Adlercreutz: Jokaiselle Suomeen tulevalle ulkomaalaiselle yritykselle tulisi luoda kotouttamisohjelma

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä Suomen pitäisi ottaa yritysten ja elinkeinoelämän menestysmahdollisuuksista huolehtiminen maastrategian ytimeen. Hän muistuttaa, että koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu elinvoimaisten yritysten varaan, mistä syystä tarvitsemme ulkomaalaisia toimijoita kotimaisten yritysten rinnalle. Adlercreutz on juuri palannut Irlannista, jossa kansainvälisiä yrityksiä tuetaan monin tavoin.

– Jokaisen päättäjän ja asiantuntijan pitäisi ymmärtää tehdä kaikkensa yritysten menestyksen eteen,  Adlercreutz sanoo.

Suomi jätti Nato – hakemuksensa 18. toukokuuta. Prosessi on  nostanut Suomen maailman kartalle ja useat ulkomaalaiset yritykset ovat tulleet aiempaa tietoisemmiksi Suomesta. Adlercreutz toteaa, että Suomen tulisi hyödyntää saamansa huomio täysimittaisesti.

-Voimme hyötyä merkittävästi positiivisesta huomiosta, ja se tulisi nähdä suurena mahdollisuutena lisätä Suomen houkuttelevuutta korkeaa teknologiaosaamista omaavana toimintaympäristönä, Adlercreutz sanoo.

Itsekin yrittäjätaustainen Adlercreutz korostaa, että keskeistä on poistaa markkinaesteitä ja kääntää kaikki kivet houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tämä merkitsee työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista ja ketterämpää päätöksentekokulttuuria.

-Ensimmäisenä käytännön toimenpiteenä ehdotan, että jokaiselle ulkomaiselle yritykselle nimetään hallinnossa – esimerkiksi Business Finlandissa – oma yhteyshenkilönsä.  Yhteyshenkilöön olisi helppo ottaa yhteyttä ja hän voisi toimia rajapintana eri alan viranomaisiin. Hän varmistaisi, että viranomaisyhteistyö ei muodostu yrityksen menestymisen tai Suomessa pysymisen esteeksi. Samoin tulisi ulkomaisille johtajille ja heidän perheilleen nimetä yksi tai useampi kummiperhe, joka huolehtisi siitä, että tänne tulijat verkostoituvat ja kokevat viihtyvänsä maassamme, Adlercreutz summaa.

Adlercreutz: Pidennetty tilikausi helpottaisi teollisuuden tilannetta

/0 Comments/in , , /by

Vientiteollisuuden näkymät ovat odotetusti synkkenemässä. Alkuvuonna koronakriisi iski lähinnä palvelualoihin teollisuuden vielä pyöriessä vahvojen tilauskirjojen turvin. Loppuvuodesta tilanne kuitenkin muuttuu. RKP:n valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Anders Adlercreutz on tilanteesta huolissaan.

– Alkuvuodesta olemme tukeneet harkinnanvaraisesti yrityksiä kriisin alkuvaiheen yli. Kriisi ei kuitenkaan ole ohi ja meille erityisen tärkeän vientiteollisuuden tilanne on synkkenemään päin, Adlercreutz sanoo.

– Ehdotan, että tutkimme erittäin huolellisesti mahdollisuuden pidentää yritysten tilikautta siten, että vuosien 2020 ja 2021 yhteisövero kannettaisiin kootusti vuonna 2022. Tämä mahdollistaisi yrityksille vähän pidemmän näkymän taloudenhallinnan näkökulmasta ja huomioisi sen, että vaikka useampi yritys tulee tekemään siedettävän tuloksen vielä vuonna 2020, vuosi 2021 tulee olemaan monelle rajusti tappiollinen.

Adlercreutzin mukaan muutos olisi käytännön tasolla yksinkertainen, kustannusneutraali ja hallinnollisesti kevyt. Se auttaisi nimenomaan elintärkeää vientiteollisuuttamme, niitä yrityksiä, jotka kärsivät viiveellä, hän täsmentää.

