Adlercreutz tyytyväinen budjetin lisäpottiin: määrärahoja Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle ja lukutaidon parantamiseksi

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, valtiovarainvaliokunnan jäsen, on ollut mukana neuvottelemassa hallituksen budjetin lisäpotin jakamisesta.

– Neuvottelut sujuivat positiivisessa hengessä ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sanoo Adlercreutz.

Lisäpotista jaetaan 250 000 euroa Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle yrittäjyystaitojen tukemiseksi.

– Nuori Yrittäjyys on hieno ohjelma, joka on pienessä ajassa onnistunut aktivoimaan ison osan vanhemmista koululaisista yrittäjyyden pariin. Ohjelman kautta on luotu satoja projekteja ja panostus Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan on askel eteenpäin ohjelman levittämiseksi useampaan kuntaan ja kouluun, sanoo Adlercreutz.

Kotimaisen viennin tukemiseksi Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja osuuskunta Viexpo saa myös merkittävän korotuksen määrärahoihinsa.

– Kun meillä on näin suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen on erittäin tärkeää, että panostamme myös kansainvälistymispalveluihin, sanoo Adlercreutz.

Lisäresursseja kohdistetaan myös naisjärjestöille, perheväkivallan ehkäisytyöhön, useaan tiehankkeeseen ja nk. lukutaitoa edistäviin tarkoituksiin, kuten kansallisen lukutaitostrategian kehittämiseksi.

– Lastemme lukutaito on heikkenemässä ja erityisesti ja nuoret lukevat yhä vähemmän. Kirjojen lukemisen kynnystä on madallettava, joten hankkeen tukeminen on omiaan tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Adlercreutz.

Hallituksen budjetin lisäpotti on osa tarkentavaa talousarvioesitystä 2020. Vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa valmistuu viikolla 51.

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Eestinkylätie saa uuden päällysteen

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ehdottaa mietinnössään ensi vuoden talousarviosta, että Eestinkylätie Kirkkonummella saa uuden päällysteen. Eestinkylätien liikennemäärät ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, mikä on johtanut tien vakavaan kulumiseen. Valtiovarainvaliokunnan työhön osallistuneet kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP) ja Veronica Rehn-Kivi (RKP) iloitsevat päätöksestä.

– Tien varrella sijaitsevat muun muassa kunnan suosittu ulkoilualue, maatilakauppa ja kotieläinpuisto. Tie on kovassa käytössä, mikä on johtanut sen murentumiseen ja aiheuttaa nyt ison turvallisuusriskin autoilijoille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Olen nostanut ongelman esiin jo aikaisempina vuosina ja on ilahduttavaa, että tie vihdoin korjataan ruotsalaisen eduskuntaryhmän aloitteesta, Rehn-Kivi sanoo.

Uudenmaan ELY-keskuksen kartoituksen mukaan Eestinkylätie Kirkkonummella kuuluu kaikkein huonoimmassa kunnossa oleviin teihin.

– Aikaisemmin tänä vuonna hoidettiin iso osa Porkkalantiestä. Nyt töitä jatketaan Eestinkylätiellä, mikä ei ole päivääkään liian aikaisin. Rikkinäinen päällystys ja lukuisat kuopat tekevät nyt tiestä suorastaan vaarallisen, ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Adlercreutz sanoo.

Eduskunta äänestää talousarvioaloitteista ja hyväksyy hallituksen esitykset talousarviosta ensi viikolla.

Adlercreutz: Suomi tarvitsee enemmän työperäistä maahanmuuttoa

Vertailussa muihin eurooppalaisiin maihin, kuin Iso-Britanniaan, Saksaan ja Ruotsiin, Suomi on jäänyt paitsi työperäisen maahanmuuton kautta tulevista miljardituloista, toteaa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Hän viittaa kansainvälisiin muuttoihin erikoistuneen yrityksen Movingan keskiviikkona julkaisemaan selvitykseen, josta käy ilmi, että Suomi voisi saada työperäisen maahanmuuton lisäämisestä huomattavaa taloudellista hyötyä.

– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, se on ilmiselvää. Tilastot näyttävät, että Suomeen työn perässä muuttavilla on yleistä työllisyysastetta merkittävästi korkeampi työllisyysaste vuosikymmenenkin jälkeen, Adlercreutz sanoo.

Etenkin korkean osaamistason työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi Rinteen hallituksen hallitusohjelman keskeisimpiä työllisyyttä lisääviä keinoja.

– Kun hallitus kohta pääsee jatkamaan hallitusohjelman toimeenpanoa, on erittäin tärkeää, että työperusteisen oleskeluluvan käsittelyprosessin rajaamista korkeintaan kuukauden mittaiseksi viedään eteenpäin, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Kunnon korotus rintamalisään on tervetullut

Rintamalisän korotus 50 eurosta 125 euroon kuussa on tärkeä kädenojennus näille miehille ja kaikille muille rintamaveteraaneille, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Olen myös iloinen siitä, että tällä toimenpiteellä on eduskunnan yksimielinen tuki. Haluamme tällä tavoin konkreettisesti osoittaa kunnioituksemme veteraanien ikäluokan uhrauksille Suomen itsenäisyyden puolesta, Adlercreutz sanoo.

Nykyään rintamalisää maksetaan yli 8 000 hengelle korvauksena heidän sodan aikaisista panoksistaan. Mainittakoon, että noin puolet lisän saajista on miehiä ja noin puolet naisia. Korotuksesta hyötyvät siis sekä miehet että naiset. Tasa-arvon toteutuminen on tärkeää myös rintamaveteraanien kohdalla.

– Ensisijaista on tarjota veteraaneille mahdollisuutta säännölliseen vuosittaiseen kuntoutukseen. Lisäksi kehitetään avohoitopalveluita ja tuetaan sotaveteraanien pärjäämistä arjessa kotona.

Adlercreutz: Hiilineutraalius vaatii taloudellisia ohjauskeinoja

Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinalähtöisiä toimenpiteitä, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa.

– Sääntely ja kiellot ovat välttämättömiä, mutta kun poliittisilla päätöksillä määritellään, mikä on toivottua ja ei toivottua kulutuskäyttäytymistä, on hyvä tiedostaa, että tavoitteiden saavuttaminen voi olla epävarmaa. Voimme määrittää hinnan päästöille välillisillä keinoilla, kuten veroilla ja muilla mekanismeilla. Siten sitoudumme päästötavoitteeseen ja sen saavuttamiseen kustannustehokkaasti sen sijaan, että sitoudumme yksittäisiin ratkaisuihin, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz järjesti maanantaina seminaarin taloudellisten ohjauskeinojen ja markkinalähtöisten keksintöjen potentiaalista ratkaisuina ilmastokriisiin.

Usein keskustelussa talous ja yksilön oikeudet asetetaan ilmastotavoitteita vastaan. Adlercreutzin mukaan tämä vastakkainasettelu on harhaanjohtavaa.

– Oikeilla ohjauskeinoilla voimme torjua ilmastonmuutosta ja samalla luoda taloudellista hyvinvointia. Suomen toimiessa edelläkävijänä syntyy kotimaanmarkkinat, jolla cleantech-yrityksille on kysyntää, ja lisäksi niillä on edellytykset kasvuun ja aloittaa tuotteidensa vienti. Tällä tavalla yritysten myönteinen vaikutus näkyy paitsi paikallisesti, myös globaalisti, Adlercreutz sanoo.

Hallitus tulee vuodenvaihteen jälkeen esittämään konkreettisia toimenpiteitä, joilla hallitusohjelman ilmastotavoitteet saavutetaan.

Adlercreutz: Perussuomalaisten varjobudjetti ei mikään todellinen varjobudjetti

-Perussuomalaisten varjobudjetti ei ole varjobudjetti. Se on poliittinen toivepaperi maailmasta, jota ei ole olemassa. Se on vastuutonta toimintaa isoimmalta oppositiopuolueelta.

