Eduskunta Archives - Sivu 16 18:stä

Puhe eduskunnan keskustelussa vuoden 2017 budjetista 14.12.2016

15 joulukuun, 2016/0 Comments/in blog, budjetti, Eduskunta /by Anders

Arvoisa puhemies,

Edustaja Nylund nosti esille muutamia asioita, joista voimme olla iloisia tämän vuoden budjetissa. Lisäykset kerhotoimintaan, Metso-projektiin ja uusi alus pidä saaristo siistinä-projektiin, tästä viimeisestä on syytä kiittää edustaja Siréniä. Muutenkin on pieniä valopilkkuja horisontissa – eilen saimme kuulla, että Suomen Pankki nostaa kasvuennustettaan, ja siitä ei tietenkään voi olla kuin iloinen, joskaan alla olevat numerot eivät anna aihetta kovin suureen optimismiin.

Kasvu on pitkälti kotimaisen kulutuksen, ja erityisesti rakentamisen varassa. Helsinki kasvaa sen mukaan, kun talot tyhjenevät muualla massa. Talouden veturi, vienti, ei sen sijaan ota elpyäkseen. Tätä tilannetta ei auta tietoiset innovaatiotoiminnan ja koulutussektorin kiristystoimet, eivät millään lailla.

Eilen siihen soppaan laitettiin vielä vienti-Vaasan alueen niskalaukaus päivystysuudistuksen muodossa, asia jota hallituspuolueen edustajat puolustelivat mm. sillä, että 12 on kaunis luku, ja että kaikkia asioita ei ehditty tutkia.

Arvoisa puhemies,

Ei ehditty tutkia.

Jos tavoite on selvä – ja sen tulisi olla kaikille meille selvä, viennin kasvattaminen. Niin silloin kaikkia, kaikkia toimia tulisi peilata tätä tavoitetta vastaan.

Omassa varjobudjetissamme tarjoamme toki tähänkin lääkkeet.

Työllisyys ei ota elpyäkseen, vaikka työllisyysaste onkin hienoisessa nousussa. Työikäisten määrän supistumisella ei kuitenkaan tulevaisuutta rakenneta. Hallituksella on strateginen tavoite nostaa työllisyysastetta 72 prosenttiin. Pohjanmaan vientirannikolla se on tällä hetkellä itse asiassa 73, hallitukselle tiedoksi. Tähän pääseminen koko maassa tulisi olla se strateginen tavoite.

Mutta mitä tehdään. Tulkitaan kirjainta, etsitään pilkkuja. Nimenomaan kirjaimeen vedoten julistetaan, että tämä hallitus tekee perussuomalaista perhepolitiikkaa, johon ilmeisesti kuuluu se, että mitään ei tehdä. ei tehdä mitään, ellei se nimenomainen toimenpide ole mekaanisesti kirjoitettu hallitusohjelmaan. Silloin ollaan strategisuudesta kaukana.

Värderade talman,

Minister Sipilä talar gärna om det s.k. strategiska regeringsprogrammet, som har som sitt strategiska mål att höja sysselsättningsgraden till 72 procent. Det målet kan vi alla omfatta. enligt Statistikcentralen har sysselsättningen dock inte vuxit, i synnerhet bland kvinnor har den tom sjunkit med 32000 från oktober 2015. Det här är en oroväckande utveckling. Men vad gör regeringen?

En liten analys av siffrorna visar att vi ligger långt efter Sverige i synnerhet vad gäller äldre mäns, och yngre kvinnors sysselsättning. De äldre männen sopar man under mattan med Lex Lindström. För kvinnornas del gör man ingenting.

I en situation där det finns ett uppenbart behov av att genomföra en reform av familjepolitiken för att öka sysselsättningsgraden applicerar man lätta plåster. Med hänvisning till att det inte finns en direkt skrivning i regeringsprogrammet väljer man att inte göra nånting, trots att ledamöterna Sirén, Toivakka, Sarkomaa och Grahn-Laasonen, bland andra, har försökt lyfta upp frågan inom regeringspartierna.

Minister Soini slår ner alla initiativ med motiveringen – här gör vi sannfinländsk familjepolitik.

Värderade talman,

Hur strategiskt är det?

Vi inom svenska riksdagsgruppen har en färdig modell som vi gärna delger er.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen haluttomuus tehdä rakenteellisia uudistuksia on häkellyttävä. Todellisille ongelmille suljetaan silmät ja sementoidaan vanhoja rakenteita, on sitten kysymys työmarkkinoista tai vaikka vanhempainvapaasta. Järkevät uudistukset ammutaan alas kerta toisensa jälkeen hallituksen sisältä käsin nimenomaan hallitusohjelman jäykkiin kirjauksiin vedoten.