– Nyt on varottava tilannetta, jossa elinkeinopolitiikka politisoituu. Ei pidä luoda keinotekoisia vastakkainasetteluja. Meidän on uskallettava puhua konkreettisista keinoista, joilla varmistetaan tähän asti menestyneiden yritysten olemassaolo ja toimintakyky myös jatkossa, toteaa Adlercreutz, joka on viime kuukausien aikana yrittänyt kuunnella erityisen tarkasti yrityskentän viestejä.

Tarvitsemme kilpailukykylupauksen

/0 Comments/in , , /by

V-käyrä, U-käyrä, L-käyrä – koronakevään toipumisen käyrää on tässä vaiheessa vaikea ennustaa. Epätietoisuus on suuri. Miten vientikumppaneidemme taloudet lähtevät vetämään? Entä tuleeko kenties se pelätty toinen aalto sotkemaan kaikkien suunnitelmat lopullisesti?

Tässä sietämättömässä epätietoisuudessa yrityksemme tällä hetkellä navigoivat. Kotimainen kulutus näyttäisi lähtevän liikkeelle, mutta kansainvälisellä tasolla talouteen ja kysynnän kehittymiseen sisältyy isoja kysymysmerkkejä.

Tällaisessa tilanteessa on elintärkeää, ettei epätietoisuutta ruokita myös kotimaassa.

On selvää, ja välttämätöntä, että huomattavien elvyttävien toimien rinnalla tehdään linjauksia myös talouden tasapainottamistoimista. Näiden toimien keskiössä tulee olla työllisyystoimet, mutta myös menoleikkaukset ja mahdolliset verojen tarkistukset.

Monet yritykset pohtivat tulevaisuuttaan. Uskaltaisivatko ne investoida, palkata uusia ihmisiä, viedä eteenpäin sitä tuotekehitysprojektia, joka edellyttää vuoden sisällä merkittäviä laitehankintoja?

Tässä tilanteessa yritykset eivät kaipaa lisää epävarmuutta siitä, miten heidän kulurakenteensa kehittyy, miten investointipanostukset vaikuttavat verotukseen tai miten he yrityksen mahdollisesta tuloksesta joutuvat maksamaan veroa.

Eräs ystäväni toimii yrityskonsulttina veroasioissa. Hän kertoi minulle, miten vaikeaa hänen on keksiä hyvää vastausta yritysten kysellessä, miksi niiden tulisi jäädä Suomeen. Yritysten on luonnollista kysyä itseltään, mikseivät ne siirtäisi toimintojaan esimerkiksi Viroon, missä verotus on pysynyt ennustettavana jo yli kahden vuosikymmenen ajan?

Meidän tulee epävakaan maailmantilanteen kohdalla pyrkiä juuri tällaisen vakauden lisäämiseen.

Toivoisin pohdintaa siitä, miten luomme Suomesta entistä ennustettavamman ja houkuttelevamman investointiympäristön. Taloutta pitää sopeuttaa, se on itsestäänselvyys, mutta epätietoisuus vie pohjaa tulevalta kasvulta. Tarvitsemme pitkän tähtäimen sitoumuksen yritysverotuksen tasosta ja investointikannustimista.

Meidän pitää voida kertoa yrityksillemme, ettei yhteisöveroa nosteta. Että pääomaveron nykyinen taso pätee myös huomenna. Etteivät sopeutustoimet rasita niiden kulurakennetta. Meidän pitää myös voida sinetöidä nämä lupaukset lupauksella siitä, että tulemme panostamaan osaavan työvoiman kouluttamiseen myös jatkossa.

Tarvitsemme kriisin jälkimainingeissa, epävarmuutta hälventääksemme, kilpailukykylupauksen.

Adlercreutz: Rajoitusten purkamisedellytyksistä tulee keskustella jo nyt

/0 Comments/in , /by

– Kriisi on akuutti, mutta meidän tulee myös ajatella sitä päivää, joka tulee tämän kriisin jälkeen, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Eduskunta on viime päivien aikana ottanut käyttöön rajoituksia, joita Suomessa ei ole aiemmin sovellettu edes sota-aikana. Perjantaina eduskunta päätti rajoittaa liikennettä Uudenmaan rajoilla.

