Hyvää Uutta Vuotta!

Joulutauon jälkeen alkaa uusi vuosi. Se on kuin puhdas kirjoittamaton sivu. Ja joka kerta uuden vuosiluvun kirjoittaminen tuntuu aluksi vieraalta ja oudolta. Vuosi 2020. Minäkin tulen takuuvarmasti kirjoittamaan luvun väärin monta kertaa seuraavien viikkojen aikana. Vuosi, joka joskus odotti kaukaisessa tulevaisuudessa, on nyt täällä. 

Kun aikoinaan teinipoikana selailin sarjakuvahyllyä Bruno Vinbergin kaupassa Jorvaksessa, silmäni pysähtyivät usein kiehtovaan avaruusaiheiseen lehteen nimeltä ”1999”. Se kertoi siitä kaukaisesta tulevaisuudesta, jossa lentäisimme ympäri mitä mielikuvituksellisimmissa vempaimissa. Vuosi 1999 siinsi tuolloin jossain kaukana tulevaisuudessa. 

Ja nyt vuonna 2020 vuosi 1999 on jo menneisyyttä. 

Moni asia muuttuu hitaammin kuin mitä kuvittelemme. Jotkut asiat taas muuttuvat yhdessä yössä. Vuonna 2020 käytämme vielä aika normaalin oloisia autoja. Muutama vuosi sitten rantarataa pitkin kulkivat vielä ne samat punakeltaiset junat, joita käytettiin 70-luvulla. Kun me muutimme Kirkkonummelle vuonna 1972 vanhempani kertoivat siskolleni, että kuntaan kohta tulee uimahalli. Ja tulihan se – liki 30 vuotta myöhemmin. 

Tänään Kirkkonummi muuttuu varsin nopeasti. Osittain syistä, joita emme itse voi ohjata. Meillä on monta kouluprojektia käynnissä, mikä on sekä positiivinen että negatiivinen asia. Negatiivinen siksi, että se kertoo vanhoissa kouluissa ilmenneistä sisäilmaongelmista. Positiivinen siksi, että sen myötä saame luotua kunnasta entistä vetovoimaisemman. Kun tulevaisuudessa jokin lapsiperhe pohti Kirkkonummelle muuttoa, vanhemmat voivat olla varmoja siitä, että lasten kouluympäristö on paitsi nykyaikainen, myös terveellinen. 

Monen vuoden SOTE-epävarmuuden aiheuttaman odotuksen jälkeen työ hyvinvontikeskuksen rakentamiseksi on alkanut. Riippumatta siitä, miten SOTEn kanssa käy, tulemme tarvitsemaan SOTE-palveluja Kirkkonummella. Uusien tilojen myötä varmistamme sen, että palveluja löytyy. 

Kirkon kupeeseen nousevaa uusittua kirjastoa viimeistellään parhaillaan. Samaan aikaan työ koko keskustan kehittämiseksi jatkuu. Kirkkoharjun koulun muutto avaa uusia mahdollisuuksia. Tori, kirkko, kirjasto ja aikanaan kirjaston taakse nouseva lukiokampus luovat pohjaa uudelle vetovoimaiselle kuntakeskukselle, joka palvelee sekä nuoria että vanhempia kuntalaisia. 

Kun uudistusvauhti on kovimmillaan tulee investointitarpeisiin suhtautua myös kriittisesti. Mitä kannattaa tehdä ja mitä ei? Kyse on aina myös taloudellisesta pärjäämisestä. Onko käsillä oleva panostus sellainen, joka maksaa itsensä takaisin? Kestävän kehityksen kysymykset ovat nekin äärimmäisen tärkeitä kun mietimme Kirkkonummen kehittämistä. 

Kuntana olemme sitoutuneet Hinku-ohjelmaan. Se ohjaa kunnan kehitystä ja edellyttää, että leikkaamme ilmastopäästöjämme voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen tulee ohjata myös elinkeinoelämämme kehitystä. Kuntana meillä on monta vahvuutta. Me sijaitsemme lähellä Helsinkiä, mikä tekee meistä kiinnostavan kotikunnan erikokoisille yrityksille. Myös maatilatalous on tärkeä kuntataloutemme pilari.