Ryhmäpuheenjohtaja Adlercreutz (RKP) oli hyvin kriittinen kommentoidessaan oppositioryhmien vaihtoehtobudjetteja eduskunnassa keskiviikkona.

-Jotta voisimme käydä hedelmällistä keskustelua vaihtoehtobudjeteista tulisi niiden perustua talouden realiteetteihin. Perussuomalaisilla ei ole numerot oikein eivätkä ehdotetut toimet ole toteuttamiskelpoisia. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa olisi sekä naiivia että vastuutonta tasapainottaa valtiontalous häikäilemättömillä leikkauksilla, jotka kohdistuvat kaikkeen maahanmuuttoon liittyvään, Adlercreutz sanoo.

Kokoomuksen varjobudjetin painotusta työllisyysvaikutuksiin hän piti itsessään hyvänä. Moni heidän esittämistään toimista löytyy hallitusohjelmasta. Adlercreutz katsoo kuitenkin että kokonaisuus ontuu.

-Kokoomuksen varjobudjetin vaikutus on se, että se aiheuttaa ongelmia monen ihmisen arkeen. Samalla aiheutetaan eläkeläisköyhyyttä tulevaisuudessa. Sitä ei millään tavalla voida nähdä kestävänä ratkaisuna. Tämän päivän pätkätyöläisillä olisi vaikeaa myös heidän eläkepäivillään, sillä kokoomuksen ehdotuksena on poistaa eläkkeiden kertyminen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

Adlercreutz iloitsee rintamalisän tuntuvasta korottamisesta

– Rintamalisään tulee peräti 150 prosentin korotus ja se on suurin korotus, joka rintamalisään on koskaan tehty. On tärkeää, että ikääntyvät rintamaveteraanit ja sotainvalidit sekä heidän puolisonsa saavat tarvitsemiaan palveluita, sanoo Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää 125 euroon, sekä esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haitta-asterajaa alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin.

Eduskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta.

Etiopia – Nobelin siivittämänä kohti demokratiaa?

Julkaistu Demo Finlandin sivulla 13.11.2019. Demon kuukausittain vaihtuvassa kolumnivuorossa kirjoittavat Demon jäsenpuolueiden edustajat demokratia- ja kehitysaiheista. 

 

Pöydän ääressä istuu kolme nuorta naista, joista yksi on pukeutunut hijabiin. He ovat etiopialaisen Ethiopian Citizens for Social Justice Partyn (ECSJP) puoluejohtoa. ECSJP on yksi niistä lukuisista etiopialaisista puolueista, jotka ovat yhtäkkiä saaneet vapauden toimia ja osallistua vaaleihin. Yli viidenkymmenen muun puolueen johdon kanssa nämä kolme naista osallistuvat lokakuun 17. päivä eduskuntapuolueiden demokratiajärjestö Demon järjestämään tasa-arvoseminaariin Addis Abebassa.  

Huiviin pukeutunut nainen puhuu innostuneesti omista suunnitelmistaan ja tasa-arvotyöstä. Ennen kuin nainen nousee pöydästä tarttuakseen mikrofoniin, hän kertoo haluavansa Etiopian pääministeriksi. Tulevaisuudenuskosta ja päättäväisyydestä ei ole puutetta. 

Etiopiassa on tällä hetkellä paljon toivoa ja optimismia. Abiy Ahmed sai alkusyksystä Nobelin rauhanpalkinnon ja siitä ollaan ymmärrettävästi todella ylpeitä. Pieniä henkilökulttiin viittaavia merkkejä on ilmassa. Abiyin kuvia ei voi katukuvassa välttää näkemästä.  

Toisaalta kuka minä olen sanomaan, mikä on kulttia ja mikä ei? Ehkä tämä on paikallisessa mittakaavassa normaalia maan johtajan kunnioittamista. Poliittiset käytännöt ja kulttuurit eivät ole universaaleja.  