– Teemme nyt kaikkemme viruksen liian nopean leviämisen estämiseksi. Samalla kun taistelemme virusta vastaan vahingoitamme kuitenkin myös valitettavasti talouttamme. Yleisen hyvän takia käyttöön otetuilla toimenpiteillä on myös pitkälle meneviä taloudellisia vaikutuksia. Tässä tilanteessa meillä ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja, Adlercreutz sanoo.

– Rajoitusten käyttöönotosta päätettiin laajassa poliittisessa yhteisymmärryksessä. Tämä on hyvä asia. Pelkään kuitenkin, että rajoitusten purkamisen ajankohdasta ja menettelystä on hankalampaa löytää yksimielisyyttä. Samalla on suunnattoman tärkeää, että eloonjäämisestään kamppailevat yritykset voivat hahmottaa päivän, jolloin poikkeustila on ohi.

Yritysten tulevaisuudentoivon vahvistamiseksi Adlercreutz peräänkuuluttaa keskustelua edellytyksistä rajoitusten höllentämiselle.

– Meidän tulisi nyt keskustella niistä ehdoista, joiden perusteella rajoitukset voidaan purkaa. Miltä sairaustilanteen tulee näyttää? Kuinka monta potilasta on sairaalahoidossa? Minkälainen tartuntakäyrän tulee olla?

– Horisontin näkeminen on helpompaa, jos voimme jo tässä tilanteessa määritellä ehdot rajoitusten purkamiselle. Samalla hankalan ja tarpeettomasti politisoidun keskustelun välttäminen olisi helpompaa.

Adlercreutz: Nyt tarvitaan käyttöpääomaa, ei projektirahoitusta

/0 Comments/in , , , , , /by

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi eilen lisätalousarvion. Talousarvio pitää sisällään laajan taloudellisen avustuspaketin suomalaisille yrityksille. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä kyseessä on hyvä alku. On kuitenkin todella tärkeä hahmottaa yritysten akuutin kriisin eri ulottuvuudet: suurin osa yrityksistä tarvitsee projektirahoituksen tai lainantakausten sijaan nopeaa apua käyttöpääomakriisiin, Adlercreutz jatkaa.

Moni teollisuusyritys on tilanteessa, jossa varastot ovat pullollaan, kysyntä minimaalista ja ostovelat maksettavana. Monet näistä yrityksistä ovat vientivetureitamme. Meidän on taattava näiden yritysten jatkuvuus, jos mielimme pitää hyvinvointiyhteiskunnastamme kiinni. Käyttöpääoma on varmistettava ja se on varmistettava nopeasti.

Kun tiistaina saimme lisätalousarvion valiokuntaan puhuimme huomattavasti pienemmästä summasta kuin mihin päädyimme. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli selväksi, että akuutti tarve on merkittävästi suurempi. Tämä näkyy nyt valiokunnan lisäämissä määrärahoissa: suorat yritystuet nostettiin miljardiin euroon.

On hienoa, että yrittäjät voivat saada työttömyyskorvausta. On myös hyvä, että lomautuksia nyt voidaan tehdä nopeammin yritysten pelastamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä pelastamaan yrityksiä. Monessa yrityksessä kassavarat eivät riitä kuin muutaman viikon tästä eteenpäin.

Sen sijaan että yritykset saavat takauksia lainoihin –  joita pankit eivät välttämättä edes myönnä –  iso osa yrityksistä tarvitsee siis lisää käyttöpääomaa. Ne eivät tarvitse projektirahoitusta, vaan nopeita toimenpiteitä likviditeetin parantamiseksi. Hallituksen on kiinnitettävä asiaan välitöntä huomiota ja Business Finland on valjastettava vastaamaan tarpeeseen.