Toivon, että jokainen meistä kirkkonummelaisista innostuisi kokeilemaan mahdollisimman usein paikallisesti tuotettuja palveluja ja tuotteita. Tällä tavalla tuemme aidosti paikallista yrittäjyyttä. Mitä parempi ja innostavampi paikka Kirkkonummi on yrittää, sitä paremmin voimme kaikki.

Ja lopuksi: Minulla on unelma, jonka jaoin teidän kaikkien kanssa jo vuosi sitten. Unelmoin, että Kirkkonummesta tulisi koko Suomen kohteliain kunta. Toivon, että me kaikki tervehtisimme toisiamme  kun tapaamme lenkillä, parkkipaikalla tai jalkapallokentän laidalla. Iloinen ”hei” on halpa tapa luoda hyvinvointia ja viihtyisyyttä meidän kuntalaisten kesken. Ihan pokkana vaan siis tervehtimään ja luomaan uutta tulevaisuutta kanssani. 

Olen äärimmäisen iloinen, että saan luotsata kunnanvaltuustoa. Olen myös kiitollinen kaikista niistä kommenteista ja vinkeistä, joita olen kuluneen vuoden aikana teiltä saanut. Pidetään lippu korkealla myös vuonna 2020. Kuntamme on yhtä kuin me kaikki yhdessä. 

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Eestinkylätie saa uuden päällysteen

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ehdottaa mietinnössään ensi vuoden talousarviosta, että Eestinkylätie Kirkkonummella saa uuden päällysteen. Eestinkylätien liikennemäärät ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, mikä on johtanut tien vakavaan kulumiseen. Valtiovarainvaliokunnan työhön osallistuneet kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP) ja Veronica Rehn-Kivi (RKP) iloitsevat päätöksestä.

– Tien varrella sijaitsevat muun muassa kunnan suosittu ulkoilualue, maatilakauppa ja kotieläinpuisto. Tie on kovassa käytössä, mikä on johtanut sen murentumiseen ja aiheuttaa nyt ison turvallisuusriskin autoilijoille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Olen nostanut ongelman esiin jo aikaisempina vuosina ja on ilahduttavaa, että tie vihdoin korjataan ruotsalaisen eduskuntaryhmän aloitteesta, Rehn-Kivi sanoo.

Uudenmaan ELY-keskuksen kartoituksen mukaan Eestinkylätie Kirkkonummella kuuluu kaikkein huonoimmassa kunnossa oleviin teihin.

– Aikaisemmin tänä vuonna hoidettiin iso osa Porkkalantiestä. Nyt töitä jatketaan Eestinkylätiellä, mikä ei ole päivääkään liian aikaisin. Rikkinäinen päällystys ja lukuisat kuopat tekevät nyt tiestä suorastaan vaarallisen, ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Adlercreutz sanoo.

Eduskunta äänestää talousarvioaloitteista ja hyväksyy hallituksen esitykset talousarviosta ensi viikolla.

Adlercreutz och Rehn-Kivi: Estbyvägen får ny beläggning

Estbyvägen i Kyrkslätt kommer att få ny beläggning. Detta föreslår riksdagens finansutskott i sitt betänkande om statsbudgeten för nästa år. Estbyvägens trafikmängd har under senare tid ökat markant, vilket resulterat i allvarligt slitage. Riksdagsledamöterna Anders Adlercreutz (SFP) och Veronica Rehn-Kivi (SFP) som deltagit i finansutskottets arbete gläds åt beslutet.

– Både kommunens välbesökta friluftsområde, en gårdsbutik och en husdjurspark är belägna vid vägen, som nu är söndersmulad och utgör en stor säkerhetsrisk för både bilister, cyklister och fotgängare. Jag har redan tidigare år lyft upp problemet och det är glädjande att vägen nu äntligen ska repareras på svenska riksdagsgruppens initiativ, säger Rehn-Kivi.