Maassa vallitsevan optimismin taustalla ovat viime vuosien aikana tehdyt reformit, jotka toivottavasti huipentuvat ensi toukokuussa järjestettäviin vaaleihin. Puolueita on huomattava määrä, lähemmäs sata kappaletta, ja oppositioon kuuluminen ei enää ole asia, jota tehdään vainon uhalla. 

Kaupungissa tapahtuu muutakin. Kiinalaiset projektit täyttävät Addis Abeban katukuvan ja yksi pääkaupungin kaduista on uudelleen nimetty Ethiopia China Friendship Avenueksi. Monet kadut ja tiet on rakennettu kiinalaisella rahalla. Kiina maksoi myös Afrikan unionin päämajan rakennuskompleksin rakentamisen ja on vuokrannut Etiopiasta isoja maa-alueita vuosikymmeniksi kiinalaisten ruokaturvan turvaamiseksi. Kolonialismista toipuvaa Afrikkaa kolonisoidaan uudelleen. Siihen verrattuna suomalainen kehitysyhteystyö on hyvin pienimuotoista, mutta myös kestävää, sekä eettisesti että sosiaalisesti.  

Demon työ on pieni osa tätä kokonaisuutta. Tuemme paikallisesti Etiopian naisverkostoa ja sen kautta demokraattista prosessia. Työ on pienimuotoista, ja vaikka Etiopiassa tällä hetkellä tapahtuu paljon, tämän työn hedelmiä on vaikea hetkessä nähdä. Se on myös kehitysyhteistyötä parhaimmillaan – maan omia rakenteita ja kompetensseja vahvistavaa työtä. 

Seminaarin aikana käy selväksi, että vaalien toteutuminen ensi keväänä vaatii todella paljon työtä. Sekä puolueiden että vaaleja suorittavan koneiston järjestäytyminen on vasta alkutekijöissään. Hiljattain hyväksytty vaalilaki ja siinä määritelty vaalitapa tulee todennäköisesti myös tarkoittamaan sitä, että naisten osuus paikallisessa eduskunnassa pienenee. Kiertäessäni seminaaripöytiä minulle jää kuitenkin hyvä mieli. Nuoret naiset ja vanhat miehet keskustelevat kiivaasti. Ainakin minulle välittyy tunne siitä, että dialogi on todellista ja aitoa.  

Kiinalaisten rakentamat tiet näkyvät heti. Ne ovat konkreettisia lisiä Addis Abebalaisten arkeen. Demo rakentaa hiljaa niitä rakenteita, jotka toivottavasti auttavat etiopialaisia rakentamaatulevaisuudessa näitä teitä yhä enenevässä määrin itse. 

 

Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta Demon näkemyksiä.

Adlercreutz peräänkuuluttaa keinoja lapsiperheiden arjen helpottamiseksi

Vaikka hallitus on nyt toteuttamassa perhevapaauudistusta, on sen lisäksi syytä myös miettiä miten päivähoitojärjestelmästä voisi tehdä sujuvamman, totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tänään keskiviikkona eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa perhepolitiikasta ja syntyvyyden laskusta.

– Etuuksien lisääminen ei estä syntyvyyden laskua, sen sijaan helpottamalla lapsiperheiden arkea ja luomalla uskoa tulevaisuuteen parannetaan edellytyksiä kasvattaa syntyvyyttä. Perheen perustamisen harkintaan vaikuttavat usko omaan tulevaisuuteen ja luottamus omaan toimeentuloon. Siksi tarvitsemme dynaamista taloutta, joustavat työmarkkinat ja panostuksia koulutukseen, sanoo Adlercreutz.

Perhevapaauudistus on toteutettava nyt. Sitä ei voi enää viivytellä, Adlercreutz toteaa.

– Samalla meidän on mietittävä keinoja, joilla päivähoitojärjestelmästämme saadaan sujuvampi, jotta esim. osa-aikatyön ja päivähoidon yhdistäminen onnistuisi paremmin. Tämänkaltaiset ratkaisut tekevät lapsiperheiden arjesta helpompaa, sanoo Adlercreutz.

Skattelättnaden för dividender från onoterade företag är befogad – men en helhetsreform behövs.

Företagsstöden var före valet en så gott som outsinlig källa till inbesparingar för de flesta partierna. Vid närmare granskning har det också för denna regering visat sig vara lättare sagt än gjort att skära ner på det man kallar företagsstöd. 

I många fall handlar det om relativa skattefördelar – A beskattas enligt x medan B beskattas enligt y, en lägre procentsats. Då kan man eliminera företagsstödet på två sätt – antingen genom att sänka x eller genom att höja y. Båda alternativen eliminerar företagsstödet, men effekten av dem båda kan ändå vara olika. 

En av de här relativa skattefördelarna gäller beskattningen av onoterade företag. Här kan man i och för sig också ifrågasätta hela påståendet om en annorlunda beskattning av dividendinkomsten från företag vars aktier är illikvida än för aktier som fritt kan köpas och säljas varje dag verkligen kan anses utgöra företagsstöd. Frågan har behandlats i både Helsingin Sanomat och HBL under de senaste veckorna.

Om man bara ser på skattesatsen på de dividender som lyfts kan fördelen kännas obefogad. Verkligheten är dock mer nyanserad, som alltid. 

Onoterade företag har svarat för så gott som all den tillväxt i arbetsplatser vi har sett de senaste åren. De här företagen drivs av verkliga människor – män, kvinnor och familjer. Människor som inte bara satsar sina egna tillgångar, utan i praktiken ofta också sin egen och sin familjs framtid. Det är mot den bakgrunden skattefördelen skall ses. 

Vad handlar det då om för fördel? 

När ett onoterat företag betalar ut dividend – ifall att företaget kan – handlar det om en vinst som redan beskattats en gång. Om dividenden är mindre än 150 000€ och understiger 8% av företagets nettoförmögenhet anses 25% vara beskattningsbar inkomst. 

Resultatet är, att dividender beroende på deras storlek beskattas enligt en procentsats som varierar mellan ca 26 och närmare 50 procent då man tar med samfundsskatten i ekvationen. Detta kan jämföras med på motsvarande sätt beräknad totalbeskattning av dividender från noterade bolag, som uppgår till ca 40-43 procent. 

26 procent är en låg procentsats, närmare 50 procent igen en rätt hög beskattning. Samtidigt beskattas passiv egendom – fastigheter, depositioner, obligationer – enligt skalan 30-34%. 

Är det här då rättvist? 

SFP:s utgångspunkt i regeringsförhandligarna var den, att beskattningen av företagande måste vara skälig. Vi ville inte ha en åtstramning av företagsbeskattningen. Det här handlar inte om att gynna de välbemedlade, utan om att skapa incitament för företagande. Samtidigt är det viktigt att det kapital som finns inte i oskäligt hög grad placeras i t.ex. fastigheter, utan också i växande företag. Genom att lindra beskattningen av en del av de dividender som betalas ut ur onoterade företag uppnår vi båda dessa mål. 

Men det är också klart att den modell vi har idag inte är optimal. Modellen i sig är komplicerad och det, att kalkylen baserar sig på företagens nettoförmögenhet gynnar traditionell industri på bekostnad av servicebranschen eller t.ex. företag inom IT-sektorn. Det här är inte ändamålsenligt med tanke på var vår förväntade tillväxt finns. Samtidigt kan man med fog säga att den nuvarande modellen kan var en orsak till att introduktioner på börsen i dagens Finland inte är speciellt vanliga. 

Att rakt av jämföra beskattningen av löneinkomster, dividender från listade företag och dividender från egen företagsverksamhet är inte ändamålsenligt om vi vill uppnå våra sysselsättningsmål. Vi kan och skall se över våra företagsstöd. Men när vi ser över hur företag beskattas är det inte i någons intresse att skapa en kultur där verksamhetsmiljön förändras från budget till budget eller att kapital hellre placeras i passiva tillgångar än i växande företag som skapar sysselsättning och tillväxt. En samhällsdiskussion och beskattning som gynnar företagsamhet är i allas intresse. 

Mielipidekirjoitus HBL 26.10.2019