Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku. On kuitenkin todella tärkeä hahmottaa yritysten akuutin kriisin eri ulottuvuudet: suurin osa yrityksistä tarvitsee projektirahoituksen tai lainantakausten sijaan nopeaa apua käyttöpääomakriisiin, Adlercreutz jatkaa.

Moni teollisuusyritys on tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalista ja ostovelat maksettavana. Monet näistä yrityksistä ovat vientivetureitamme. Meidän on taattava näiden yritysten jatkuvuus, jos mielimme pitää hyvinvointiyhteiskunnastamme kiinni. Käyttöpääoma on varmistettava ja se on varmistettava nopeasti.

Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta kuin mihin päädyimme. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

On hienoa, että yrittäjät voivat saada työttömyyskorvausta. On myös hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä pelastamaan yrityksiä. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin muutaman viikon tästä eteenpäin.

Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin –  joita pankit eivät välttämättä edes myönnä –  iso osa yrityksistä tarvitsee siis lisää käyttöpääomaa. Ne eivät tarvitse projektirahoitusta, vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Hallituksen on kiinnitettävä asiaan välitöntä huomiota ja Business Finland on valjastettava vastaamaan tarpeeseen.

Ryhmäpuheenvuoro valtiopäivien avauskeskustelussa 11.2.2020

Arvoisa puhemies,

Tämä hallitus on ollut vallassa kahdeksan kuukautta, ja monia asioita on pantu alulle. EU-puheenjohtajuus on siirretty Kroatialle menestyksekkään puheenjohtajakauden jälkeen. Suomi on taas maa, joka tuo asioita EU:n agendalle. Suomi ei äänestä tyhjää, vaan kertoo linjansa.

Suomi on taas EU:n ytimessä. Se on hyvä. Koska EU – nyt enemmän kuin koskaan – tarvitsee niitä, jotka puolustavat oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ja jotka haluavat kehittää EU:ta ja parantaa sen sisämarkkinoiden toimintaa.

Arvoisa puhemies,

Kilpailukyky on elintärkeää Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Meidän on pyrittävä olemaan vähän nopeampia, ketterämpiä, avoimempia ja osaavampia kuin muut. Meidän tulee pystyä hyödyntämään voimavarojamme muita paremmin.

Kahdeksan kuukauden jälkeen voimme todeta, että hallitus on ryhtynyt moniin toimenpiteisiin, jotka ajan myötä vahvistavat Suomea.

Panostamme taas koulutukseen. Tämä koskee kaiken ikäisiä. Kaikilla on taas yhtäläiset oikeudet varhaiskasvatukseen. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta historia osoittaa, että se ei sitä ole.

Opettajat saavat lisäresursseja kaikilla koulutusasteilla, ja yliopistojen tulevaisuus näyttää taas hieman valoisammalta. Tulevaisuus muuttuu valoisammaksi, kun panostamme koulutukseen ja osaamiseen.

Uudellamaalla joka kolmas yritys kärsii työvoimapulasta ja Pohjanmaalla joka toinen. Emme voi enää ummistaa silmiämme tältä. RKP on jo pitkään puhunut siitä, että Suomen talous tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa. Ulkomaalaisen työvoiman työlupamenettelyitä tarkistetaan. Työluvan saamisen ei tulisi kestää kuukautta kauempaa. Ja niiden nuorten, joita olemme onnistuneet tänne houkuttelemaan, tulee saada jäädä Suomen heidän suoritettuaan opintonsa. Tämä saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta se ei sitä ole.

Arvoisa puhemies,

Mitä yhdenvertaisuus on, ja miksi se vahvistaa Suomen kilpailukykyä?

Emme ole kilpailukykyisiä, jos ylläpidämme sellaisia rakenteita, jotka estävät meitä suomalaisia löytämästä paikkaamme yhteiskunnassa, ja jos luomme sellaisia odotusarvoja, joiden takia emme hyödynnä voimavarojamme parhaalla mahdollisella tavalla. Tasa-arvossa on kyse kilpailukyvystä.

Perhevapaat uudistetaan. Uudistus on selvä parannus mittaustavasta riippumatta. Isien osuutta vapaista pidennetään, ja niistä tulee itse asiassa Pohjoismaiden pisimpiä. Valitettavasti suomalaiset isät käyttävät tätä mahdollisuutta huonosti. Pystymme parempaan!

Erilaiset perheet tulevat huomaamaan, että me yhteiskuntana huomioimme myös heidät. Että myös he ovat vanhempia, jotka otetaan huomioon ja joita kunnioitetaan.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkein tehtävämme. Ja aivan kuten hallitusohjelmassa sanotaan: mitään keinoja ei suljeta tarkastelun ulkopuolelle. Ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle on todella tärkeää, että hallitus pystyy päättämään keinoista 30 000 uuden työpaikan luomiseksi elokuun budjettiriihen yhteydessä.

RKP odottaa paljon työllisyyden parantamiseksi tehtäviltä kuntakokeiluilta. Alueilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta, tulisi myös voida kokeilla työvoiman tarvehankinnasta luopumista.

Konservatiivinen oppositio tekee mielellään identiteettipolitikkaa. Me ja ne muut. Uhkakuvia, vääristelyä. Niin, valheita.

Ilmastopolitiikka ei ole uhka. Ilmastonmuutos on uhka, mutta sen vastainen toiminta on meidän kaikkien etu. Ja se on myös Suomen elinkeinoelämän etu. Oppositio saattaa epäillä tätä, mutta siinä tapauksessa se elää menneisyydessä.

Maamme elinkeinoelämä haluaa selkeän suunnitelman ja selvän vision. Sen luominen ja tarvittavista toimenpiteistä päättäminen on meidän vastuullamme. Sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle on palvelus niin Suomen elinkeinoelämälle kuin ilmastollekin. Mikään aiempi hallitus ei ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa.

Suomen vanhusten arvokas vanhuus on RKP:lle tärkeää. Siksi hallituksen päätös sitovasta hoitajamitoituksesta siten, että ympärivuorokautisessa hoivassa olevaa vanhusta kohden tarvitaan 0,7 hoitajaa, on täysin oikea. Tässä on kyse priorisoinneista, ja me priorisoimme vanhustenhuollon.

Konservatiivinen oppositio valittaa siitä, että suuri osa rahoista otetaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Oppositio valittaisi varmasti myös, jos ottaisimme ne teiden kunnossapidosta. Oppositio valittaisi, jos lainaisimme rahat.

Jos ette halua mitoitusta, tunnustakaa se. Mutta älkää kritisoiko vastuuntuntoista ratkaisua siitä, että se on vastuuntuntoinen.

Arvoisa puhemies,

Kahdeksassa kuukaudessa suuria asioita on pantu alulle. Meidän kaikkien vastuulla on hyvän hallitusohjelmamme toteuttaminen kaikilta osin. Arpa on heitetty!

Adlercreutz: Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin

– Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossaan tiistaina eduskunnan palautekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarviosta.

– Laitamme vientiväylämme kuntoon teihin ja rautateihin panostamalla. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin, ja rata auttaa myös kotimaisen teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Adlercreutz korosti työllistämistoimia ja viennille tärkeitä kansainvälistymispalveluja.

– Vienti vaatii tutkimuksen, innovaatioiden ja teiden lisäksi muutakin. Merkittävien tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi on tärkeää panostaa myös kansainvälistymispalveluihin. Siksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja vienninedistämisosuuskunta Viexpon määrärahoja korotetaan tuntuvasti.

Lisäksi hän alleviivasi tasa-arvon parantamisen merkitystä kilpailukyvylle.

– Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei ole kilpailukykyinen. Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei käytä resurssejaan tehokkaasti. Tällä hallituskaudella tasa-arvotyötä edistetään monin tavoin, ja ministeri Blomqvistin johdolla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin, Adlercreutz sanoi.

Adlercreutz: Tärkeää hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla eri työllisyystoimia

Hallitusohjelma oli keskiössä maanantain täysistunnossa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz piti ryhmän puheenvuoron, joka keskittyi vahvasti hallituksen työllisyystoimien toteuttamiseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että juuri nyt olisi hyvä tilaisuus eri työllisyyskokeiluille, joissa voidaan ennakkoluulottomasti kokeilla eri ideoita työllisyysasteen nostamiseksi.

– Kuten hallitusohjelmassa todetaan, emme tule sulkemaan pois mitään toimenpiteitä, joiden voisi ajatella parantavan työllisyyttä. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, mikä on edellytyksenä sille, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023, edellyttää lujaa luottamusta puolueiden välillä, Adlercreutz sanoo ryhmäpuheenvuorossa.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkeässä yhteydessä investointien houkuttelemisessa Suomeen.

– Täällä investointitaso on edelleen liian alhainen. Mahdollistamalla yrityksille kaksinkertaiset poistot voimme houkutella tänne tärkeitä investointeja, sanoo Adlercreutz.

Ryhmäpuheenvuorossa nostettiin myös esille tarve parantaa maan yritysilmapiiriä, mitä Adlercreutz on jo pidempään esittänyt.