Arvoisa puhemies – sana strategisuus edellyttää enemmän. Suomi ansaitsee enemmän.

Hallitus valmistelee yritysverotuksen uudistusta ja on hyvä, että se nyt tehdään ajan kanssa. Olisi myös äärimmäisen tärkeää, että nyt tehtävän uudistukseen sitouduttaisiin yli puoluerajojen. Ensi vaalikaudella pakettia ei pidä avata uudelleen, vaan siihen tulee sitoutua sekä hallituksessa että oppositiossa. Siksi ehdotan, että ministeri Orpo ottaa tähän työhön mukaan myös opposition, jotta se saisi laajan, vaalikausien yli kestävän tuen. Sen Suomen yritykset tarvitsevat ja ansaitsevat.

Puhe eduskunnan keskustelussa päivystysuudistuksesta 13.12.2016

13 joulukuun, 2016/1 Comment/in blog, Eduskunta /by Anders

Värderade talman,

Här diskuterar vi jourreformen. En reform som skall trygga service, leda till att man får hjälp när det behövs.

Och vad gör vi nu? Vad gör Sipiläs regering med denna reform? Den begränsar antalet sjukhus med fulljour till 12, fråntar landskapen rätten att själv bestämma om sin service, och det utan att egentligen motivera det på något sätt.

Så här säger lagtexten om målen: Målet är att förtäta sjukhus och journätet så att det tillgodoser invånarnas behov på nationellt samordnande och enhetliga grunder.

Samordnade och enhetliga grunder, fundera på vad det betyder. Inte mera för mig, för dig eller någon annan, utan lika för alla.

Redan det här målet – som regeringen själv har formulerat inte oppositionen – borde rimligtvis underkänna det som nu föreslås.

Yksi sairaala sinne tai tänne – ei kai se nyt voi olla kovin iso asia – saatatte ajatella. Vaasan tapauksessa se kuitenkin on: Pohjanmaalla asuu 100 000 ihmistä, joiden äidinkieli on ruotsi. Osa heistä on jossain määrin kaksikielisiä, osa ei. Ne pohjanmaalaiset jotka vastedes ohjataan Seinäjoen sairaalaan, he eivät, mitä suuremmalla todennäköisyydellä, tule saamaan palvelua äidinkielellään. Tämän ongelman totesi myös perustuslakivaliokunta, joka yksimielisesti näki, että paras ratkaisu olisi se, että Vaasan keskussairaalan saa täydet päivystyssairaalaoikeudet.

Ja tässä ei kysymys ole etäisyydestä – etäisyys ei tässä niinkään ole se ongelma, monella puolella Suomea se sen sijaan on. Kysymys on siitä, ymmärretäänkö sinua hädän sattuessa, puhut sitten kumpaa kotimaista kieltä tahansa.

Kysymys on myös – onko tämän esitys perustuslakivaliokunnan kannan mukainen?

Kysymys on siitä, miksi hallitus ei uskalla lähettää asiaa takaisin perustuslakivaliokuntaan arvioitavaksi uuden tiedon valossa? Syy siihen ei voi olla pelko siitä, että sieltä tuleva vastaus olisi väärä.

Värderade talman,

Ett sjukhus hit eller dit – det skall väl inte vara så viktigt. Så kunde man väl tänka. Det fixar sig väl.

I det här fallet är det ändå fråga om mera. I Österbotten bor 100 000 människor med svenska som modersmål. En del av dem är i princip tvåspråkiga – men en stor del är det inte. Om de hädanefter i svåra fall dirigeras till Seinäjoki kommer de med allra högsta sannolikhet inte att kunna få service på sitt modersmål, hur många kurser man än lovar ordna. Det här konstaterade även grundlagsutskottet som enhälligt tyckte att en 12+1-modell vore bättre. Enhetligt.

Frågan är väl den – hur viktig är grundlagen? Har grundlagsutskottet mera en funktion? Har allt blivit en spelplan för politik, och den egna politiska vinningen?

Jag ser själv ingen annan orsak till detta, än att regionalpolitik här anses vara något som går före landets bästa. Som något som går före principen om att alla finska medborgare är lika värda, och i mån av möjlighet skall beredas tillgång till likvärdig service. Om ni nu, bästa regering, håller fast vid principen om 12 joursjukhus så skadar ni allvarligt några av de mest grundläggande principerna i vår lagstiftning. Begrunda det, bästa regering. För det finns ett annat alternativ. Ett annat alternativ som inte kostar mera, och som inte bara förordas av grundlagsutskottet utan som även förordas av en stor majoritet av de sakkunniga.

Arvoisa puhemies,

Jos päätetään esityksen mukaisesti, niin sillä olisi myös muita huolestuttavia seurauksia. Siitä muodostuisi ennakkotapaus, jonka mukaan todettaisiin, että kansalaisten oikeus palveluun omalla kielellään on toissijainen poliittisille tavoitteille. Silloinkin kun nämä perusoikeudet turvaava vaihtoehto olisi helposti järjestettävissä.

