Kulttuurilla politikointi ei pelasta kulttuuria

En suhtaudu kovin suopeasti sellaiseen soutamiseen ja huopaamiseen, jota juuri nyt kohtaamme poliittisessa päätöksenteossa. Jokaisen hallituspuolueen tulee kantaa yhteisesti vastuu budjettileikkauksista. Ja niin ikävää kuin se onkin, leikkauksia on tälläkin hallituskaudella välttämätöntä tehdä.

Toisin kuin viimeaikaisista uutisoinneista voisi päätellä, kaikki hallituspuolueet ovat olleet tietoisia siitä, että Veikkauksen voittovaroihin perustuvaa rahoitusta tullaan leikkaamaan. Kaikki puolueet ovat olleet yhdessä näistä päättämässä. 

Kulttuurialan leikkausten taustalla on Veikkauksen voittovarojen eettisyyden kyseenalaistaminen. Asia on nostettu täysin aiheellisesti tarkasteluun, sillä on ongelmallista, että kulttuurin tukemiseen tarkoitetut varat tulevat osin peliriippuvaisilta. Ongelmien hillitseminen on johtanut tulojen pienenemiseen. Toinen Veikkauksen voittovaroihin liittyvä ongelma on se, että niiden taso ailahtelee vuodesta toiseen ja lisäksi ne ovat laskussa. Aiempaa matalampaa tasoa on pyritty budjetissa paikkaamaan, mutta tässä ei ole onnistuttu täysimääräisesti. 

Syyskuussa hallituksen sisäisissä neuvotteluissa sovittiin näiden säästöjen allokoinnista. Tämän seurauksena myös kulttuuriin kohdistuvien tukien leikkaukset konkretisoituivat. Leikkausten määrän Antti Kurvinen kertoi julkisuuteen aivan, kuten ministerin kuuluukin. 

En pidä siitä, että yksikään puolue välttelee päätöksenteon osalta vastuutaan. Kaikki puolueet kuittasivat tehdyt leikkaukset. 

On selvää, että alkuperäistä ja yhdessä tehtyä päätöstä voidaan korjata, jos korjaukseen todetaan olevan aihetta. Tällainen päätösten pyörittäminen herättää ymmärrettävästi paljon kysymyksiä – etenkin ottaen huomioon, että vuoden 2023 budjetti tulee olemaan vuoden 2022 budjettia kireämpi. Kiristyksiä tulee vielä enemmän. Niiden tekeminen tulee mahdottomaksi, jos tehtyjen päätösten takana ei seistä.

Mutta palataan tähän käsillä olevaan tilanteeseen. Meidän on mahdollista allokoida veikkausvaroja uudelleen tietoisina siitä, että leikkaustarve siirtyy jollekin toiselle sektorille. Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että paisuttaisimme budjettia. Olemme asettaneet menojen kokonaissummalle katon. Veikkausvaroja ja valtion budjettia voidaan tarkastella erillään ja veikkausvarojen vähentymistä voidaan kompensoida valtion budjetista. Kokonaispotti on kuitenkin vakio – ainakin niin kauan kuin menokattoa kunnioitetaan. Ja sitä soisin meidän päättäjien kunnioittavan.

Kaiken tämän sanottuani totean kuuluvani niihin, jotka ovat aidosti huolissaan kulttuurialan tilanteesta. Ennen kaikkea siksi, että uskon kulttuurielämän tilan korreloivan vahvasti maan henkisen hyvinvoinnin kanssa. Ruotsissa luovien alojen osuus BKT:sta on kaksinkertainen verrattuna Suomeen ja katson, että meidän tulisi pyrkiä samanlaiseen suhteeseen. Toivon, että jatkossa varojen allokointia tehtäisiin tämän pyrkimyksen pohjalta. Siksi olen myös iloinen siitä, että ensi vuoden tilannetta nyt pyritään korjaamaan.