– Se tarkoittaa sekä lisää paikallista sopimista että paljon nykyistä nopeampia lupaprosesseja ulkomaista työvoimaa palkattaessa. Ilman työvoimaa yritykset eivät voi laajentaa, ilman työvoimaa emme pysty tarjoamaan ihmisille palveluita, sanoo Adlercreutz.

Energiaverotusta tullaan tarkastelemaan kestävän kehityksen verouudistuksen yhteydessä.

– Yhdessä päästökaupan kanssa uudistus tukee johdonmukaisesti etenemistä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Se myös parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, vaikka konservatiivinen oppositio muuta väittäisikin, Adlercreutz sanoo.
Eduskunta äänestää valtioneuvoston tiedonannosta hallituksen ohjelmasta tiistaina (17.12.).

Adlercreutz peräänkuuluttaa keinoja lapsiperheiden arjen helpottamiseksi

Vaikka hallitus on nyt toteuttamassa perhevapaauudistusta, on sen lisäksi syytä myös miettiä miten päivähoitojärjestelmästä voisi tehdä sujuvamman, totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tänään keskiviikkona eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa perhepolitiikasta ja syntyvyyden laskusta.

– Etuuksien lisääminen ei estä syntyvyyden laskua, sen sijaan helpottamalla lapsiperheiden arkea ja luomalla uskoa tulevaisuuteen parannetaan edellytyksiä kasvattaa syntyvyyttä. Perheen perustamisen harkintaan vaikuttavat usko omaan tulevaisuuteen ja luottamus omaan toimeentuloon. Siksi tarvitsemme dynaamista taloutta, joustavat työmarkkinat ja panostuksia koulutukseen, sanoo Adlercreutz.

Perhevapaauudistus on toteutettava nyt. Sitä ei voi enää viivytellä, Adlercreutz toteaa.

– Samalla meidän on mietittävä keinoja, joilla päivähoitojärjestelmästämme saadaan sujuvampi, jotta esim. osa-aikatyön ja päivähoidon yhdistäminen onnistuisi paremmin. Tämänkaltaiset ratkaisut tekevät lapsiperheiden arjesta helpompaa, sanoo Adlercreutz.

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies,
Eduskunta päättää ensi vuoden talousarviosta eurooppalaisittain huolestuttavassa tilanteessa. Luemme huonoja uutisia Suomen syntyvyydestä, ja maallamme on edessään demografisia haasteita. Väestö ikääntyy ja lapsia syntyy vähemmän. Syrjäytyminen ja epätasa-arvo ovat todellisia ongelmia. Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme kunto heikentynyt. Monet suomalaisyritykset kärsivät työvoimapulasta. Investointitaso on alhainen, ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miten planeettamme voi sitten kun he ovat aikuisia. Samalla poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja vastakkainasettelua pahentavia uhkakuvia luodaan ilman faktapohjaa.

Nämä haasteet ovat meille tuttuja. Ongelmat olivat hallituksen tiedossa sen sopiessa hallitusohjelmasta, johon tämä hallituksen ensimmäinen talousarvio pohjautuu.

Arvoisa puhemies,
Tämän hallituksen koulutuslupaus pitää. Hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla. Palautamme subjektiivisen oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen ja pienenämme ryhmäkokoja.

Teemme perhevapaauudistuksen, joka pitkälti vastaa tasa-arvojärjestöjen pitkään ajamaa mallia. Tämä helpottaa perheiden arkea, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös perheen perustamisen kynnystä.

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea.
Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat. Sen takia helpotamme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle, että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua.

Nämä ovat muutoksia, joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat.

Arvoisa puhemies,
Hallitus on päättänyt laatia yritysstrategian, ja olemme sitoutuneet konkreettisiin edistysaskeliin, joiden avulla työmarkkinoille saadaan kaivattua joustoa.
Hallitus kannustaa yrityksiä investoimaan ottamalla käyttöön kaksinkertaiset poistot neljän vuoden ajaksi. Tämä on selvä signaali siitä, että nyt kannatta investoida. Lisäksi yrityksille tarjotaan 50 prosentin ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.

Myös tuntuvat panostukset mielenterveysongelmien hoitoon luovat edellytyksiä entistä paremmalle työelämälle. Myös oikeushuolto saa tarvitsemansa lisäpanostukset.

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto ovat selvät.
Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulee heille sellaisen antamaan.
Verotuksen osalta etsitään sellaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti edistää meidän ilmastotavoitteitamme. Nopeutamme fossiilisista polttoaineista luopumista, mutta sen tulee tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Siksi hallitus kompensoi polttoaineveron korotuksen pieni- ja keskituloisille suunnatuilla verohelpotuksilla.