Tämä olisi suuri periaatteellinen isku Suomen kaksikielisyydelle, asialle, jonka eteen niin Suomen Keskusta kuin Kokoomuskin ovat tehneet työtä.

Arvoisa puhemies, onko niin, että kaksikielisyyden vaalimisesta on tullut vähemmistön asia? Onko niin, että te ja hallituksenne ette näe sen arvoa koko Suomen kansalle? Onko niin, että ette ole valmiita asettumaan sen henkilön saappaisiin, joka kaikkein pahimmassa hädässä ja kaikkein heikoimmalla hetkellä – vaikkapa onnettomuuden sattuessa – ei saa apua omalla äidinkielellään?

Värderade talman,

Om ni bortser från principen om att de språkliga rättigheterna bör tryggas när det är möjligt skapar ni ett prejudikat som klart säger att politiska mål och ambitioner går före likvärdig behandling. Även då likvärdig behandling lätt kunde säkras. Det här vore ett stort principiellt slag mot det tvåspråkiga Finland, nånting som också Centern och Samlingspartiet i tiderna kämpat för, och stått upp för.

Bästa regering, är det här det arv ni vill lämna efter er?

Arvoisa puhemies,

Suomi elää viennistä – näin hallitus on itsekin toistuvasti todennut. Heiveröinen talouskasvumme on, aivan oikein, täysin viennin varassa. Ja sitäkin valitettavampaa on, että vientimme laski jälleen viime vuodesta. Yksi valonpilkku vientitaivaallamme kuitenkin on ja se on Vaasan seutu. Vaasa on yksi vientimoottoreistamme ja kokoonsa nähden se tehokkain sellainen. Se on moottori, johon ei kannattaisi heittää väärää polttoainetta. Hallitus on juuri tällä hetkellä kuitenkin tekemässä niin. Olette tietoisella päätöksellä heikentämässä Suomen kilpailukykyä. Siihen meillä ei ole varaa.

Arvoisa puhemies – onko se järkevää – hur smart är det?

Här behöver ni ju inte bara tro mig. Tro t.ex. på Sitra som ser Vasa som ett av de få sjukhus som alldeles självklart borde få full jour. Eller THL, som i flera undersökningar har Vasa som ett av de tre bästa i Finland. Inte som ett av de tretton, utan som ett av de tre bästa.

Tro ens på dem. Tro på Vasa centralsjukhus eller Seinäjoki sjukhus som båda tycker att regeringens modell inte fungerar.

Arvoisa puhemies,

Asiantuntemus, perustuslaki, talous, ja terve järki. Nämä tulisi nyt asettaa hallituksen alueellisten tavoitteiden edelle. Huonoja esityksiä saa perua. Se ei ole heikkouden merkki, vaan vahvuuden. Pidetään Seinäjoki 12 sairaalan joukossa, mutta pidetään myös vientimoottori kunnossa, kunnioitetaan kaikkien suomalaisten oikeutta hoivaan ja annetaan vastaavat oikeudet Vaasan keskussairaalalle.

Värderade talman,

Sakkunskap, grundlagen, ekonomin – och det sunda förnuftet. De är faktorer som skall styra våra beslut, inte avståndet till Centerns kretsbyrå. Man kan dra tillbaka dåliga propositioner. Man kan ändra sig. Det är inte ett tecken på svaghet utan på styrka. Ge Seinäjoki fulljour, men ge samma rättigheter att utveckla sin egen region till Vasaregionen som de facto betalar för mycket mera än den konsumerar. Gör inte detta beslut till ert politiska arv, minister Sipilä. Det förtjänar ni inte.

Hyvä Juha Sipilä – on aika kuunnella asiantuntijoita

12 joulukuun, 2016/3 Comments/in blog, Eduskunta /by Anders

Hallituksenne päättää lähiaikoina päivystysuudistuksesta. Tulette määrittelemään ne sairaalat, jotka saavat ylläpitää täydet päivystyspalvelut. Käytännössä tämä merkitsee niiden sairaaloiden määrittämistä, joihin voi hakeutua hoitoon suureen hädän sattuessa, oli kello mitä tahansa.

Hallituksenne ehdotuksen mukaan Seinäjoen sairaala olisi yksi näistä, Vaasan sairaala ei.

