Arvoisa puhemies,
Eduskunta päättää ensi vuoden talousarviosta eurooppalaisittain huolestuttavassa tilanteessa. Luemme huonoja uutisia Suomen syntyvyydestä, ja maallamme on edessään demografisia haasteita. Väestö ikääntyy ja lapsia syntyy vähemmän. Syrjäytyminen ja epätasa-arvo ovat todellisia ongelmia. Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme kunto heikentynyt. Monet suomalaisyritykset kärsivät työvoimapulasta. Investointitaso on alhainen, ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miten planeettamme voi sitten kun he ovat aikuisia. Samalla poliittinen keskustelu on kärjistynyt, ja vastakkainasettelua pahentavia uhkakuvia luodaan ilman faktapohjaa.
Nämä haasteet ovat meille tuttuja. Ongelmat olivat hallituksen tiedossa sen sopiessa hallitusohjelmasta, johon tämä hallituksen ensimmäinen talousarvio pohjautuu.
Arvoisa puhemies,
Tämän hallituksen koulutuslupaus pitää. Hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla. Palautamme subjektiivisen oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen ja pienenämme ryhmäkokoja.
Teemme perhevapaauudistuksen, joka pitkälti vastaa tasa-arvojärjestöjen pitkään ajamaa mallia. Tämä helpottaa perheiden arkea, parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös perheen perustamisen kynnystä.
Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea.
Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat. Sen takia helpotamme ulkomaisen työvoiman palkkaamista. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle, että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua.
Nämä ovat muutoksia, joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat.
Arvoisa puhemies,
Hallitus on päättänyt laatia yritysstrategian, ja olemme sitoutuneet konkreettisiin edistysaskeliin, joiden avulla työmarkkinoille saadaan kaivattua joustoa.
Hallitus kannustaa yrityksiä investoimaan ottamalla käyttöön kaksinkertaiset poistot neljän vuoden ajaksi. Tämä on selvä signaali siitä, että nyt kannatta investoida. Lisäksi yrityksille tarjotaan 50 prosentin ylimääräistä verovähennystä tutkimus- ja innovaatiohankkeille.
Myös tuntuvat panostukset mielenterveysongelmien hoitoon luovat edellytyksiä entistä paremmalle työelämälle. Myös oikeushuolto saa tarvitsemansa lisäpanostukset.
Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto ovat selvät.
Ja se, joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulee heille sellaisen antamaan.
Verotuksen osalta etsitään sellaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti edistää meidän ilmastotavoitteitamme. Nopeutamme fossiilisista polttoaineista luopumista, mutta sen tulee tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Siksi hallitus kompensoi polttoaineveron korotuksen pieni- ja keskituloisille suunnatuilla verohelpotuksilla.
Tuleva energiaverouudistus parantaa maamme teollisuuden kilpailukykyä samalla, kun se tukee fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä siihen, että talousarvioesityksessä keskitytään myös maaseutuelinkeinojen kannattavuuteen.
Maamme kaksikielisyyden kannalta voidaan mainita monta hyvää asiaa. Talousarviossa on muun muassa määräraha kansalliskielistrategian päivittämiseksi, ja Folktingetin perusrahoitusta korotetaan.
Arvoisa puhemies,
Niin yksittäisiä ihmisiä kuin yliopistoja ja koulujakin koskeneen neljä pitkää vuotta kestäneen indeksijäädytyksen jälkeen istuva hallitus on nyt päättänyt palauttaa sosiaalietuuksien ja koulutusmäärärahojen normaalit indeksikorotukset. Sillä on hintansa, mutta sellaisen yhteiskunnan me haluamme.
RKP on myös saanut läpi vaatimuksensa opintotuen sitomisesta indeksiin jo ensi vuodesta alkaen. Tämä vaikuttaa opiskelijoiden arkeen myös pitkällä aikavälillä. Myös yksinhuoltajaperheiden lapsilisiä ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.
Arvoisa puhemies,
Makrotasolla budjettialijäämä kasvaa noin kahteen miljardiin euroon. Se on enemmän kuin kahden aiemman vuoden noususuhdanteen aikana, mutta Suomi täyttää silti EU-sopimuksen velkakriteerin sekä tänä että ensi vuonna. Sen sijaan vaarana on, että velkasuhde alkaa kasvaa 2020-luvun alussa. Tämän estämiseksi tarvitaan kaikkia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Hallituksen on pidettävä kiinni tästä tavoitteesta, jotta julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei poissulje mitään toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi. Tarvitsemme tukea, palveluita ja uudenlaisia työsuhteita. Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia ja uskoa siihen, että Suomessa on mahdollista onnistua, meillä on kykyä uudistua eikä sinun onnistumisesi ole minulta pois.
RKP on mukana hallituksessa huolehtiakseen siitä, että nämä tavoitteet saavutetaan. Tarvitsemme sellaista uudenlaista ajattelua ja uudistushalukkuutta, joita Rinteen hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys vahvasti ilmentää.
