RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sekä kansanedustaja Henrik Wickström vierailivat maanantaina 25. toukokuuta Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa. Vierailun aikana Adlercreutz ja Wickström tutustuivat Hangon satamaan, Inkoon Joddbölen alueeseen, Karjaalla sijaitsevaan Sisu Auton tehtaaseen sekä Raaseporin sairaalaan.
Tapaamisten tarkoituksena oli käydä keskusteluja Länsi-Uudenmaan kasvunäkymistä ja alueen tulevaisuuden investointimahdollisuuksista. Vierailun aikana nousi esiin erityisesti alueen vahva potentiaali teollisuuden, logistiikan, puolustusteollisuuden ja vihreän siirtymän hankkeiden näkökulmasta.
– On ilahduttavaa nähdä, kuinka monet alueen yritykset kasvavat ja kehittyvät. Se kertoo alueen tulevaisuudenuskosta – mutta myös yrittäjyydestä, joka kantaa myös haastavina aikoina. Kun yritykset onnistuvat kasvamaan haasteista huolimatta, se ei vahvista vain yksittäisiä toimijoita vaan koko alueen elinvoimaa, Adlercreutz sanoo.
– Tällä hallituskaudella on panostettu merkittävästi valtatie 25:n ja rantaradan kehittämiseen. Myös kantatie 51:n liittymiä parannetaan useiden miljoonien eurojen investoinneilla. Seudullamme on paljon mahdollisuuksia erityisesti puolustusteollisuuden ja vihreän siirtymän saralla. Viime aikoina moni ministeri on vieraillut alueellamme, mikä osoittaa, että Länsi-Uusimaa on tärkeä myös Suomen kasvun kannalta, Wickström sanoo.
Raaseporin sairaalavierailun aikana Adlercreutzille ja Wickströmille esiteltiin sairaalan palveluita ja nykytilannetta. RKP on hyvinvointialueella edistänyt Raaseporin sairaalan palvelusuunnitelman laatimista, ja tavoitteena on, että uusi palvelusuunnitelma valmistuu syksyn aikana.
– Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa Raaseporin alueella. On perusteltua selvittää, mitä erikoissairaanhoidon palveluja voitaisiin järjestää nykyistä enemmän myös Raaseporissa, Adlercreutz ja Wickström painottavat.
https://i0.wp.com/andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2026/05/a0f987ad-31ab-447a-89c0-c51d5393346d-e1779792085249.jpg?fit=1536%2C2048&ssl=120481536Andershttp://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.pngAnders2026-05-26 13:44:342026-05-26 13:44:34Hallituksen panostukset vahvistavat seudun kasvunäkymiä
Muutama viikko sitten hallitus neuvotteli kehysriihessään vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Päätösten joukossa on useita hyviä uutisia kasvun edellytysten vahvistamiseksi, mutta myös panostuksia, jotka hyödyttävät sekä Keski- että Länsi-Uuttamaata.
Kehysriihi sisälsi samalla monia tiukkoja neuvotteluja ja vaikeita päätöksiä. Kokonaisuutena kyse oli pitkälti sellaisten sopeutusten toteuttamisesta, joista hallitus oli päättänyt jo aiemmin. Se, että tällä hallituksella on jo takanaan mittavia sopeutuspäätöksiä, ei tehnyt asiasta helpompaa. Valitettavasti Suomen talouteen vaikuttaa voimakkaasti levoton turvallisuuspoliittinen tilanne, eikä kasvu ole käynnistynyt odotetusti. Työttömyys on korkealla, ja valtion velan korkokustannukset ylittävät reilusti 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä vaatii toimenpiteitä.
Siksi teimme myös useita päätöksiä, joilla parannetaan edellytyksiä työllisyyden kasvulle ja talouskasvun käynnistymiselle.