Miksi näin on, sitä ei tiedä kukaan. Päätöstä ei ole haluttu perustella millään muulla, kuin ”kokonaisedunmukaisuudella”. Itse uskon, että perustelut – sikäli kun niitä on – ovat epäpäteviä. Yksi sairaala sinne tai tänne – ei kai se nyt voi olla kovin iso asia – saatatte ajatella. Tässä tapauksessa se kuitenkin on: Pohjanmaalla asuu 100 000 ihmistä, joiden äidinkieli on ruotsi. Osa heistä on jossain määrin kaksikielisiä, osa ei. Jos pohjanmaalaiset ohjataan vastedes Seinäjoen sairaalaan, he eivät, mitä suuremmalla todennäköisyydellä, tule saamaan palvelua äidinkielellään. Tämän ongelman totesi myös perustuslakivaliokunta, joka yksimielisesti edellytti, että Vaasan keskussairaalan tulisi saada täydet päivystyssairaalaoikeudet.

Miksi niin ei sitten tehdä? Minä en keksi mitään muuta selitystä, kuin sen, että Keskustalle ja teille, ministeri Sipilä, tärkeämpää on oman puolueen kannatuksen pönkittäminen kuin kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun varmistaminen. Joudunkin nyt ottamaan jopa kärkkäästi kantaa asiaan. 12 sairaalan mallissa pysyminen on harkitsematonta ja suorastaan vahingollista yhdenvertaisuuden perusperiaatteelle tilanteessa, jossa toinenkin vaihtoehto on mahdollinen.

Kaksikielisen hoidon epäämisellä olisi myös muita huolestuttavia seurauksia. Siitä muodostuisi ennakkotapaus, jonka mukaan todettaisiin, että kansalaisten oikeus palveluun omalla kielellään on toissijainen poliittisille tavoitteille. Silloinkin kun se helposti olisi järjestettävissä. Ja tämä olisi suuri periaatteellinen isku Suomen kaksikielisyydelle, asialle, jonka eteen Suomen Keskustakin on aikaisempien puheenjohtajien kausilla tehnyt työtä. Hyvä herra pääministeri, onko niin, että kaksikielisen kulttuurin vaalimisesta on tulossa vähemmistön asia? Onko niin, että te ja hallituksenne ette näe monikulttuurisuuden arvoa koko Suomen kansalle? Onko niin, että ette ole valmiita asettumaan sen henkilön saappaisiin, joka kaikkein pahimmassa hädässä ja kaikkein heikoimmalla hetkellä – vaikkapa onnettomuuden sattuessa – ei saa apua omalla äidinkielellään?

Suomi elää viennistä – näin olette itsekin toistuvasti todennut. Heiveröinen talouskasvumme on, aivan oikein, täysin viennin varassa. Ja sitäkin valitettavampaa on, että vientimme laski jälleen viime vuodesta. Yksi valonpilkku vientitaivaallamme kuitenkin on ja se on Vaasan seutu. Vaasa on yksi vientimoottoreistamme ja kokoonsa nähden tehokkain sellainen. Se on moottori, johon ei kannattaisi heittää väärää polttoainetta. Hallitus on juuri tällä hetkellä kuitenkin tekemässä niin. Olette tietoisella päätöksellä heikentämässä Suomen kilpailukykyä. Siihen meillä ei ole varaa.

Asiantuntemukseen kannattaa luottaa. SITRA on todennut, että hallituksen linja ei tässä kysymyksessä ole perusteltu. THL:n mittaukset osoittavat, että Vaasan keskussairaala on maan kolmen parhaan sairaalan joukossa usealla mittarilla mitattuna.

Asiantuntemus, perustuslaki, talous, ja terve järki. Nämä tulisi nyt asettaa Suomen Keskustan alueellisten tavoitteiden edelle. Huonoja esityksiä saa perua. Se ei ole heikkouden merkki, vaan vahvuuden. Pidetään Seinäjoki 12 sairaalan joukossa, mutta pidetään myös vientimoottori kunnossa, kunnioitetaan kaikkien suomalaisten oikeutta hoivaan ja annetaan vastaavat oikeudet Vaasan keskussairaalalle.

Lopuksi haluan painokkain sanoin ja vakavin ilmein muistuttaa, että RKP uskoo aidosti siihen, että Suomi on kilpailukykyisempi ja vahvempi maa kaksikielisenä kuin yksikielisenä. Ajamme kaksikielisen Suomen, emme ruotsinkielisen Suomen etua. Tämä tuntuu yhä useammin hallitukselta – ja ehkä monelta suomenkieliseltä kansalaiseltakin – unohtuvan.

Farlig nonchalans av grundlagen

25 marraskuun, 2016/0 Comments/in Pressmeddelande, Eduskunta /by Anders

Pressmeddelande 25.11.2016
Publiceringsfritt genast

Regeringens förslag om en så kallad integrationspeng föll igår i riksdagens grundlagsutskott, som enhälligt konstaterade att man inte kunde gå vidare med beredningen. Regeringen svarade med att dra tillbaka propositionen. Det här överraskar ingen, säger Anders Adlercreutz, riksdagsledamot för SFP och medlem av förvaltningsutskottet som också behandlade propositionen.

– Problemen var påtagliga redan från början, och trots att flera ledamöter från regeringspartierna under remissdebatten försökte tona ner de uppenbara grundlagsmässiga och människorättsmässiga bekymren gick de inte att förbise. Så här går det när man glömmer grundlagen och fakta och driver igenom propositioner som enbart handlar om politik, och uttryckligen om att rädda sannfinländarnas fallande understöd.

Det tillbakadragna lagförslaget motiverades på två sätt – dels ville man skapa en understödsform som är lägre än grunddagpengen, dels handlade det om att sänka kostnaderna för statsfinanserna.

– De här motiveringarna duger inte. Och när de sakkunniga tydligt har konstaterat att förslaget inte främjar integration, inte sparar pengar och leder till att byråkratiträsket fördjupas, är det klart att det här förslaget förtjänar att begravas, säger Adlercreutz.

Sannfinländarna har sagt att de kommer att arbeta vidare med frågan. På twitter beskyller riksdagsledamot Ville Tavio Finland för att vara en grundlagsdiktatur.

– En sådan inställning kan man inte ha som riksdagsledamot. Jag uppmanar statsminister Sipilä att se över sitt stall, säger Adlercreutz.

Perustuslakia ei tule vähätellä

25 marraskuun, 2016/0 Comments/in Eduskunta, Lehdistötiedote /by Anders

Lehdistötiedote 25.11.2016
Julkaisuvapaa heti

Perustuslailla on merkitystä. Hallituksen esitys niin sanotusta kotoutumistuesta kaatui eilen perustuslakivaliokunnassa, joka totesi yksimielisesti, ettei valmistelutyötä voida jatkaa. Hallitus vastasi vetämällä lakiesityksensä takaisin. Tämä ei yllättänyt ketään, sanoo Anders Adlercreutz, RKP:n kansanedustaja. Hän on jäsen hallintovaliokunnassa, joka myös käsitteli esitystä.

– Ongelmat olivat ilmeisiä jo ensi kättelyssä, ja vaikka moni hallituspuolueen kansanedustaja lähetekeskustelun aikana yrittikin vähätellä esityksessä ilmeneviä ilmiselviä perustuslaillisia ja ihmisoikeudellisia ongelmia, niitä on mahdoton ohittaa. Näin käy, jos unohtaa perustuslain ja faktat ja yrittää ainoastaan poliittisin perustein ajaa esitystä läpi väärin perustein. Tässä tapauksessa on aika läpinäkyvää, että tavoitteena on ollut kääntää perussuomalaisten laskeva kannatus.

Hallituksen lakiesitystä perustellaan pääasiassa kahdella seikalla: ensiksikin halutaan luoda tukimuoto, joka on peruspäivärahaa alhaisempi, ja toiseksi halutaan karsia valtiontalouden menoja.

– Nyt on kyse kotoutumistuesta. Esitetyt perustelut eivät ole pitäviä, eivätkä voi kelvata perusteeksi. Asiantuntijat ovat myös selkeästi todenneet, ettei esitys edistä kotoutumista. Se ei myöskään säästä rahaa. Sen sijaan se johtaa byrokratian syvenemiseen. On selvää, että tämä esitys ansaitsee tulla kuopatuksi.

Perussuomalaiset ovat sanoneet, että he aikovat jatkaa asian työstämistä. Sosiaalisessa mediassa kansanedustaja Ville Tavio syyttää Suomea perustuslakidiktatuuriksi. Tällainen puhe ei sovi demokratiaan. Meidän kansanedustajien tulee kunnioittaa perustuslakia. Vetoan pääministeri Sipilään ja pyydän häntä suoristamaan rivinsä, Adlercreutz sanoo.

Puheenvuoro eduskunnan keskustelussa Pariisin ilmastosopimuksesta 18.10.2016

18 lokakuun, 2016/0 Comments/in blog, Eduskunta, kestävä kehitys /by Anders

Värderade talman,

Parisavtalet är med stor sannolikhet detta århundradets viktigaste dokument. För en gångs skull har en stor majoritet av världens länder kunnat förena sig inför det hot som den globala klimatuppvärmningen medför. För det är det, ett hot.

Voimme olla iloisia siitä, että ilmastoskeptikkojen määrä vähenee. Tällä hetkellä jopa sen kolmannen hallituspuolueen kanta tuntuu olevan se, että kyse on tosiasiasta, ei humpuukista.

Ja hallitus on tässä suhteessa hallitusohjelman tasolla toiminut hyvin. Hallitusohjelman kirjaukset ovat monella tavalla hyvinkin edistykselliset. Tuontiöljyn puolittaminen, uusiutuvien polttoaineiden osuuden kunnianhimoinen kasvattaminen, biotalouden tukeminen, ne vievät oikeaan suuntaan.