Adlercreutz: Ensikertalaiskiintiöt johtavat putkinäköön ja sen takia niistä tulee luopua

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä ensikertalaiskiintiöistä korkeakoulujen yhteishaussa tulee luopua. Mielensä muuttaminen ja opintopolun vaihtaminen myös myöhemmässä vaiheessa opintoja tulee olla nuorille helpompaa. Adlercreutz nosti kysymyksen esiin tänään eduskunnan budjettikeskustelussa.

– Peruskoulu painottaa kokonaisuuksia, luovuutta, joustavuutta ja oman polkunsa löytämistä. Se on hyvä asia. Meillä on kuitenkin vahva putkinäkö lukiosta eteenpäin johtuen ylioppilaskirjoitusten merkityksen korostamisesta ja siitä, että otimme ensikertalaiskiintiöt käyttöön. Tässä on siis selvä ristiriita. Ensikertalaiskiintiöistä tulee luopua, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan nuoret joutuvat käytännössä jo 15–16-vuoden iässä päättämään ainevalintansa ylioppilaskirjoituksiin. Nämä valinnat puolestaan vaikuttavat siihen, minne opintopolku voi jatkua.

– Ensikertalaiskiintiöt otettiin käyttöön opintojen vauhdittamiseksi. Nyt ne johtavatkin siihen, ettei tarjottua opintopaikkaa uskalleta ottaa vastaan, ellei sen mielekkyydestä ole täysin varma. Odotellaan ja pohditaan sen sijaan, että rohkeasti uskallettaisiin kokeilla. Kaikki viittaa siihen, että kiintiöt myöhästyttävät opintojen aloittamista ja pitkittävät opintoja.

– Nuoriamme ei tulisi pakottaa laittamaan kaikkia panoksiaan yhden kortin varaan. Meidän tulisi madaltaa sisäänpääsyn kynnystä ja ennen kaikkea nähdä monipuolinen osaaminen vahvuutena. Sillä juuri monipuolista osaamista työelämässä tarvitaan.

Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustelussa vuoden 2022 budjetista 28.9.2021

Ärade talman,

Vi lever i en tid av snabb ekonomisk tillväxt. Trots att vi varit tvungna att med hårda restriktioner begränsa många näringars verksamhet för att rädda liv verkar de flesta kunnat återgå till en relativt normal vardag. Vi har lyckats undvika en konkursvåg trots att många branscher haft det mycket svårt.

Se, että Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun näin nopeasti, kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan haastavassa tilanteessa. Mutta tiedämme myös, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Ja monet näistä toimenpiteistä ovat mukana ensi vuoden talousarviossa.

Työvoimapula ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat konkreettisia ongelmia, jotka kuormittavat monen yrittäjän arkea. Tämä ongelma koskee teollisuutta, hoitoalaa ja palvelualoja.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Se tarkoittaa sitä, että erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä sähköinen oleskelulupahakemus on ratkaistava 14 vuorokauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.

Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien tässä salissa olevien puolueiden tulisi ymmärtää tämä. Selvä asennemuutos on tarpeen. Ei ole syytä luoda olemattomia uhkakuvia. Tähän haasteeseen vastaaminen avaa uusia mahdollisuuksia.

Emme nimittäin voi odottaa. Taloutemme rakenteelliset ongelmat eivät korjaannu itsestään. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022, vaikka työllisyysaste säilyykin korkeana.

Siitä ei pääse mihinkään, että Suomen väestörakenne on epäedullinen. Yhteiskunnan ikäsidonnaiset menot kasvavat ja on ilmeistä, että hoito- ja hoiva-alan työvoiman tarve kasvaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä peräänkuulutti kesäkokouksessaan elokuussa toimenpideohjelmaa, jolla voidaan vastata hoiva-alan työvoimatarpeeseen. Nyt hallitus käynnistää STM:n johdolla poikkihallinollisen ohjelman hoivahenkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä näin.

Ärade talman,

Strukturella sysselsättande åtgärder behövs. Det finns ingen naturlag som säger att vi i Finland skall behöva leva med en betydligt högre strukturell arbetslöshet än våra nordiska grannländer. Och nu, under en gynnsam konjunktur, är det lättast att förverkliga de reformer som behövs.