Tuleva energiaverouudistus parantaa maamme teollisuuden kilpailukykyä samalla, kun se tukee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä siihen, että talousarvioesityksessä keskitytään myös maaseutuelinkeinojen kannattavuuteen.
Maamme kaksikielisyyden kannalta voidaan mainita monta hyvää asiaa. Talousarviossa on muun muassa määräraha kansalliskielistrategian päivittämiseksi, ja Folktingetin perusrahoitusta korotetaan.

Arvoisa puhemies,
Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.

RKP on myös saanut läpi vaatimuksensa opintotuen sitomisesta indeksiin jo ensi vuodesta alkaen. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden arkeen myös pitkällä aikavälillä. Myös yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Arvoisa puhemies,
Makrotasolla budjettialijäämä kasvaa noin kahteen miljardiin euroon. Se on enemmän kuin kahden aiemman vuoden noususuhdanteen aikana, mutta Suomi täyttää silti EU-sopimuksen velkakriteerin sekä tänä että ensi vuonna. Sen sijaan vaarana on, että velkasuhde alkaa kasvaa 2020-luvun alussa. Tämän estämiseksi tarvitaan kaikkia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Hallituksen on pidettävä kiinni tästä tavoitteesta, jotta julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei poissulje mitään toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi. Tarvitsemme tukea, palveluita ja uudenlaisia työsuhteita. Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja uskoa siihen, että Suomessa on mahdollista onnistua, meillä on kykyä uudistua eikä sinun onnistumisesi ole minulta pois.

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen siitä, että nämä tavoitteet saavutetaan. Tarvitsemme sellaista uudenlaista ajattelua ja uudistushalukkuutta, joita Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys vahvasti ilmentää.

Adlercreutz vaatii ripeitä toimia työllisyysasteen nostamiseksi: Perhevapaauudistus, nopeammat työluvat ja investoineille verohelpotuksia

RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen työllisyystavoitteiden saavuttamisesta. Ryhmäpuheenjohtaja Anders Adlercreutzin mukaan toimenpiteitä vaaditaan leveällä rintamalla.

– Teemme perhevapaauudistuksen, joka helpottaa perheiden arkea ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Me tarvitsemme nopeampia käsittelyaikoja helpottaaksemme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. On hyvä, että tarjotaan yrityksille ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.

Ryhmäpuheessaan eduskunnan budjettikeskustelussa Adlercreutz painotti hallituksen suhtautuvan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti.

– Tekeillä on selkeä tiekartta. Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme.

Adlercreutz korosti, että nykyinen hallitus pitää kiinni koulutuslupauksesta ja parantaa sosiaaliturvaa.

– Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.

Puhe välikysymyskeskustelussa 1.10.2019

Uskon että kaikki tällä salissa välittävät taloudesta. Että kaikki täällä välittävät työllisyydestä. 

Keskustelemme nyt välikysymyksestä joka jätettiin kun hallitus oli toiminut runsaat kolme kuukautta. Elämme edellisen hallituksen budjettia – joka muuten tehtiin paremmassa suhdanteessa 1.7 miljardia alijäämäiseksi – ja tämä hallitus ei ole vielä jättänyt omaa budjettiesitystään eduskunnalle.

Mutta taloudesta on hyvä puhua siitä huolimatta – ja työllisyydestä. 

Saimme eilen kuulla heikkoja uutisia syntyvyydestä. Suomi on demografisten haasteiden edessä. Meillä on vanheneva väestö ja yhä vähemmän lapsia. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat todellisia ongelmia

Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme rapautuu. Iso osa yrityksistämme kärsii työvoimapulasta. Investointiaste on matala ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miltä maapallomme näyttää heidän ollessaan aikuisiässä. 

Ärade talman. 

Vi vet vilka våra utmaningar är. Vi har demografiska bekymmer. Våra företag hittar inte arbetskraft. Vår utbildningsnivå har sjunkit. Våra vägar är inte i skick. Utslagning är ett faktiskt, konkret problem. EU står inför stora frågeställningar och klimatförändringen hotar allas vår framtid. 

Ärade talman. Denna regering ser alla dessa problem. Och agerar för att motverka alla dessa problem. 

Arvoisa puhemies. 

Nämä ovat meidän haasteemme ja tämä hallitus tarttuu niihin. 

Me teemme koulutuksen kunnianpalautuksen. Se on koulutuslupaus joka pitää. Tämä hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla ja palautamme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Teemme vanhempainvapaauudistuksen joka pitkälti vastaa sitä mallia, jota tasa-arvojärjestöt pitkään ovat ajaneet. Tämä helpottaa perheiden arkea, se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös  perheen perustamisen kynnystä. 

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea. 

Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat, ja helpottaa sen takia ulkomaisen työvoiman palkkausta. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua. 

Nämä ovat muutoksia joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat. 

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto on selvä. 

Ja se joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulle heille sellaisen antamaan.

Kyllä – kaikkia toimia ei tässä budjetissa ole. Kaikki asiat eivät ole ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen ratkaistu. Mutta olkaa huoleti oppositio, lisää toimia tulee. 

Kokoomus kaipaa konkreettisia työllisyystoimia. Iso osa Kokoomuksen varsin hyvästä 16 kohdan listasta on ristiriidassa edellisen hallituksen toimien kanssa. Iso osa taas löytyy tästä hallitusohjelmasta. Toivottavasti kiitosta ja tukea siis tulee, vaikka se tänään ehkä jää uupumaan. 

Koska me edistämme paikallista sopimista, kuten hallitusohjelma linjaa. Helpotamme yritysten investointeja. Parannamme teollisuuden kilpailukykyä. Kehitämme vientiväyliä. 

On totta, että tämä hallitus ei voi odottaa vetoapua suhdanteista. Se tarkoittaa, että meidän pitää tehdä lujasti töitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Tavoitteemme jotka luulen olevan yhteisiä. 

Ärade talman. 4 månader av arbete har vi bakom oss. Allting är inte färdigt. Mycket återstår att göra. 

Men vi är på god väg. 

Adlercreutz: Rahat kantatie 51 Kirkkonummen eritasoliittymän parantamiseen tervetulleita

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään paketin perusväylänpidon pienistä parantamishankkeista. Kantatie 51 Kirkkonummen eritasoliittymälle myönnetään 1,4 miljoonaa euroa ramppien päiden liikennevaloille. Kansanedustaja Anders Adlercreutz, RKP, on tyytyväinen, että eritasoliittymän parannukseen myönnetään rahaa.

 

– Nykyinen tasoliittymä on pahoin ruuhkautunut. Stop-merkillä varustetun risteyksen näkyvyys on huono ja jonon pää on toistuvasti moottoritiellä aiheuttaen vaaratilanteita. Liikennevaloilla ramppien päässä parannetaan liikenneturvallisuutta, Adlercreutz sanoo.

 

– Ruuhkat ovat jo pitkään olleet riesa Kirkkonummen eritasoliittymässä ja ne aiheuttavat vakavan liikenneturvallisuusriskin. Liikennevaloilla etenkin kääntymistä vasemmalle rampin päästä sujuvoitetaan, mikä on selvä parannus nykyiseen. Pitkällä aikavälillä on katsottava eritasoliittymän toimivuutta kokonaisuutena, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Hallituksen investointiohjelma on tervetullut

Hallitus esitteli tiistaina vuoden 2020 talousarvioehdotuksensa. Samalla hallitus esitti ohjelman investointiasteen nostamiseksi ja suomalaisten yritysten investointihalujen vauhdittamiseksi.

– Vahvistamme Suomen kilapilukykyä tekemällä suuria ja välttämättömiä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Lisäämällä varoja teiden kunnossapitoon kuromme umpeen korjausvelkaa ja rautateihin tehtävät panostukset auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Haluamme myös helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkausta suomalaisiin yrityksiin tarjoamalla ulkomaisille opiskelijolle mahdollisuuden pidentää oleskelupiaan kahdella vuodella. Tämä on erittäin tervetullut uutinen yrityksillemme, sanoo Ruotsalaisen eduskuntarryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Investointiaste on Suomessa matala ja, kun tähän lisätään Saksan teollisen tuotannon lasku ja Brexitin luoma epävarmuus, on edessämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Nyt olisi tärkeää, että yritykset uskaltavat investoida tulevaisuuteen. Tuottavuutta mullistavat muutokset, kuin robotisointi, automatisointi ja keinoälyn soveltaminen vaativat kuitenkin yrityksiltä merkittäviä investointeja. On korkea aika saada käyntiin yrityksien investointihalut, koska investointien myötä syntyy myös uusia työpaikkoja, sanoo Adlercreutz.

–  Haluamme jouduttaa tärkeitä investointipäätöksiä poistokäytäntöjä kehittämällä niin, että annamme yrityksille mahdollisuuden neljän vuoden ajan tehdä kaksinkertaisia poistoja. Tämä on erittäin tervetullut muutos, sanoo Adlercreutz.