Nämä ovat hyviä asioita. Ja ne kirjattiin ohjelmaan ennen Parisiin kokousta. Kiitos siitä.

Nyt pitäisi kuitenkin päästä toteutukseen, eikä se onnistu ilman ponnisteluja. Päästöjen leikkaaminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ei tule riittämään, vaan tarvitaan enemmän. Tähän viittaavat monet selvitykset. Meidän tulee olla hiilineutraali maa vajaan 30 vuoden kuluttua, ja todennäköisesti hiilinegatiivinen maa vuonna 2050.

Miten me tähän pääsemme?

Arvoisa puhemies – ei se onnistu surffailemalla hiljaa eteenpäin. Ei se onnistu jatkamalla vanhaan malliin. Ei se onnistu vilkuilemalla kilpailijoita sivusta. Se onnistuu ainoastaan olemalla edelläkävijä. Ensimmäinen 40 prosenttia on helppo. Se seuraava tulee olemaan huomattavasti vaikeampi. Siksi on turha nyt juuttua siihen, onko vähennys 37 prosenttia tai 39 prosenttia. Enempään pitää päästä, ja mahdollisimman nopeasti. Kunnianhimon tulee olla korkealla, ja toimet sen mukaiset.

Eteenpäin pitää päästä myös siksi, että tässä juoksussa edelläkävijöillä on paljon voitettavaa. He pääsevät ensin markkinoille. He pääsevät vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan kehitys kulkee.

Siksi verotuksen tulee suosia vähähiilisiä ratkaisuja. Siksi hankintojen arviointikriteerinä tulee olla vähähiilisyys. Siksi yritystukien, sikäli kun niitä on, tulee tukea ja kannustaa siihen, että päästöjä alennetaan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti.

Siksi päästökaupan tuloja ei tule ohjata takaisin saastuttaville yrityksille. Koska silloin ammumme itseämme jalkaan. Pienenä muistan saaneeni 15 markkaa jos olin kuukauden syömättä karkkia. 15 markkaa, se oli iso raha. Mutta en minä sillä karkkia saanut ostaa. Päästökauppatulojen ohjaaminen takaisin päästölähteeseen on, hieman soveltaen, sama asia. Paitsi että tässä saa syödä karkkia karkkilakon aikana. Se ei ole kestävää toimintaa.

Arvoisa puhemies,

Sikäli kun hallitus pysyy kannassaan, että hiilivuotoa on – ja se on hyvin kyseenalainen kanta – niin silloin vähimmäisvaatimus on, siis vähimmäisvaatimus, että nämä tulot ohjataan päästöjä vähentäviin investointeihin. Siksi on tervetullutta, että hallitus on arvioimassa kantaansa uudelleen. Ainoastaan silloin päästökauppa palvelee edes auttavasti tavoitettaan.

Pienistä virroista tulee iso puro. Ilmastotavoitteen saavuttaminen vaatii paljon tekoja, kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Energiapalettimme tulee olla laaja – paikallista tuotantoa tulee edistää, ja verotuksen sekä lainsäädännön tulee tehdä sen mahdolliseksi, myös taloudellisessa mielessä.

Jokainen kilo kuivaa puuta on sitonut itseensä melkein 2 kiloa hiilidioksidia. Puurakenteinen omakotitalo säilöö 30 tonnin edestä hiilidioksidia. Edistämällä puurakentamista muuttamalla lainsäädäntöä materiaalineutraaliksi edistämme päästötavoitteeseemme pääsemistä. Tässä asiassa hallitus on käsittääkseni pääsemässä eteenpäin. Se on hyvä.

Arvoisa puhemies,

Puolet hiilijalanjäljestämme liittyy rakennuksiimme. Mutta kyse on paljosta muustakin, kuin primäärienergian kulutuksesta. Lähes nollaenergiapaketin tulee edistää kestävyyttä ja vähähiilisyyttä, ei mineraalivillan tai ilmanvaihtokoneistojen menekkiä. Muuten se ajaa meidät ojasta allikkoon.

Värderade talman,

Många bäckar små blir en stor å. Nästa steg är att ratificera Parisavtalet, och sedan är det bara att kavla upp ärmarna. Vårt klimatmål kräver ett brett spektrum åtgärder, och det gläder mig att det på många håll finns åtminstone god vilja.

Låt oss fortsätta så, med en ännu högre ambitionsnivå. Vi hjälper gärna med förverkligandet.

Finland på annan linje än Sverige i gasledningsfrågan

13 lokakuun, 2016/0 Comments/in blog, Uncategorized, Johtajuus, Eduskunta /by Anders

(Insändare i Hufvudstadsbladet 13.10.2016 med Elina Lepomäki, Saml.)

Den första Nord Stream-ledningen mellan Ryssland och Tyskland blev klar 2011. Den planerade Nord Stream 2-ledningen planeras löpa parallellt med den gamla, och skall fördubbla den totala kapaciteten. Sedan 2011 har världen emellertid förändrats. Kriget i Ukraina, annekteringen av Krim och den ökade militära aktiviteten i Östersjöområdet har lett till att Europas säkerhetspolitiska omgivning i dag är annorlunda än den var då beslutet om Nord Stream 1 fattades.

Nord Stream-företagets huvudägare är ryska Gazprom. Många andra europeiska länder anser att byggande av den nya gasledningen försvagar EU:s enhetliga Rysslandspolitik, Ukrainas och andra östeuropeiska länders ställning samt den säkerhetspolitiska situationen i Östersjöområdet.

I mitten av september lämnade Nord Stream 2-företaget en projektansökan till Sveriges regering. Sverige är det första av fem länder som gör en tillståndsbedömning av projektet. Nästa år väntas företaget lämna in en ansökan också till Finland, Ryssland, Danmark och Tyskland. I Tyskland understöder regeringen byggandet av gasledningen av energi- och finanspolitiska intressen.

Statsminister Juha Sipilä (C) yttrade sig om Finland ståndpunkt gällande Nord Stream 2-projektet senast i slutet av september i ett svar på ett skriftligt spörsmål. Enligt Sipilä förväntas byggandet av de nya gasledningarna bredvid de befintliga Nord Stream I-ledningarna ”enligt nuvarande bedömningar” inte påverka Finlands säkerhetspolitiska ställning. Några säkerhetshot förväntas inte heller förknippas med byggningsskedet, eftersom projektet är under ”effektiv myndighetstillsyn”. Finland betraktar Nord Stream 2 som ett ekonomiskt projekt.

Finlands inställning skiljer sig märkbart från Sveriges. I Sverige har regeringen och det största oppositionspartiet Moderaterna har tagit ställning mot Nord Stream 2-projektet. Sveriges försvarsminister har pratat om att göra en säkerhetspolitisk utvärdering av frågan. Utrikesminister Margot Wallström har nyligen sagt att Sverige aktivt tänker motsätta sig Nord Stream 2 inom EU. Sverige har också utnämnt ett specialsändebud i frågan och stöds i sin förhållning av de baltiska länderna.

Finland är i likhet med Sverige medlem i EU:s energiunion, vars syfte är att minska på beroendet av vissa bränslen, energileverantörer och tillförselvägar. Startskottet för energiunionen var kriget i Ukraina eftersom flera medlemsländer ansågs vara för beroende av några få energiformer, i praktiken rysk gas. Det är uppenbart att Nord Stream 2-projektet är emot energiunionens målsättningar. Projektet ökar beroendet av en energikälla och en leverantör, Gazprom.

Det skulle bli billigare att öka kapaciteten i de befintliga ledningarna som går genom Östeuropa än att bygga nya. För tillfället används endast lite över hälften av kapaciteten i Nord Stream I-ledningen. Dessa fakta understryker Nord Stream 2-projektets politiska motiv, vilket också vi borde inse. Vi borde i vår egen utvärdering också begrunda projektets säkerhetspolitiska dimensioner ur Finlands – och Europas – synvinkel.

Det är oroväckande om Finland tar en annan ställning än grannländerna i Nord Stream-frågan. Finlands och Sveriges allt tätare samarbete har uppskattats i båda länderna; senast i Sveriges utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelse i början av september. Om vi skall gå vidare i vårt säkerhetspolitiska samarbete är det skäl att också koordinera vår utrikespolitik.

Kaasuputkeen tarvitaan naapurien yhteinen kanta / kolumn i HS 8.10.2016

10 lokakuun, 2016/0 Comments/in blog, Uncategorized, Eduskunta /by Anders

(Kolumn i Helsingin Sanomat med Elina Lepomäki 8.20.2016)

Suomen ja Ruotsin erilaiset ulkopoliittiset linjaukset Nord Stream 2 – hankkeessa vaikeuttavat yhtenäisen turvallisuuspolitiikan rakentamista.

Nord Stream 2 -hankkeen tavoitteena on rakentaa kaksi kaasuputkea Laukaansuusta, venäjäksi Ust-Lugasta, Saksan Greifswaldiin.

Nord Streamin ensimmäisen vaiheen putket valmistuivat tämän vuosikymmenen alussa. Sen jälkeen Euroopan turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut olennaisesti Ukrainan sodan, Krimin anastuksen sekä Itämeren alueen lisääntyneen sotilaallisen aktiivisuuden vuoksi.