Huoli nuorisotyöttömyydestä on suuri. Yritysten kannustamiseksi palkkaamaan alle 29-vuotiaita nuorten työllisyysseteliä tullaan laajentamaan 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi toteutetaan erilliset kohdennetut pilottihankkeet nuorten työllistymisen edistämiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi otamme käyttöön osaamissetelin henkilöille, jotka ovat olleet työttöminä yli 12 kuukautta. Osaamisseteliä voisi käyttää lisäkoulutukseen ja valmennuspalveluihin, jotka tukevat ammatillista kehittymistä tai yritystoimintaa. Lisäksi työttömien tukea tehostetaan työvoimapoliittisella avustuksella.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2100 euroon kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi sekä samalla pienyrittäjien työllisyyden edistämiseksi. Tämä on toimenpide, jota RKP on ajanut jo pitkään. Virikesetelin arvoa nostetaan 540 euroon – tämäkin tukee ostovoimaa ja samalla työllisyyttä.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne vaatii toimia. RKP edisti 25 miljoonan euron rahoitusta hyvinvointialueille, jotta tulevia sopeutuksia voitaisiin osittain kompensoida. Tämän lisäksi hyvinvointialueille ohjataan 40 miljoonaa euroa kehittämishankkeisiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi omalääkärimalliin, omaishoitoon sekä lasten ja nuorten palveluihin. Tämä hyödyttää myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. RKP on myös pitkään työskennellyt sen puolesta, että sosiaali- ja terveysalan järjestöille tehtäville lahjoituksille tulisi verovähennys – ja nyt se tullaan toteuttamaan.
Ja mitä tulee alueen hyviin uutisiin, olen myös iloinen siitä, että rahoitus neljälle kantatie 51:n varrella olevalle infrahankkeelle saatiin varmistettua. Kyse on Vuohimäen liittymästä Kirkkonummella, Kelan risteyksestä Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Satamatiestä ja Tähteläntiestä Inkoossa. Kaikkien näiden infrahankkeiden tavoitteena on edistää investointeja, liikennesuunnittelua ja parantaa liikenneturvallisuutta – eli erittäin tervetulleita panostuksia.
On myös tärkeää, että jatkamme panostuksia lapsiin ja nuoriin. RKP on tehnyt työtä kokonaiskoulupäivän käyttöönoton puolesta Suomessa, ja nyt hallitus toteuttaa alueellisen kokeilun. Kokonaiskoulupäivän tavoitteena on mm. sovittaa paremmin yhteen harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä ja esimerkiksi koulukuljetukset. Lisäksi vahvistamme yrittäjyyskasvatusta kaikilla kouluasteilla ja selvitämme kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille – molemmat RKP:n esittämiä toimia.
Vaikka kehyspäätökseen sisältyi monia vaikeita ratkaisuja, nämä toimet luovat silti uskoa tulevaan. Kun globaali taloustilanne kääntyy parempaan, olen vakuuttunut siitä, että toimien vaikutukset alkavat näkyä konkreettisena kasvuna ja sitä kautta vahvempana julkisena taloutena.
https://i0.wp.com/andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2025/08/DK1A2977-Enhanced-NR-copy-scaled-e1764570861897.jpg?fit=2560%2C1707&ssl=117072560Andershttp://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.pngAnders2026-05-06 10:53:482026-05-06 10:53:48RKP:n kädenjälki kehysriihessä vahvistaa edellytyksiä kasvulle
Hallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.
RKP on tyytyväinen siihen, että hallitus jatkaa yrittäjyyden vahvistamista ja parantaa talouskasvun edellytyksiä. Tarjoamme yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden työllistyä ja jatkamme nuorten työllisyyssetelin kehittämistä. Panostamme pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen, korotamme liikunta- ja kulttuurietua sekä yrittäjävähennystä, tuemme energiaremontteja ja kevennämme maatalousyrittäjien energiaverotusta.
– Hyvin vaikeassa ja taloudellisesti kireässä tilanteessa olen tyytyväinen siihen, että voimme nyt esittää myös kasvua vahvistavia toimia. Minulle on tärkeää, että hallitus pystyy tekemään päätöksiä, jotka lisäävät uskoa tulevaisuuteen. Suomen taloutta ei vahvisteta pelkillä leikkauksilla, Adlercreutz sanoo.
– RKP:lle selvä voitto on kotitalousvähennyksen korottaminen – tämä on toimenpide, jolla on välitön myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, syntyy työpaikkoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa, Adlercreutz sanoo.
RKP onnistui neuvotteluissa vahvistamaan Åbo Akademin rahoitusta vuositasolla 3 miljoonalla eurolla yliopiston kansallisen ja ruotsinkielisen erityistehtävän turvaamiseksi. Lisäksi Svenska Teatern Helsingissä liitetään kansallisnäyttämöiden joukkoon. Hallitus vahvistaa myös hyvinvointialueita tukipaketilla. Varat voidaan käyttää esimerkiksi omalääkärimallin edistämiseen, jota RKP on aktiivisesti edistänyt.
Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että hyvinvointialueille pystyttiin luomaan kohdennettu tukipaketti. Hallitus laajentaa myös lahjoitusvähennystä koskemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä, mikä parantaa järjestöjen varainhankintaa. Lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2026.
Adlercreutz nostaa esiin myös panostukset naisten terveyteen tärkeänä askeleena kohti yhdenvertaisempaa hoitoa. Hallitus päätti rahoituksesta Käypä hoito-suositusten laatimiseen endometrioosista. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhtenäistää gynekologisten sairauksien, kuten PCOS:n ja vaikean raskauspahoinvoinnin, hoitopolkuja. Tavoitteena on, että kaikki naiset asuinpaikasta riippumatta saisivat yhdenvertaista hoitoa.
Lopuksi Adlercreutz nostaa esiin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä painopisteenä. Siksi Adlercreutz on erittäin tyytyväinen siihen, että RKP:n esitys kokonaiskoulupäiväkokeilun toteuttamisesta on nyt hyväksytty myös hallituksessa.
– Meidän on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin.Olen siksi tyytyväinen siihen, että panostamme nyt 2 miljoonaa euroa kokonaiskoulupäiväkokeilun käynnistämiseen. Kuten toin esiin jo tammikuussa, kun ehdotin alueellista pilottihanketta, koulu on se instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kokonaiskoulupäivän avulla voimme nyt paremmin sovittaa yhteen eri toimintamuotoja – koulukyydit mukaan lukien – lapsen näkökulmasta ja koulupäivän yhteyteen, Adlercreutz sanoo.
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
https://i0.wp.com/andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2026/04/55221328203_fa26e4e835_k-e1776884184202.jpg?fit=1526%2C2048&ssl=120481526Andershttp://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.pngAnders2026-04-22 21:58:142026-04-22 21:58:14Uskoa tulevaisuuteen ja edellytyksiä kasvulle
Hallituksen panostukset vahvistavat seudun kasvunäkymiä
/0 Comments/in 1 koulutus, 2 yrittäminen, blog, Lehdistötiedote, SFP RKP /by AndersRKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz sekä kansanedustaja Henrik Wickström vierailivat maanantaina 25. toukokuuta Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa. Vierailun aikana Adlercreutz ja Wickström tutustuivat Hangon satamaan, Inkoon Joddbölen alueeseen, Karjaalla sijaitsevaan Sisu Auton tehtaaseen sekä Raaseporin sairaalaan.
Tapaamisten tarkoituksena oli käydä keskusteluja Länsi-Uudenmaan kasvunäkymistä ja alueen tulevaisuuden investointimahdollisuuksista. Vierailun aikana nousi esiin erityisesti alueen vahva potentiaali teollisuuden, logistiikan, puolustusteollisuuden ja vihreän siirtymän hankkeiden näkökulmasta.
– On ilahduttavaa nähdä, kuinka monet alueen yritykset kasvavat ja kehittyvät. Se kertoo alueen tulevaisuudenuskosta – mutta myös yrittäjyydestä, joka kantaa myös haastavina aikoina. Kun yritykset onnistuvat kasvamaan haasteista huolimatta, se ei vahvista vain yksittäisiä toimijoita vaan koko alueen elinvoimaa, Adlercreutz sanoo.
– Tällä hallituskaudella on panostettu merkittävästi valtatie 25:n ja rantaradan kehittämiseen. Myös kantatie 51:n liittymiä parannetaan useiden miljoonien eurojen investoinneilla. Seudullamme on paljon mahdollisuuksia erityisesti puolustusteollisuuden ja vihreän siirtymän saralla. Viime aikoina moni ministeri on vieraillut alueellamme, mikä osoittaa, että Länsi-Uusimaa on tärkeä myös Suomen kasvun kannalta, Wickström sanoo.
Raaseporin sairaalavierailun aikana Adlercreutzille ja Wickströmille esiteltiin sairaalan palveluita ja nykytilannetta. RKP on hyvinvointialueella edistänyt Raaseporin sairaalan palvelusuunnitelman laatimista, ja tavoitteena on, että uusi palvelusuunnitelma valmistuu syksyn aikana.
– Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa Raaseporin alueella. On perusteltua selvittää, mitä erikoissairaanhoidon palveluja voitaisiin järjestää nykyistä enemmän myös Raaseporissa, Adlercreutz ja Wickström painottavat.
RKP:n kädenjälki kehysriihessä vahvistaa edellytyksiä kasvulle
/0 Comments/in 2 yrittäminen, budjetti, ekonomi, företagande, Insändare, kirkkonummi, Mielipidekirjoitus, Regeringen, SFP RKP /by AndersMuutama viikko sitten hallitus neuvotteli kehysriihessään vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Päätösten joukossa on useita hyviä uutisia kasvun edellytysten vahvistamiseksi, mutta myös panostuksia, jotka hyödyttävät sekä Keski- että Länsi-Uuttamaata.
Kehysriihi sisälsi samalla monia tiukkoja neuvotteluja ja vaikeita päätöksiä. Kokonaisuutena kyse oli pitkälti sellaisten sopeutusten toteuttamisesta, joista hallitus oli päättänyt jo aiemmin. Se, että tällä hallituksella on jo takanaan mittavia sopeutuspäätöksiä, ei tehnyt asiasta helpompaa. Valitettavasti Suomen talouteen vaikuttaa voimakkaasti levoton turvallisuuspoliittinen tilanne, eikä kasvu ole käynnistynyt odotetusti. Työttömyys on korkealla, ja valtion velan korkokustannukset ylittävät reilusti 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä vaatii toimenpiteitä.
Siksi teimme myös useita päätöksiä, joilla parannetaan edellytyksiä työllisyyden kasvulle ja talouskasvun käynnistymiselle.
Huoli nuorisotyöttömyydestä on suuri. Yritysten kannustamiseksi palkkaamaan alle 29-vuotiaita nuorten työllisyysseteliä tullaan laajentamaan 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi toteutetaan erilliset kohdennetut pilottihankkeet nuorten työllistymisen edistämiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi otamme käyttöön osaamissetelin henkilöille, jotka ovat olleet työttöminä yli 12 kuukautta. Osaamisseteliä voisi käyttää lisäkoulutukseen ja valmennuspalveluihin, jotka tukevat ammatillista kehittymistä tai yritystoimintaa. Lisäksi työttömien tukea tehostetaan työvoimapoliittisella avustuksella.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2100 euroon kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi sekä samalla pienyrittäjien työllisyyden edistämiseksi. Tämä on toimenpide, jota RKP on ajanut jo pitkään. Virikesetelin arvoa nostetaan 540 euroon – tämäkin tukee ostovoimaa ja samalla työllisyyttä.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne vaatii toimia. RKP edisti 25 miljoonan euron rahoitusta hyvinvointialueille, jotta tulevia sopeutuksia voitaisiin osittain kompensoida. Tämän lisäksi hyvinvointialueille ohjataan 40 miljoonaa euroa kehittämishankkeisiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi omalääkärimalliin, omaishoitoon sekä lasten ja nuorten palveluihin. Tämä hyödyttää myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. RKP on myös pitkään työskennellyt sen puolesta, että sosiaali- ja terveysalan järjestöille tehtäville lahjoituksille tulisi verovähennys – ja nyt se tullaan toteuttamaan.
Ja mitä tulee alueen hyviin uutisiin, olen myös iloinen siitä, että rahoitus neljälle kantatie 51:n varrella olevalle infrahankkeelle saatiin varmistettua. Kyse on Vuohimäen liittymästä Kirkkonummella, Kelan risteyksestä Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Satamatiestä ja Tähteläntiestä Inkoossa. Kaikkien näiden infrahankkeiden tavoitteena on edistää investointeja, liikennesuunnittelua ja parantaa liikenneturvallisuutta – eli erittäin tervetulleita panostuksia.
On myös tärkeää, että jatkamme panostuksia lapsiin ja nuoriin. RKP on tehnyt työtä kokonaiskoulupäivän käyttöönoton puolesta Suomessa, ja nyt hallitus toteuttaa alueellisen kokeilun. Kokonaiskoulupäivän tavoitteena on mm. sovittaa paremmin yhteen harrastustoiminta koulupäivän yhteydessä ja esimerkiksi koulukuljetukset. Lisäksi vahvistamme yrittäjyyskasvatusta kaikilla kouluasteilla ja selvitämme kevyempää yritysmallia 15–25-vuotiaille – molemmat RKP:n esittämiä toimia.