Med vilken måttstock man än mäter, så är det klart, att denna regering redan beslutat om omfattande sysselsättande åtgärder. Men vi behöver mera. Vi skall ytterligare komma överens om sysselsättande åtgärder som har en positiv effekt på 110 miljoner euro på den offentliga ekonomin. Det är väsentligt att det finns en klar deadline – den 15 februari 2022 – för de beslut som krävs.

Inom SFP är vi mycket nöjda med att regeringspartierna lyckades förhandla fram ett skattepaket där förvärvsinkomstskatten för löntagarna faktiskt lite sänks, och företagens behåller den nivå den har idag. Det är viktigt för Finlands konkurrenskraft.

Det var ytterst viktigt att man i förhandlingarna kunde korrigera forskningsbudgeten. Regeringen tryggar Finlands Akademis beviljningsfullmakt för 2022. Utbildning, forskning och innovation är helt centrala grundpelare för att vårt samhälle ska vara utrustat för att hantera de många framtidsutmaningar som vi har.

Arvoisa puhemies,

Ilmastotoimenpiteet herättivät paljon keskustelua julkisuudessa. Loppujen lopuksi peruslinjasta, eli siitä, että ilmastotoimenpiteet ovat riittävän kunnianhimoisia, jotta Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteensa olla hiilineutraali vuonna 2035, vallitsi laaja yksimielisyys. Se on hyvin kunnianhimoinen tavoite. Ja nyt olemme saavuttamassa sen.

Hallitus jouduttaa kestävää kasvua erityisesti tukemalla kestäviin energiaratkaisuihin ja entistä vähäpäästöisempään liikenteeseen tehtäviä investointeja. Tämä koskee sekä yrityksiä että kotitalouksia.

Vihreään talouteen siirtymisen kannalta erityisen merkittävä päätös on kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan. Omassa kotikunnassani Kirkkonummella tämä on esimerkiksi mahdollistanut miljardiluokan investoinnin. Ja monia samankaltaisia hankkeita on suunnitteilla eri puolilla maata. Ilmastotoimenpiteet ovat työllisyystoimenpiteitä. Vähemmän kunnianhimoisten ilmastotoimenpiteiden kannattajat ummistavat silmänsä tieteellisten faktojen lisäksi myös talouden realiteeteilta. Riman asettaminen korkealle hyödyttää Suomea myös taloudellisesti.

Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Se tehdään nyt, ja kotitalouksia kannustetaan vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin siten, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon, ja korvausprosenttia 40 prosentista 60 prosenttiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Talousarvioehdotuksessa on myös kaksivuotinen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskeva kokeilu. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.

Ärade talman,

Det finns flera andra viktiga plock som kan göras från budgetboken. Anslagen för polisens operativa verksamhet och rättsvårdens resurser stärks en aning. Medborgarna måste kunna lita på att frågor som berör dem behandlas rättvist och utan dröjsmål. Också domstolarna moderniseras genom att salarna får videoteknik.

Ett extra anslag ges för att stärka det ekonomiska kunnandet hos medborgarna – det grundar sig på Finlands banks initiativ och därigenom vill man också förebygga överskuldsättning. SFP anser också att fortsatt stöd bör beviljas för ungt företagande. Det är den vägen vi kommer framåt.

Andra frågor som tar viktiga steg framåt är att studerandes inkomstgränser nu höjs, familjeledigheterna reformeras, barnbudgetering pilottestas och arbetsinkomstavdraget höjs för att locka personer över 60 år ut på arbetsmarknaden.

Arvoisa puhemies,

6,9 miljardin euron suuruinen alijäämä on suuri.  Vuoden alijäämää kasvattavat hävittäjähankinnat, uusiin sosiaali- ja hyvinvointialueisiin liittyvät kustannukset sekä nurinkurisesti myös sellaiset kustannukset, jotka johtuvat siitä, että olemme selvinneet talouskriisistä useimpia muita maita paremmin. Mutta alijäämä on vain puolet entisestään, ja suunta on oikea. Olemme myös saavuttamassa 75 prosentin työllisyysasteen, vaikka monien työllisyystoimenpiteidemme vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä. Se lupaa hyvää siihen nähden, että meidän olisi tarpeen saavuttaa 78 prosentin työllisyysaste.