Nord Stream -yhtiön pääomistaja on venäläinen Gazprom. Monet Euroopan maat katsovat uusien kaasuputkien rakentamisen heikentävän EU:n yhteistä Venäjä-politiikkaa, Ukrainan ja muun Itä-Euroopan asemaa sekä turvallisuuspoliittista tilannetta Itämerellä.

Nord Streamin kakkosvaihetta rakentava yhtiö jätti syyskuun puolivälissä Ruotsin elinkeinoministeriölle projektihakemuksen. Ruotsi on ensimmäinen viidestä maasta, joka tekee projektista lupa-arvion. Ensi vuonna yhtiö jättänee lupa-anomuksen myös Suomelle, Venäjälle, Tanskalle ja Saksalle. Saksassa hallitus kannattaa kaasuputkea: asiaan liittyy energiataloudellinen intressi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi syyskuun lopussa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että uusien putkien rakentaminen Nord Stream 1 -putkien rinnalle ei “tämän hetkisen arvion mukaan” vaikuta Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan”. Myöskään rakentamisvaiheeseen ei pääministerin mukaan odoteta kohdistuvan turvallisuusuhkia, koska hanke on “tehokkaassa virkamiesvalvonnassa”. Suomi näkee Nord Stream 2:n kaupallisena hankkeena.

Suomen kanta eroaa selvästi Ruotsin kannasta. Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus ja pääoppositiopuolue maltillinen kokoomus ovat kääntyneet Nord Stream 2 -hanketta vastaan.

Ruotsin puolustusvoimat ja puolustusministeri Peter Hultqvist ovat puhuneet turvallisuuspoliittisen arvion tekemisestä lupa-arvion yhteydessä. Ulkoministeri Margot Wallström kertoi hiljattain valtiopäivillä Ruotsin pyrkivän toimimaan EU:ssa aktiivisesti sen puolesta, ettei toista Nord Stream -putkistoa rakenneta. Ruotsi on nimittänyt asiaa varten erikoislähettilään. Vaikutustyölle Ruotsi on saanut tukea Baltiasta.

Ruotsissa kaasuputkihanke on herättänyt pitkään kriittistä keskustelua, sillä sen rakentaminen edellyttäisi muun muassa Gotlannissa Sliten sataman vuokraamista Nord Stream -yhtiön käyttöön.

Suomessa uusien kaasuputkien rakennusvaiheen logistiikkakeskukset sijaitsevat Kotkassa ja Hangossa. Rakennustöiden valmistelu on jo aloitettu, vaikkei Nord Stream 2:n lupaprosessia ole vielä käynnistetty.

Uusien putkien rakentaminen edellyttää Suomessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, valtioneuvoston lupaa talousvyöhykkeen käyttöön sekä vesilain mukaista rakentamislupaa. Kaasuputket kulkevat Suomen ja Ruotsin talousvyöhykkeellä mutteivät niiden aluevesillä. Rantavaltion oikeudet ja velvollisuudet ovat talousvyöhykkeellä rajoitetummat kuin aluevesillä.

Suomi ja Ruotsi ovat mukana EU:n energiaunionissa. Sen tarkoitus on vähentää riippuvuutta yksittäisistä polttoaineista, energiantoimittajista ja toimitusreiteistä. Energiaunioni käynnistettiin Ukrainan sodan vuoksi. Monien jäsenmaiden katsottiin olevan liian riippuvaisia muutamasta energiamuodosta, ennen kaikkea venäläisestä kaasusta.

On ilmeistä, ettei Nord Stream 2 -hanke toimi energiaunionin tavoitteiden puolesta. Se lisää riippuvuutta yhdestä energialähteestä ja yhdestä toimittajasta, Gazpromista.

Nykyisten yhteyksien kapasiteetin nostaminen tulisi halvemmaksi kuin uusien putkien rakentaminen. Nytkin Nord Stream 1:n kapasiteetista on käytössä vain hieman yli puolet. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että Nord Stream 2:lla on poliittiset tarkoitusperät. Suomessa tulisi pohtia hankkeen turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia koko Euroopassa.

On huolestuttavaa, jos Suomi ottaa asiassa eri kannan kuin naapurimaat.

Suomen ja Ruotsin tiivistyvää yhteistyötä turvallisuuspolitiikan saralla on kiitelty molemmissa maissa – viimeksi Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selvityksessä syyskuun alussa. Ilman yhtenäistä ulkopolitiikkaa Suomen ja Ruotsin välille on vaikea kuvitella yhtenäistä turvallisuuspolitiikkaa.

Kaasuputkeen tarvitaan naapurien yhteinen kanta

10 lokakuun, 2016/0 Comments/in blog, Eduskunta, Johtajuus /by Anders

(Vieraskynä-kolumni Helsingin Sanomissa Elina Lepomäen kanssa 8.10.2016)