Vaikka kehyspäätökseen sisältyi monia vaikeita ratkaisuja, nämä toimet luovat silti uskoa tulevaan. Kun globaali taloustilanne kääntyy parempaan, olen vakuuttunut siitä, että toimien vaikutukset alkavat näkyä konkreettisena kasvuna ja sitä kautta vahvempana julkisena taloutena.
Uskoa tulevaisuuteen ja edellytyksiä kasvulle
/0 Comments/in 1 koulutus, 2 yrittäminen, blog, budjetti, ekonomi, Hallitus, Lehdistötiedote, SFP RKP, Työllisyys /by AndersHallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.
RKP on tyytyväinen siihen, että hallitus jatkaa yrittäjyyden vahvistamista ja parantaa talouskasvun edellytyksiä. Tarjoamme yhä useammalle nuorelle mahdollisuuden työllistyä ja jatkamme nuorten työllisyyssetelin kehittämistä. Panostamme pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen, korotamme liikunta- ja kulttuurietua sekä yrittäjävähennystä, tuemme energiaremontteja ja kevennämme maatalousyrittäjien energiaverotusta.
– Hyvin vaikeassa ja taloudellisesti kireässä tilanteessa olen tyytyväinen siihen, että voimme nyt esittää myös kasvua vahvistavia toimia. Minulle on tärkeää, että hallitus pystyy tekemään päätöksiä, jotka lisäävät uskoa tulevaisuuteen. Suomen taloutta ei vahvisteta pelkillä leikkauksilla, Adlercreutz sanoo.
– RKP:lle selvä voitto on kotitalousvähennyksen korottaminen – tämä on toimenpide, jolla on välitön myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, syntyy työpaikkoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa, Adlercreutz sanoo.
RKP onnistui neuvotteluissa vahvistamaan Åbo Akademin rahoitusta vuositasolla 3 miljoonalla eurolla yliopiston kansallisen ja ruotsinkielisen erityistehtävän turvaamiseksi. Lisäksi Svenska Teatern Helsingissä liitetään kansallisnäyttämöiden joukkoon. Hallitus vahvistaa myös hyvinvointialueita tukipaketilla. Varat voidaan käyttää esimerkiksi omalääkärimallin edistämiseen, jota RKP on aktiivisesti edistänyt.
Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että hyvinvointialueille pystyttiin luomaan kohdennettu tukipaketti. Hallitus laajentaa myös lahjoitusvähennystä koskemaan sosiaali- ja terveysjärjestöjä, mikä parantaa järjestöjen varainhankintaa. Lakiesitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2026.
Adlercreutz nostaa esiin myös panostukset naisten terveyteen tärkeänä askeleena kohti yhdenvertaisempaa hoitoa. Hallitus päätti rahoituksesta Käypä hoito-suositusten laatimiseen endometrioosista. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhtenäistää gynekologisten sairauksien, kuten PCOS:n ja vaikean raskauspahoinvoinnin, hoitopolkuja. Tavoitteena on, että kaikki naiset asuinpaikasta riippumatta saisivat yhdenvertaista hoitoa.
Lopuksi Adlercreutz nostaa esiin myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä painopisteenä. Siksi Adlercreutz on erittäin tyytyväinen siihen, että RKP:n esitys kokonaiskoulupäiväkokeilun toteuttamisesta on nyt hyväksytty myös hallituksessa.
– Meidän on vahvistettava lasten ja nuorten hyvinvointia kaikin mahdollisin tavoin.Olen siksi tyytyväinen siihen, että panostamme nyt 2 miljoonaa euroa kokonaiskoulupäiväkokeilun käynnistämiseen. Kuten toin esiin jo tammikuussa, kun ehdotin alueellista pilottihanketta, koulu on se instituutio, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kokonaiskoulupäivän avulla voimme nyt paremmin sovittaa yhteen eri toimintamuotoja – koulukyydit mukaan lukien – lapsen näkökulmasta ja koulupäivän yhteyteen, Adlercreutz sanoo.
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia