Adlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista
Viikon päästä iso määrä nuoria jatkaa koulupolkuaan lukiossa. Lukioon pääsyä on ohjannut peruskoulun päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. RKP:n kansanedustaja ja Hem och Skola -järjestön puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa julkista keskustelua siitä, millainen rooli liikunnalla ja taideaineilla eli toisin sanoen ”ei-lukuaineilla”, pitäisi olla nuorten kykyjen arvioimisessa.
Lukiopaikoista käydään kovaa kisaa ja sisäänpääsy on kiinni lukuaineiden keskiarvosta. Tilanteessa, jossa työteon tavat muuttuvat ja jossa tekoäly ja teknologinen murros tulee vaikuttamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin huomattavasti, on mielestäni syytä pohtia muiden kuin lukuaineiden roolin kasvattamista nuorten kyvykkyyden arvioimisessa. Mielestäni näiden aineiden huomiotta jättämisen selitykseksi ei riitä se, että niissä menestymisen objektiivinen arvioiminen on haasteellista. Olen varma, että tämä asia on ratkaistavissa, toteaa Adlercreutz.
– Kiinalaisen verkkokauppajätin Ali Baban perustaja Jack Ma totesi hiljattain World Economic Forumissa, että ”Everything we teach should be different from machines. If we do not change the way we teach, 30 years from now we will be in trouble”. Toisin sanoen, meidän tulisi opettaa sitä, mikä erottaa meitä koneista. Ja meidän tulisi nähdä muutoksen tarve nyt.
Liikunta, kotitalous ja käsityöt kehittävät itseilmaisun ja elämänhallinnan taitoja, jotka ovat arvokkaita yhä enemmän itseohjautuvuutta ja luovuutta edellyttävässä työelämässä. Taideaineet, kuten kuvaamataito ja musiikki kehittävät valmiuksia ei-verbaaliseen viestintään ja tunteiden tulkintaan – kaikki tärkeitä taitoja paitsi tulevaisuuden työelämässä myös yleisen hyvinvoinnin kannalta, Adlercreutz sanoo.
http://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2019/01/ANders-pelare-glad_16_9_2.png11252000adminhttp://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.pngadmin2019-08-07 12:33:082019-08-08 12:35:54Adlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava. Sen poistaminen ei tuonut säästöjä, se lisäsi byrokratiaa ja loi eriarvoisuutta.
Opinnonohjaajan, koulukuraattorin ja -psykologin tulisi olla osa koulupäivää. Näin ennaltaehkäisemme syrjäytymistä ja edistämme sitä, että jokainen 9-luokkalainen löytää tiensä toiselle asteelle.
Korkeakoulujen ja yliopistojen rahoitus on turvattava, pitkäjänteisesti. Näin ennaltaehkäisemme Suomesta tapahtuvaa aivovuotoa.
Viiden lapsen isänä koen olevani hyvin perillä peruskoulutukseen liittyvistä asioista. Omat lapseni ovat viihtyneet opin tiellä ja saaneet tarvitsemaansa tukea ja kannustusta, mutta olen kohdannut myös vanhempia, joilla on päinvastaisia kokemuksia. Oma tulkintani on, että opettajien työ on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut dramaattisesti: lapset ovat informaatioteknologian ja tiedon saannin osalta yhä useammin edellä opettajaansa.
Opettajien kasvatuksellinen rooli korostuu entisestään: sekä lähdekritiikki että sosiaaliset vuorovaikutustaidot opitaan vain elämänkokemuksen kautta. Tällaisten taitojen välittäminen edellyttää mahdollisuutta opettajan ja oppilaan kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen ryhmäopetuksen lisäksi. Luokkakoot eivät saa kasvaa kohtuuttoman isoiksi.
Olemme saaneet iloita vuosien ajan loistavista Pisa-tutkimustuloksista. Lastemme ja nuortemme tiedollinen osaaminen on siis huippuluokkaa eurooppalaisella mittapuulla mitattuna. Näitä saavutuksia vähättelemättä uskon, että meidän pitäisi kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota lasten ja nuorten itsenäisen ajattelun tukemiseen, hyvän itsetunnon ja sosiaalisten taitojen rakentamiseen ja annetun tiedon aktiiviseen kyseenalaistamiseen.
Suomi on maailman kymmenen innovatiivisimman maan joukossa kun tarkastelemme myönnettyjen patenttien määrää per asukas. Kun keksintö tai tuote pitäisi saada markkinoille, jäämme kuitenkin herkästi muiden eurooppalaisten maiden jalkoihin.