Adlercreutz hallituksen tukipaketista: Rakennamme sillan notkahduksen yli

/0 Comments/in , , /by

–Tarvitsemme yrityksiämme tänään, mutta ennen kaikkea tarvitsemme niitä siinä vaiheessa, kun akuutti kriisi on ohi. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että rakennamme sillan tämän taloudellisen notkahduksen yli, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Hallitus esitteli tänään uusia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea yrityksiä ja niiden kautta talouttamme tässä taloudellisessa kriisissä, jonka koronavirusepidemia on aiheuttanut. Adlercreutz on tyytyväinen järeisiin toimenpiteisiin, jotka nyt otetaan käyttöön.

– Likviditeettikriisi on monella akuutti. Varsinkin yksityisyrittäjillä on suunnattoman haastava tilanne. On tervetullutta, että työttömyystukea voi nyt saada ilman, että yritystoiminta on pakko lopettaa. Välittömän kriisin jälkeen tulemme tarvitsemaan kaikkia yrittäjiä ja kaikenlaista yrittelijäisyyttä.

Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut yritysten saavan veromaksuihinsa pidennetyn maksuajan ja matalamman viivästyskoron.

– Tämä auttaa yrityksiä hyvin konkreettisella tavalla. Emme kuitenkaan tule välttymään irtisanomisilta ja lomautuksilta. Tällöin on luonnollisesti suosittava lomautuksia. Työmarkkinaosapuolten ehdotukset lomautusprosessin tuntuvasta nopeutuksesta on nopeasti tultava voimaan, jotta mahdollisimman monella säilyy työpaikka, johon voi palata.

Muuttuva työelämä tarvitsee paikallisempaa sopimista

/0 Comments/in , , /by

Suomen Yrittäjien vaikuttajafoorumin paneelissa paikallinen sopiminen nousi odotetusti puheenaiheeksi. Paikallisen sopimisen edistäminen on pitkään ollut erityisesti yrittäjäkentän fokuksessa. Ja hyvästä syystä: suomalaisen työelämän yhtenä kummajaisena on ollut se, että (yleissitovuuden seurauksena) järjestäytymättömissä yrityksissä paikallinen sopiminen on (ollut paikoin jopa) vaikeampaa kuin järjestäytyneissä. Olemme lainsäädännön keinoin rajoittaneet jouhevampaa sopimista osassa yrityksiä.

Työllisyyttä voi ja sitä myös tulee kohentaa monin eri tavoin. Pitkällä tähtäimellä koulutus on varmin keino rakentaa työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä. Palkkatuella voimme auttaa sellaisia henkilöitä takaisin työelämään, jotka sinne eivät muuten ehkä pääse. Sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa säätämällä puolestaan voimme vaikuttaa työnteon kannustimiin.

Mutta mikään näistä ei – mahdollisesti palkkatukea lukuun ottamatta – vaikuta yrittäjän kannustimiin kasvattaa toimintaansa tai palkata työvoimaa.

Vielä viisikymmentä vuotta sitten oli varsin normaalia, että nuori mies tai nainen marssi 18-vuotiaana tehtaan portista sisään olettaen, että hän työskentelee siellä eläkepäiviinsä asti. Monestakin syystä todellisuus on tänään erilainen.

Tänään useimmilla aloilla on itsestään selvää, että työpaikka vaihtuu useampaan otteeseen elämän aikana. On todennäköistä, että emme vaihda ainoastaan edes tehtäviä jonkun tietyn osaamisalueen sisällä, vaan saatamme joutua vaihtamaan jopa ammattia. Siinä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että koulutusmahdollisuuksia tarjotaan, ja että näiden vaihtojen, vääjäämättömien muutosten, saumakohtia hiotaan.

Kaikista työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä yksi on ylitse muiden: yrittäjän kynnys palkata lisää ihmiskäsiä. Ja tässä kohden puhun yrittäjän kokemuksella. Paikallinen jousto poistaisi yrittäjän yhden suuren huolen. Se tarjoaisi yrittäjälle näkymän siihen, että hän ei jää perheineen pulaan, jos kaikki ei menekään aivan nappiin.

