on todella paljon. Isolle yleisölle on reilua tehdä selväksi, että tämä johtuu jostain muusta kuin täydellisestä talouden mekanismien ymmärtämättömyydestä, kuten oppositio asian haluaa ilmaista. Totuus on, että iso osa valtion velasta on seurausta verotulojen äkillisestä pudotuksesta koronan lamaannutettua talouden. Osa taas on seurausta siitä, että hallitus on tässä tilanteessa tukenut voimakkaasti yrityksiä. Se on siis tehnyt juuri sitä, mitä yritykset ovat siltä toivoneetkin. Tuen suuntaamista voi tietysti halutessaan kritisoida ja tämä on asia, josta pitääkin käydä avointa ja rakentavaa keskustelua. Olemme viisaampia nyt jaettujen tukien taloutta elvyttävistä vaikutuksista vasta vähän pidemmällä aikavälillä.

Paitsi että oppositio on etääntynyt asiapohjaisesta argumentoinnista, sitä voi mielestäni ihan aiheellisesti kritisoida myös epäjohdonmukaisuudesta. Se on peräänkuuluttanut vuoron perään niin lisärajoituksia kuin niiden purkamista. On myös syytetty hallitusta koronan levittämisestä, kun Uudenmaan sulku purettiin. On jopa toivottu Uuden-Seelannin mallin mukaista viruksen tukahduttamista. Nyt jälkeen päin on helppo todeta, ettei se ehkä kuitenkaan olisi ollut oikea väylä. Uudessa-Seelannissa talous on sukeltanut toistakymmentä prosenttia.

Kriisissä on äärimmäisen vaikea tehdä oikeita päätöksiä. Tilanteen ollessa päällä on usein vain tehtävä paras valistunut arvaus. Mutta isossa kuvassa valinnat ovat olleet – kompastumisista ja välillä epäselvästä viestinnästä huolimatta – uskoakseni oikean suuntaisia. 

Mutta palatkaamme vielä hetkeksi ensi vuoden budjettiin. Kuten jo yllä totesin, alijäämä on äärimmäisen vakava asia ja talous tulee saada mahdollisimman nopeasti tasapainoon. Juuri tähän vaadittavassa työssä tarvittaisiin nyt ennennäkemättömän rakentavaa yhteistyötä sekä poliittisten puolueiden että työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kesken. Jopa sen tason yhteistyötä, että se voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa kokea koko kolmikannan rakennemuutoksena. Maailma muuttuu ja parhaiten pärjäävät ne kansat, jotka luovat nahkansa muutoksessa nopeiten. Kekseliäisyyttä tämä vaatii ja olisi naiivia kuvitella, että tämä kekseliäisyys asuisi yksin hallituksessa. Voin luvata, että näin kuvittelevat saavat pettyä ikuisesti. Mutta hallitus voi toimillaan kiirehtiä tai hidastaa rakenneuudistusta.

Millaista rakenneuudistusta sitten itse peräänkuulutan? Mitä lupaan omille äänestäjilleni? No ensinnäkin lupaan, että minulla on 20 henkilöä työllistävänä yrittäjänä kirkas käsitys siitä, missä työpaikkoja synnytetään. Niitä synnytetään yrityksissä. Meidän suomalaisten hyvinvointi syntyy menestyvissä yrityksissä työskentelevien ihmisten työstä. 

Rakenneuudistuksen suhteen on aiheellista kysyä, millaisissa yrityksissä tulevaisuuden työpaikat asuvat. Oma arvioni on, että ne asuvat luovassa taloudessa, pitkälle jalostetussa metsäteollisuudessa, pitkälle jalostetussa maataloudessa, clean techissä, digitaalisia ratkaisuja tuottavissa yrityksissä sekä perinteisemmissä, mutta pitkälle automatisoiduissa teollisissa yrityksissä mm. konepajateollisuudessa. Lisäksi tarvitaan hyvin digitalisoitua kolmatta sektoria, joka aiempaa tehokkaammin hoidettuna pystyy suuntaaman ihmistyövoiman inhimilliseen hoivaan ja vaativaan koulutukseen.

Yhteenvetona: itselleni mieluinen politiikka tunnistaa ekosysteemin moniulotteisuuden ja kompleksisuuden. Se näkee, mitä isossa kuvassa tapahtuu (vrt. lista megatrendeistä) ja luo kaikille yhteiskunnan aloille ja toimijoille mahdollisimman hyvät edellytykset uudistua ja innovoida. Poliittisen keskustelun äänensävy voi joko voimaannuttaa tai lamaannuttaa. Tästä tosiasiasta jokaisen poliitikon on syytä kantaa vastuuta.