Adlercreutz vuoden 2022 budjetista: Tervetulleita panostuksia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja kotitalousvähennykseen

– Suomi on saanut taloutensa käännettyä kasvuun, mikä kertoo siitä, että hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan haastavassa tilanteessa. On kuitenkin selvää, että talouden piristämiseksi tarvitaan uusia keinoja ja monet näistä toimenpiteistä löytyvät ensi vuoden talousarviosta. Näihin kuuluvat esimerkiksi panostukset koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon ja kotitalousvähennyksen korotukseen.

Tätä Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painotti ryhmäpuheessaan eduskunnan lähetekeskustelussa vuoden 2022 budjetista.

– Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen, jonka mukaan vuonna 2022 luodaan niin sanottu kahden viikon pikakaista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Tämän ei tulisi olla poliittinen kiistakysymys. Tarvitsemme koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien puolueiden tulisi ymmärtää tämä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa tarvetta rakenteellisille työllisyystoimenpiteille, sillä valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan työllisyyden nopein kasvu taittuu jo vuonna 2022.

– Se, että Suomen rakenteellinen työttömyys on huomattavasti korkeampi kuin pohjoismaisten naapurimaidemme, ei ole mikään luonnonlaki. Tarvittavien uudistusten tekeminen on helpointa nyt, noususuhdanteen vallitessa. On myös tärkeää, että tarvittavien päätösten tekemiselle on sovittu selkeä määräaika – helmikuun 15. päivä 2022.

Kotitalousvähennyksen korotus on ollut tärkeä tavoite RKP:lle. Adlercreutz on tyytyväinen siihen, että se nyt toteutuu.

– Korotamme sekä kotitalousvähennyksen enimmäismäärää että korvausprosenttia. Näin kannustamme kotitalouksia vaihtamaan öljykattilansa uusiutuviin lämmitysvaihtoehtoihin. Tämän lisäksi toteutamme kaksivuotisen taloudenhoidon sekä hoito- ja hoivatyön kotitalousvähennyksen korottamista koskevan kokeilun. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällä toimenpiteellä palvelualoille saadaan lisää työpaikkoja.

Adlercreutz budjettiriihestä: Vauhtia energiamurrokseen

Tänään päättyneessä budjettiriihessään hallitus päätti laajoista toimista energiamurroksen vauhdittamiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on päätöksiin tyytyväinen.

– On suuri ilmastoteko siirtää kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat veroluokkaan II. Tämä mahdollistaa sekä turpeen että kivihiilen alasajon. Lämpöpumppuja ja sähkökattiloita voidaan nyt kustannustehokkaasti käyttää halvan sähkön talteenottoon ja sen varastointiin kaukolämpöjärjestelmässä. Kuntien lämmityksestä voi täten tulla fossiilivapaata, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutzin mukaan on merkittävää, että hallitus nyt on saavuttanut päästövähennystavoitteensa – jopa ylittänyt sen.

– Tavoitteemme olla hiilineutraaleja vuonna 2035 on hyvin kunnianhimoinen. Hallituksen tuoreilla päätöksillä tulemme saavuttamaan tämän tavoitteen. On myös syytä huomioida, että nämä päätökset lisäksi vahvistavat kotimaista teollisuuttamme, joka on peräänkuuluttanut ilmastotoimia. He tietävät, että puhtaat ratkaisut ovat kasvava markkina. Elinkeinoelämä on aivan oikeassa: luomalla ennustettavat kotimaiset markkinat cleantech-teollisuudelle syntyy referenssiprojekteja, jotka vauhdittavat vientiä. Tämän takia pitkäjänteinen ja ennustettava ilmastopolitiikka on niin tärkeää – sekä täysin yhdistettävissä hyvinvointiin ja talouskasvuun.