Näkemykseni on, että ilman koulutusjärjestelmämme aktiivista uudistamista emme pärjää tulevaisuuden kilpailussa.
Globalisoituminen ja digitalisoituminen edellyttävät uudenlaisia valmiuksia, kuten sosiaalisten verkostojen määrätietoista rakentamista, lähdekriittisyyttä, poikkitieteellistä ajattelua ja tiedon luovaa soveltamista.
Kouluihin ja opetukseen suoraan heijastuva asia on lastensuojelu ja sen tila. Syrjäytyneiden lasten määrä on voimakkaassa kasvussa ja kuntatalouden huonon tilanteen takia ns. matalan kynnyksen palvelut ovat vaarassa. Näillä tarkoitetaan palveluita, joiden piiriin perheiden on helppo hakeutua heti ongelmien syntyvaiheessa. Valtionosuusjärjestelmään tulisi liittää mekanismeja, jotka palkitsevat kuntia matalan kynnyksen eli ehkäisevien palveluiden järjestämisestä. Konkreettinen esimerkki ehkäisevästä lastensuojeutyöstä on POP-raha, jonka kunnat saavat onnistuessaan pitämään koulujen luokkakoot inhimillisinä. Talonpoikaisjärki sanoo, että koulukiusaaminen ja muut lapseen negatiivisesti vaikuttavat ilmiöt on huomattavasti helpompi ehkäistä pienissä kuin isoissa luokissa.
Hyviä kokemuksia matalan kynnyksen palveluiden kehittämisestä on saatu esimerkisi Imatralla ja Porvoossa. Huostaanotettujen lasten määrä on saatu nopeaan laskuun palkkaamalla ehkäisevään perhetyöhön muutama ihminen lisää. Kun tiedämme, että yhden lapsen laitospaikka maksaa yhteiskunnalle 10 000 € / kk – pitkän ajan kustanusten lisäksi – on helppo todeta että ehkäisevä työ kannattaa.
Jos perhetyöntekijä onnistuu estämään kerran kahdessa vuodessa yhden lapsen päätymisen laitoskierteeseen, niin hän on jo tienannut palkkansa – sen lisäksi, että hän on jo tässä hetkessä vaikuttanut lapsen ja koko perheen hyvinvointin ja turvallisuuteen.
On osoitettu, että toiselle asteelle pääsy on nuorten työllistymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tästä syystä koulujärjestelmän tulisi kiinnittää suurta huomiota yläkoululaisten koulumenestykseen ja kaikin mahdollisin tavoin yrittää motivoida ja auttaa vaaravyöhykeessä olevia lapsia opinnoissaan.
http://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.png00adminhttp://andersadlercreutz.fi/blog/wp-content/uploads/2015/01/AA-stor_480.pngadmin2014-10-12 12:08:282019-03-02 09:45:50Ehkäisevä lastensuojelutyö kannattaa
Adlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista
/0 Comments/in 1 koulutus, Lehdistötiedote /by adminAdlercreutz: Lukioon pyrkiminen lukuaineiden keskiarvon pohjalta vanhanaikaista
Viikon päästä iso määrä nuoria jatkaa koulupolkuaan lukiossa. Lukioon pääsyä on ohjannut peruskoulun päästötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. RKP:n kansanedustaja ja Hem och Skola -järjestön puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuuluttaa julkista keskustelua siitä, millainen rooli liikunnalla ja taideaineilla eli toisin sanoen ”ei-lukuaineilla”, pitäisi olla nuorten kykyjen arvioimisessa.
Lukiopaikoista käydään kovaa kisaa ja sisäänpääsy on kiinni lukuaineiden keskiarvosta. Tilanteessa, jossa työteon tavat muuttuvat ja jossa tekoäly ja teknologinen murros tulee vaikuttamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin huomattavasti, on mielestäni syytä pohtia muiden kuin lukuaineiden roolin kasvattamista nuorten kyvykkyyden arvioimisessa. Mielestäni näiden aineiden huomiotta jättämisen selitykseksi ei riitä se, että niissä menestymisen objektiivinen arvioiminen on haasteellista. Olen varma, että tämä asia on ratkaistavissa, toteaa Adlercreutz.
– Kiinalaisen verkkokauppajätin Ali Baban perustaja Jack Ma totesi hiljattain World Economic Forumissa, että ”Everything we teach should be different from machines. If we do not change the way we teach, 30 years from now we will be in trouble”. Toisin sanoen, meidän tulisi opettaa sitä, mikä erottaa meitä koneista. Ja meidän tulisi nähdä muutoksen tarve nyt.