On siis korkea aika purkaa paikallisen sopimisen esteet. On myös aika rakentaa parempaa luottamusta työpaikoilla. Paikallisen sopimisen kiellon purkamisen vastapainoksi voisi esittää, että yritysten hallituksissa olisi läsnä myös työntekijäpuolen edustus tietystä yrityskokoluokasta ylöspäin.

 

Blogi Verkkouutisissa 11.2.2020. / Blogg i Verkkouutiset 11.2.2020.

Hyvää Uutta Vuotta!

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Joulutauon jälkeen alkaa uusi vuosi. Se on kuin puhdas kirjoittamaton sivu. Ja joka kerta uuden vuosiluvun kirjoittaminen tuntuu aluksi vieraalta ja oudolta. Vuosi 2020. Minäkin tulen takuuvarmasti kirjoittamaan luvun väärin monta kertaa seuraavien viikkojen aikana. Vuosi, joka joskus odotti kaukaisessa tulevaisuudessa, on nyt täällä. 

Kun aikoinaan teinipoikana selailin sarjakuvahyllyä Bruno Vinbergin kaupassa Jorvaksessa, silmäni pysähtyivät usein kiehtovaan avaruusaiheiseen lehteen nimeltä ”1999”. Se kertoi siitä kaukaisesta tulevaisuudesta, jossa lentäisimme ympäri mitä mielikuvituksellisimmissa vempaimissa. Vuosi 1999 siinsi tuolloin jossain kaukana tulevaisuudessa. 

Ja nyt vuonna 2020 vuosi 1999 on jo menneisyyttä. 

Moni asia muuttuu hitaammin kuin mitä kuvittelemme. Jotkut asiat taas muuttuvat yhdessä yössä. Vuonna 2020 käytämme vielä aika normaalin oloisia autoja. Muutama vuosi sitten rantarataa pitkin kulkivat vielä ne samat punakeltaiset junat, joita käytettiin 70-luvulla. Kun me muutimme Kirkkonummelle vuonna 1972 vanhempani kertoivat siskolleni, että kuntaan kohta tulee uimahalli. Ja tulihan se – liki 30 vuotta myöhemmin. 

Tänään Kirkkonummi muuttuu varsin nopeasti. Osittain syistä, joita emme itse voi ohjata. Meillä on monta kouluprojektia käynnissä, mikä on sekä positiivinen että negatiivinen asia. Negatiivinen siksi, että se kertoo vanhoissa kouluissa ilmenneistä sisäilmaongelmista. Positiivinen siksi, että sen myötä saame luotua kunnasta entistä vetovoimaisemman. Kun tulevaisuudessa jokin lapsiperhe pohti Kirkkonummelle muuttoa, vanhemmat voivat olla varmoja siitä, että lasten kouluympäristö on paitsi nykyaikainen, myös terveellinen. 

Monen vuoden SOTE-epävarmuuden aiheuttaman odotuksen jälkeen työ hyvinvontikeskuksen rakentamiseksi on alkanut. Riippumatta siitä, miten SOTEn kanssa käy, tulemme tarvitsemaan SOTE-palveluja Kirkkonummella. Uusien tilojen myötä varmistamme sen, että palveluja löytyy. 

Kirkon kupeeseen nousevaa uusittua kirjastoa viimeistellään parhaillaan. Samaan aikaan työ koko keskustan kehittämiseksi jatkuu. Kirkkoharjun koulun muutto avaa uusia mahdollisuuksia. Tori, kirkko, kirjasto ja aikanaan kirjaston taakse nouseva lukiokampus luovat pohjaa uudelle vetovoimaiselle kuntakeskukselle, joka palvelee sekä nuoria että vanhempia kuntalaisia. 

Kun uudistusvauhti on kovimmillaan tulee investointitarpeisiin suhtautua myös kriittisesti. Mitä kannattaa tehdä ja mitä ei? Kyse on aina myös taloudellisesta pärjäämisestä. Onko käsillä oleva panostus sellainen, joka maksaa itsensä takaisin? Kestävän kehityksen kysymykset ovat nekin äärimmäisen tärkeitä kun mietimme Kirkkonummen kehittämistä. 

Kuntana olemme sitoutuneet Hinku-ohjelmaan. Se ohjaa kunnan kehitystä ja edellyttää, että leikkaamme ilmastopäästöjämme voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen tulee ohjata myös elinkeinoelämämme kehitystä. Kuntana meillä on monta vahvuutta. Me sijaitsemme lähellä Helsinkiä, mikä tekee meistä kiinnostavan kotikunnan erikokoisille yrityksille. Myös maatilatalous on tärkeä kuntataloutemme pilari.

Toivon, että jokainen meistä kirkkonummelaisista innostuisi kokeilemaan mahdollisimman usein paikallisesti tuotettuja palveluja ja tuotteita. Tällä tavalla tuemme aidosti paikallista yrittäjyyttä. Mitä parempi ja innostavampi paikka Kirkkonummi on yrittää, sitä paremmin voimme kaikki.

Ja lopuksi: Minulla on unelma, jonka jaoin teidän kaikkien kanssa jo vuosi sitten. Unelmoin, että Kirkkonummesta tulisi koko Suomen kohteliain kunta. Toivon, että me kaikki tervehtisimme toisiamme  kun tapaamme lenkillä, parkkipaikalla tai jalkapallokentän laidalla. Iloinen ”hei” on halpa tapa luoda hyvinvointia ja viihtyisyyttä meidän kuntalaisten kesken. Ihan pokkana vaan siis tervehtimään ja luomaan uutta tulevaisuutta kanssani. 

Olen äärimmäisen iloinen, että saan luotsata kunnanvaltuustoa. Olen myös kiitollinen kaikista niistä kommenteista ja vinkeistä, joita olen kuluneen vuoden aikana teiltä saanut. Pidetään lippu korkealla myös vuonna 2020. Kuntamme on yhtä kuin me kaikki yhdessä. 

Adlercreutz tyytyväinen budjetin lisäpottiin: määrärahoja Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle ja lukutaidon parantamiseksi

/0 Comments/in , , , , , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, valtiovarainvaliokunnan jäsen, on ollut mukana neuvottelemassa hallituksen budjetin lisäpotin jakamisesta.

– Neuvottelut sujuivat positiivisessa hengessä ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sanoo Adlercreutz.

Lisäpotista jaetaan 250 000 euroa Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle yrittäjyystaitojen tukemiseksi.

– Nuori Yrittäjyys on hieno ohjelma, joka on pienessä ajassa onnistunut aktivoimaan ison osan vanhemmista koululaisista yrittäjyyden pariin. Ohjelman kautta on luotu satoja projekteja ja panostus Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan on askel eteenpäin ohjelman levittämiseksi useampaan kuntaan ja kouluun, sanoo Adlercreutz.

Kotimaisen viennin tukemiseksi Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja osuuskunta Viexpo saa myös merkittävän korotuksen määrärahoihinsa.

– Kun meillä on näin suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen on erittäin tärkeää, että panostamme myös kansainvälistymispalveluihin, sanoo Adlercreutz.

Lisäresursseja kohdistetaan myös naisjärjestöille, perheväkivallan ehkäisytyöhön, useaan tiehankkeeseen ja nk. lukutaitoa edistäviin tarkoituksiin, kuten kansallisen lukutaitostrategian kehittämiseksi.

– Lastemme lukutaito on heikkenemässä ja erityisesti ja nuoret lukevat yhä vähemmän. Kirjojen lukemisen kynnystä on madallettava, joten hankkeen tukeminen on omiaan tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Adlercreutz.

Hallituksen budjetin lisäpotti on osa tarkentavaa talousarvioesitystä 2020. Vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa valmistuu viikolla 51.

Skattelättnaden för dividender från onoterade företag är befogad – men en helhetsreform behövs.