RKP:n eduskuntaryhmä: Tarvitaan korkeampi pakolaiskiintiö ja humanitäärinen käytävä, jotta voimme auttaa afgaaneja

– On tärkeää ja itsestään selvää, että Suomi ei palauta afgaaneja tällä hetkellä. Mutta se ei riitä. Meidän on otettava käyttöön nopeita prosesseja huolehtiaksemme niistä, jotka ovat nyt hengenvaarassa. Se tarkoittaa myös heidän perheitään – perheenyhdistämisprosessista on tehtävä sujuva ja nopea näille ihmisille. On selvä, että tämä tilanne on käsittämättömän raskas myös niille Suomessa asuville ihmisille, jotka nyt ovat huolissaan Afganistanissa asuvista läheisistään.

Näin totesi ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka avasi keskiviikkona kaksipäiväisen kesäkokouksensa Nauvossa, Paraisilla.

– Nyt kun talibanit ovat ottanet vallan, erityisesti naiset ja tytöt ovat yhtäkkiä erittäin haavoittuvassa asemassa. Sama koskee myös ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia. Myös ne lukuisat afganistanilaiset, jotka ovat auttaneet turvaamaan ulkomaisten järjestöjen ja operaatioiden toimintaa, ovat vaarassa, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmaisee huolensa siitä, että Afganistanin yllä siintää humanitaarinen katastrofi, aivan silmiemme edessä. Puolueen puheenjohtaja, oikeusministeri Henriksson katsoo, että miellä täytyy tässä tilanteessa olla valmius korottaa pakolaiskiintiötä.

– On täysin selvää, että hallituksella nyt tulee olla valmius korottaa pakolaiskiintiötä nykyisestä 1050 paikasta. Tilanne Afganistanissa on eskaloitunut ja siksi on erittäin perusteltua, että pakolaiskiintiötä nyt nostettaisiin yli sen, mistä hallitus on sopinut hallitusohjelmassa. Meidän täytyy auttaa heikoimmassa asemassa olevia. Olisi sekä kohtuutonta ja epäinhimillistä, jos Suomi ei kantaisi kansainvälistä vastuutaan, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– Emme voi antaa byrokratian tulla väliin ja hidastaa avustustoimintaamme. Käytännön esteet on poistettava, kuten se, että afgaanien on hakeuduttava Suomen konsulaattiin New Delhissä, jotta he voivat päästä eteenpäin perheenyhdistämisprosessissa. Se on mahdoton ja epäinhimillinen vaatimus tässä hätätilanteessa, sanoo eduskuntaryhmä.

– Koska Suomi on päättänyt evakuoida oman suurlähetystömme henkilökunnan, ovat EU ja YK tärkeitä yhteistyökanavia. Meidän on myös työskenneltävä näiden järjestöjen kautta, jotta apua pääsee perille. Tarvitaan nk. humanitäärinen käytävä, jonka avulla ihmisiä saadaan turvaan. Se on myös tapa vähentää ihmissalakuljetusta.

Adlercreutz puoluekokouksessa: EU-politiikkamme ei voi olla hallitus-oppositio-kysymys

– On oltava arvoja ja asioita, jotka pysyvät, riippumatta siitä istuuko hallituksessa vai oppositiossa. EUn tulisi olla sellainen asia, mutta valitettavasti niin ei enää ole.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puheessaan RKP:n puoluekokouksessa, joka tänä vuonna järjestettiin virtuaalisesti.

– Meillä RKP:ssä on omat kynnyskysymyksemme. Meille ne ovat oikeusvaltio, tasa-arvo, ihmisoikeudet, markkinatalous, elinkeinonvapaus – ja EU-jäsenyys, muutamia mainitakseni. Ne kuuluvat perustuksiimme, kysymyksiin, joista emme neuvottele, Adlercreutz sanoo.

Hän nosti esiin EU-jäsenyyden Suomelle antamat hyödyt.

– EU tarkoittaa turvallisuutta, kauppaa ja vuorovaikutusta, suurempaa roolia kansainvälisessä yhteisössä. Se tarkoittaa taloudellista hyötyä Suomelle – tarkemmin ottaen noin 15 miljardia vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus puuttua aikamme suuriin globaaleihin ongelmiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen.

– EU:sta ei saa tehdä sisäpoliittista tai kunnallispoliittista kysymystä. Vaalien alla tietyt puolueet ovat olleet valmiita leikkimään Suomen taloudella, hyvinvoinnilla, viennillä ja turvallisuuspolitiikalla lyhytaikaisen sisäpoliittisen hyödyn saavuttamiseksi. Tämä ei saa toistua.

Adlercreutzin mukaan meidän on kyettävä yhdessä sitoutumaan rakentavaan ja ennakoitavaan EU-politiikkaan.

– Vakaudesta on kansainvälisessä politiikassa pulaa, mutta Suomessa näin ei toistaiseksi ole ollut. Meidän on kyettävä pitämään tietyt kysymykset erillään puoluepolitiikasta ja ennen kaikkea hallitus-oppositiopolitiikasta. EU on sellainen kysymys.

 

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz, 044 981 0191

 

Adlercreutz: Progressiivinen kuntavero on väärä suunta

– Voisimme lopettaa keskustelun progressiivisesta kunnallisverosta tähän, sanoo Anders Adlercreutz.

Vaikka vaalit ovatkin ovella, niin täytyy pitää katse tulevaisuudessa. Maamme tarvitsee ennustettavuutta ja kilpailukykyä. Tämä koskee myös veropolitiikkaa, RKP:n ryhmäjohtaja huomauttaa.

Ylen vaalikeskustelussa Sanna Marin nosti keskusteluun ajatuksen progressiivisesta kunnallisverosta. Kunnallisvero ei ole progressiivinen, vaikka se jo tänään tiettyjen vähennysten kautta käytännössä vaikuttaa eri tavalla eri tuloluokissa.

– Verotuksen progressio on jo tänään jyrkempi Suomessa kuin pohjoismaisissa naapurimaissamme. Tavallisen palkansaajan palkkaan kohdistuva marginaalivero on meillä selvästi korkeampi kuin Ruotsissa, sanoo Adlercreutz.

– Kunnallisveron progressio lisäisi vielä entisestään verotuksen kokonaisprogressiota. Sen sijaan, että poistaisimme kannustinloukkuja, loisimme niitä lisää. Se on täysin väärä suunta.

Hän huomauttaa, että kaiken lisäksi tällainen verotuksen muutos iskisi kovalla kädellä niihin kuntiin, joissa veropohja on heikko. Tätä joutuisimme sen jälkeen kompensoimaan valtionosuuksien kautta.

– Kunnallisen talouden ennustettavuus kärsisi, valtion vaikutusvalta kuntatalouteen kasvaisi ja samalla kiihdyttäisimme aivovuotoa ja heikentäisimme työnteon kannustimia. Se ei todellakaan ole voittava konsepti näissä epävarmoissa ajoissa, sanoo Adlercreutz.

Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa puoliväliriihestä 18.5.2021

Ärade talman, arvoisa puhemies,

Tämän vuoden pääsiäisen jälkeen Suomen politiikassa on nähty enemmän dramatiikkaa kuin mitä tavallisesti toivoisi. Ensin oli hallituksen yli viikon mittaiseksi venynyt puoliväliriihi Säätytalolla ja sitten täällä eduskunnassa käyty keskustelu EU:n elpymispaketista.

Siitä saakka, kun äsken hyväksytty EU-paketti viime kesän lopussa saatiin neuvoteltua valmiiksi, asiaa on käsitelty perusteellisesti täysistunnossa, valiokunnissa ja julkisuudessa.

Puhua saa, puhua pitää, mutta demokratiaan kuuluu myös se, että silloin äänestetään, kun asioista ollaan eri mieltä, ja niin teimme äsken. Kansanedustajan tulee ajaa asioita, ei jarruttaa niitä. Meidän tehtävämme on keskustella, työstää ja tehdä yhteistyötä, ei lukea iltasatuja puhujakorokkeelta tai narsistisesti poseerata omalle some-yleisölle.

Arvoisa oppositio, jos tätä ei ymmärretä, oma tehtävä on ymmärretty väärin. Tämä instituutio toimii, kun kaikki kunnioittavat sitä, myös niitä kirjoittamattomia sääntöjä.

Ärade talman,

Nu debatterar vi en interpellation som kommit till med samlingspartiet i spetsen. Statsminister Marin och finansminister Vanhanen har redan svarat på Samlingspartiets fråga om varför regeringen var beredd att tumma på rambudgetprinciperna. Trots att vi genom en lyckad politik och genom att alla finländare agerat ansvarsfullt klarat oss bättre än de flesta har coronakrisen ändå satt sina spår. Britternas sorti från EU ger oss en tilläggsräkning och det finns också andra faktorer som gör att det är mer realistiskt och framförallt ansvarsfullt att stegvis balansera budgetramen.

Budjettikehys on tärkeä työkalu. Sen ylittämiseen ei tule suhtautua kevyesti, mutta tämä kriisi, ei ollut kevyt. Myös hallituksen piirissä oli eri näkemyksiä vuoden 2023 tasapainottamistoimenpiteiden suuruudesta. Tämä on se kompromissi, johon päädyimme.

Politiikka on kompromissien etsimistä, ja jos kykyä siihen ei ole, mitkään asiat eivät etene. Ja ennen kaikkea, juuri kyky tehdä kompromisseja on pitänyt maatamme koossa myös vaikeina aikoina. Saavutetun yhteisymmärryksen ansiosta hallituksella on nyt hyvät mahdollisuudet jatkaa sitä työtä, jota se on tehnyt tämän vaalikauden kaksi ensimmäistä vuotta.

Hallituskriisillä olisi voinut olla arvaamattomia vaikutuksia Suomen kannalta, koska – käsi sydämellä – Suomi ei ole mikään kriisimaa. Ja kuten sanoin, kansainvälisessä vertailussa tämä hallitus on hoitanut koronakriisiä aivan erinomaisesti. Nyt pitää onnistua myös exit-politiikassa.

Arvoisa puhemies,

Meillä on paljon vahvuuksia. Meillä on turvallinen ja toimiva yhteiskunta. Meillä on uusiutuvia luonnonvaroja ja hyvin koulutettu väestö. Tiedämme, että Suomen vahvuuksiin kuuluvalle digitaaliselle osaamiselle ja kehittyneelle ympäristöteknologialle on maailmanlaajuisesti paljon kysyntää. Nämä ovat kaikki vetovoimatekijöitä.

Allt detta kan regeringen nu målmedvetet avancera vidare med. Vi har arbetat för att bibehålla en god verksamhetsmiljö både för större företag och för innovativa småföretag. Det är en linje som svenska riksdagsgruppen och SFP i alla lägen entydigt försvarat.

Ärade talman,

Samligspartiet frågar i sin interpellation hur det gick med sysselsättningsåtgärderna. Repetition är alla lärdomars moder, så jag säger än en gång: Redan innan halvtidsgranskningen blev aktuell har regeringen fattat beslut om flera konkreta sysselsättningsåtgärder som på ett bestående sätt förflyttar balansen på arbetsmarknaden i en positiv riktning. Ja, faktiskt fler än den tidigare regeringen. Till exempel slopandet av pensionsslussen är en betydande strukturell åtgärd.

Arvoisa puhemies,

Toimia on siis tehty. Ennen hallituskauden päättymistä päätetään lisäksi työllistämistoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonan euron edestä. 75 prosentin työllisyysasteeseen on päästävä vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Lisäksi työnvälitystä uudistetaan, ja me RKP:ssä olemme myös hyvin tyytyväisiä siihen, että hallitus näkee kotitalousvähennyksen korotuksen yhtenä keinona palvelualan elvyttämiseksi.

Arvoisa puhemies,

Suomella on edellytykset pärjätä jatkossa. Julkisen talouden velka-aste on edelleen selvästi alle euroalueen keskiarvon, mutta meillä on myös todellisia rakenteellisia ongelmia: meillä on esimerkiksi nopeasti vanheneva väestö, rakenteellisia haasteita työmarkkinoilla, meillä on osaamisvajetta. Kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii päätöksentekokykyä ja tahtoa jatkaa eteenpäin.

Tämä on hyvä alku, mutta työ on vielä kesken.

Puhe keskustelussa vaalien siirtämisestä

Politiikassa voi joko rakentaa tai hajoittaa. 

Voi joko rakentaa luottamusta tai epäluottamusta. 

Voi joko olla johdonmukainen, tai kääntyä tuulen mukana. 

Arvoisa puhemies. 

Kun päätös vaalien siirtämisestä syntyi 8 puolueen yhteisenä päätöksenä, Perussuomalaisten riveistä lähdettiin heti viljelemään salaliittoteorioita. Asiasta oli sovittu. Vaaleja ei yritettykään pitää. Kaikki oli pelkkää peliä. 

Suomalaisen yhteiskunnan vahvin pääoma on luottamus. Ja se on perustunut siihen, että emme puhu mitä sylki suuhun tuo. Että pysymme totuudessa. Että emme levitä salaliittoteorioita vain siksi, että siitä saa somessa peukkuja. 

Tämä luottamus ei nimittäin ole itsestäänselvyys. On ollut aika, jolloin sitä ei ole ollut. Ja ne ajat eivät ole olleet helppoja, riemukkaita, ne eivät olleet menestyksen aikoja kenellekään. Vaan vaikeita kaikille. 

Siihen ei ole syytä palata. Luottamusta ei pidä hajoittaa. 

Mikä on demokratiassa tärkeää? 

Onko se sitä, että pysymme tiukasti suunnitelmassa, silloinkin kun huoli siitä, että siitä voi koitua vahinkoa ihmisille ja demokratian toteutumiselle?

Vai onko se sitä, että pyrimme yhteisesti sopimaan tavoista, joilla voimme varmistua siitä, että demokratia toteutuisi mahdollisimman hyvin?

Ajattelen että se on se jälkimmäinen. Uskon,  että valtaosa suomalaisista yhtyy tähän. 

Vastuulliseen politiikkaan kuuluu johdonmukaisuus. Poliittiseen peliin se ei välttämättä kuulu. 

Perussuomalaiset olivat sitä mieltä, että vaalit ovat turvalliset. Että ne tulisi järjestää, vaikka terveysviranomaiset olivat toista mieltä. 

Kunnes olivatkin sitä mieltä, että että oli jätetty tekemättä asioita, jotta ne olisivat turvalliset. Toki kertomatta mitä olisi pitänyt tehdä – samalla myöntäen, että ensimmäinen kanta, se että vaalit ovat turvalliset, oli poliittista peliä. 

Perustuslakivaliokunnassa – joka tässä on mietintövaliokunta – he yhtyivät yhteiseen kantaan. 

Mutta täällä salissa he eivät enää yhdykään. Tuoden tänne myös esityksen, jota he eivät esittäneet valiokunnassa, koska tietävät, että se olisi suoraan ammuttu asiantuntijoiden suulla alas. 

Tämä ei ole johdonmukaisuutta. Se on poliittista peliä, lyhyttä peliä pikavoittojen toivossa. 

Tosiasia on se, että jos ottaa terveysviranomaisten kannan todesta, niin mikään toimi ei olisi riittänyt, Totta on myös se, että paljon oli tehty. Ainut työkalupakkiin jäänyt asia, ennakkoäänestyksen pidentäminen, ja sillä olisi ainoastaan ollut marginaalinen merkitys. Se ei olisi missään nimessä vaikuttanut tähän tilanteeseen. 

Demokratiaa tulee puolustaa. Sitä tässä nyt tehdään. Kukaan ei tiedä mikä tilanne tulee olemaan kesäkuun alussa. On kuitenkin syytä uskoa, että tilanne silloin on huomattavasti parempi. 

Koko eduskunnan tulee tukea oikeusministeri Henrikssonia tässä työssä. Työssä, jota hän on hoitanut hyvin, työssä demokratian toteutumisen puolesta.

Politik skall basera sig på konsekvens och ansvar  

På en vilja att bygga, och att inte riva. 

Anna-Maja Henriksson har föredömligt jobbat för att demokratin skall fullbordas. Hon förtjänar hela riksdagens stöd i detta arbete.