Liikunta, kotitalous ja käsityöt kehittävät itseilmaisun ja elämänhallinnan taitoja, jotka ovat arvokkaita yhä enemmän itseohjautuvuutta ja luovuutta edellyttävässä työelämässä. Taideaineet, kuten kuvaamataito ja musiikki kehittävät valmiuksia ei-verbaaliseen viestintään ja tunteiden tulkintaan – kaikki tärkeitä taitoja paitsi tulevaisuuden työelämässä myös yleisen hyvinvoinnin kannalta, Adlercreutz sanoo.
Tulevaisuuden koulusta
/0 Comments/in 1 koulutus, lastensuojelu, ohjelma, opetus /by adminViiden lapsen isänä koen olevani hyvin perillä peruskoulutukseen liittyvistä asioista. Omat lapseni ovat viihtyneet opin tiellä ja saaneet tarvitsemaansa tukea ja kannustusta, mutta olen kohdannut myös vanhempia, joilla on päinvastaisia kokemuksia. Oma tulkintani on, että opettajien työ on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut dramaattisesti: lapset ovat informaatioteknologian ja tiedon saannin osalta yhä useammin edellä opettajaansa.
Opettajien kasvatuksellinen rooli korostuu entisestään: sekä lähdekritiikki että sosiaaliset vuorovaikutustaidot opitaan vain elämänkokemuksen kautta. Tällaisten taitojen välittäminen edellyttää mahdollisuutta opettajan ja oppilaan kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen ryhmäopetuksen lisäksi. Luokkakoot eivät saa kasvaa kohtuuttoman isoiksi.
Olemme saaneet iloita vuosien ajan loistavista Pisa-tutkimustuloksista. Lastemme ja nuortemme tiedollinen osaaminen on siis huippuluokkaa eurooppalaisella mittapuulla mitattuna. Näitä saavutuksia vähättelemättä uskon, että meidän pitäisi kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota lasten ja nuorten itsenäisen ajattelun tukemiseen, hyvän itsetunnon ja sosiaalisten taitojen rakentamiseen ja annetun tiedon aktiiviseen kyseenalaistamiseen.
Suomi on maailman kymmenen innovatiivisimman maan joukossa kun tarkastelemme myönnettyjen patenttien määrää per asukas. Kun keksintö tai tuote pitäisi saada markkinoille, jäämme kuitenkin herkästi muiden eurooppalaisten maiden jalkoihin.
Globalisoituminen ja digitalisoituminen edellyttävät uudenlaisia valmiuksia, kuten sosiaalisten verkostojen määrätietoista rakentamista, lähdekriittisyyttä, poikkitieteellistä ajattelua ja tiedon luovaa soveltamista.
Ehkäisevä lastensuojelutyö kannattaa
/0 Comments/in 1 koulutus, barnskydd, lastensuojelu, ohjelma, opetus /by adminKouluihin ja opetukseen suoraan heijastuva asia on lastensuojelu ja sen tila. Syrjäytyneiden lasten määrä on voimakkaassa kasvussa ja kuntatalouden huonon tilanteen takia ns. matalan kynnyksen palvelut ovat vaarassa. Näillä tarkoitetaan palveluita, joiden piiriin perheiden on helppo hakeutua heti ongelmien syntyvaiheessa. Valtionosuusjärjestelmään tulisi liittää mekanismeja, jotka palkitsevat kuntia matalan kynnyksen eli ehkäisevien palveluiden järjestämisestä. Konkreettinen esimerkki ehkäisevästä lastensuojeutyöstä on POP-raha, jonka kunnat saavat onnistuessaan pitämään koulujen luokkakoot inhimillisinä. Talonpoikaisjärki sanoo, että koulukiusaaminen ja muut lapseen negatiivisesti vaikuttavat ilmiöt on huomattavasti helpompi ehkäistä pienissä kuin isoissa luokissa.
Hyviä kokemuksia matalan kynnyksen palveluiden kehittämisestä on saatu esimerkisi Imatralla ja Porvoossa. Huostaanotettujen lasten määrä on saatu nopeaan laskuun palkkaamalla ehkäisevään perhetyöhön muutama ihminen lisää. Kun tiedämme, että yhden lapsen laitospaikka maksaa yhteiskunnalle 10 000 € / kk – pitkän ajan kustanusten lisäksi – on helppo todeta että ehkäisevä työ kannattaa.
On osoitettu, että toiselle asteelle pääsy on nuorten työllistymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tästä syystä koulujärjestelmän tulisi kiinnittää suurta huomiota yläkoululaisten koulumenestykseen ja kaikin mahdollisin tavoin yrittää motivoida ja auttaa vaaravyöhykeessä olevia lapsia opinnoissaan.