/0 Comments/in , , , /by

Företagsstöden var före valet en så gott som outsinlig källa till inbesparingar för de flesta partierna. Vid närmare granskning har det också för denna regering visat sig vara lättare sagt än gjort att skära ner på det man kallar företagsstöd. 

I många fall handlar det om relativa skattefördelar – A beskattas enligt x medan B beskattas enligt y, en lägre procentsats. Då kan man eliminera företagsstödet på två sätt – antingen genom att sänka x eller genom att höja y. Båda alternativen eliminerar företagsstödet, men effekten av dem båda kan ändå vara olika. 

En av de här relativa skattefördelarna gäller beskattningen av onoterade företag. Här kan man i och för sig också ifrågasätta hela påståendet om en annorlunda beskattning av dividendinkomsten från företag vars aktier är illikvida än för aktier som fritt kan köpas och säljas varje dag verkligen kan anses utgöra företagsstöd. Frågan har behandlats i både Helsingin Sanomat och HBL under de senaste veckorna.

Om man bara ser på skattesatsen på de dividender som lyfts kan fördelen kännas obefogad. Verkligheten är dock mer nyanserad, som alltid. 

Onoterade företag har svarat för så gott som all den tillväxt i arbetsplatser vi har sett de senaste åren. De här företagen drivs av verkliga människor – män, kvinnor och familjer. Människor som inte bara satsar sina egna tillgångar, utan i praktiken ofta också sin egen och sin familjs framtid. Det är mot den bakgrunden skattefördelen skall ses. 

Vad handlar det då om för fördel? 

När ett onoterat företag betalar ut dividend – ifall att företaget kan – handlar det om en vinst som redan beskattats en gång. Om dividenden är mindre än 150 000€ och understiger 8% av företagets nettoförmögenhet anses 25% vara beskattningsbar inkomst. 

Resultatet är, att dividender beroende på deras storlek beskattas enligt en procentsats som varierar mellan ca 26 och närmare 50 procent då man tar med samfundsskatten i ekvationen. Detta kan jämföras med på motsvarande sätt beräknad totalbeskattning av dividender från noterade bolag, som uppgår till ca 40-43 procent. 

26 procent är en låg procentsats, närmare 50 procent igen en rätt hög beskattning. Samtidigt beskattas passiv egendom – fastigheter, depositioner, obligationer – enligt skalan 30-34%. 

Är det här då rättvist? 

SFP:s utgångspunkt i regeringsförhandligarna var den, att beskattningen av företagande måste vara skälig. Vi ville inte ha en åtstramning av företagsbeskattningen. Det här handlar inte om att gynna de välbemedlade, utan om att skapa incitament för företagande. Samtidigt är det viktigt att det kapital som finns inte i oskäligt hög grad placeras i t.ex. fastigheter, utan också i växande företag. Genom att lindra beskattningen av en del av de dividender som betalas ut ur onoterade företag uppnår vi båda dessa mål. 

Men det är också klart att den modell vi har idag inte är optimal. Modellen i sig är komplicerad och det, att kalkylen baserar sig på företagens nettoförmögenhet gynnar traditionell industri på bekostnad av servicebranschen eller t.ex. företag inom IT-sektorn. Det här är inte ändamålsenligt med tanke på var vår förväntade tillväxt finns. Samtidigt kan man med fog säga att den nuvarande modellen kan var en orsak till att introduktioner på börsen i dagens Finland inte är speciellt vanliga. 

Att rakt av jämföra beskattningen av löneinkomster, dividender från listade företag och dividender från egen företagsverksamhet är inte ändamålsenligt om vi vill uppnå våra sysselsättningsmål. Vi kan och skall se över våra företagsstöd. Men när vi ser över hur företag beskattas är det inte i någons intresse att skapa en kultur där verksamhetsmiljön förändras från budget till budget eller att kapital hellre placeras i passiva tillgångar än i växande företag som skapar sysselsättning och tillväxt. En samhällsdiskussion och beskattning som gynnar företagsamhet är i allas intresse. 

Mielipidekirjoitus HBL 26.10.2019