Enligt NMT-centralen i Nylands kartläggning är Estbyvägen i Kyrkslätt en av de vägar som är i absolut sämsta skick.

– Tidigare under året åtgärdades en stor del av Porkalavägen. Nu går arbetet vidare med Estbyvägen – och det är inte en dag för tidigt. Den söndriga beläggningen och de otaliga groparna gör vägen direkt farlig idag, säger Adlercreutz som även är ordförande för svenska riksdagsgruppen.

Riksdagen röstar om budgetmotioner och godkänner regeringens propositioner om statsbudgeten nästa vecka.

Adlercreutz välkomnar vägpengar till planskild anslutning på stamväg 51

Kommunikationsministeriet meddelade i dag om ett antal basväghållningsprojekt som får budgetanslag. Den planskilda anslutningen till Kyrkslätt på stamväg 51 får 1,4 miljoner euro för trafikljus vid avfartsramperna. Riksdagsledamot Anders Adlercreutz, SFP, är nöjd över beskedet.

 

– Anslutningen är livligt trafikerad och stockar framförallt i rusningstid. Dessutom är sikten dålig och stoppskyltarna i korsningen gör att det samlas kö på avfarten ut på motorvägen, som i sin tur orsakar farosituationer. Det är välkommet att man nu försöker åtgärda problemet genom att ersätta stoppskyltarna med trafikljus, säger Adlercreutz.

 

– Trafikstockningarna vid planskilda anslutningen till Kyrkslätt har redan länge utgjort en allvarlig fara för trafiksäkerheten. Det här är en klar förbättring. På lång sikt måste vi se över hela helheten kring anslutningen, säger Adlercreutz.

Adlercreutz: Rahat kantatie 51 Kirkkonummen eritasoliittymän parantamiseen tervetulleita

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi tänään paketin perusväylänpidon pienistä parantamishankkeista. Kantatie 51 Kirkkonummen eritasoliittymälle myönnetään 1,4 miljoonaa euroa ramppien päiden liikennevaloille. Kansanedustaja Anders Adlercreutz, RKP, on tyytyväinen, että eritasoliittymän parannukseen myönnetään rahaa.

 

– Nykyinen tasoliittymä on pahoin ruuhkautunut. Stop-merkillä varustetun risteyksen näkyvyys on huono ja jonon pää on toistuvasti moottoritiellä aiheuttaen vaaratilanteita. Liikennevaloilla ramppien päässä parannetaan liikenneturvallisuutta, Adlercreutz sanoo.

 

– Ruuhkat ovat jo pitkään olleet riesa Kirkkonummen eritasoliittymässä ja ne aiheuttavat vakavan liikenneturvallisuusriskin. Liikennevaloilla etenkin kääntymistä vasemmalle rampin päästä sujuvoitetaan, mikä on selvä parannus nykyiseen. Pitkällä aikavälillä on katsottava eritasoliittymän toimivuutta kokonaisuutena, Adlercreutz sanoo.

Suunniteltaessa uutta, ei sovi unohtaa vanhaa. 

Viime maanantaina lisäsimme Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan uuden osayleiskaavan Veikkolaan. Syy siihen oli ns ELSA-radan, myös Tunnin junaksi kutsutun radan, rakentaminen. Jotta se aikanaan pysähtyisi Veikkolassa se tarvitsee aseman – ja asema puolestaan kaavoitusta. 

Kun kansallisella tasolla puhutaan raideliikenteestä puhumme usein juuri näistä uusista, mahdollisesti tulevista, hankkeista. Puhumme Tunnin junista länteen ja pohjoiseen, Itäradasta ja jopa arktisesta radasta. Keskustelusta usein unohtuu olemassa olevat yhteydet. Ne joita käytämme tänään. Ja toivottavasti huomennakin. Uusia miljardihankkeita on mukava suunnitella, mutta vanhatkin yhteydet tulee pitää kunnossa. 

Rantarata on kärsinyt huomattavia takaiskuja tällä hallituskaudella. Sen ovat huomanneet hyvin konkreettisesti niin Inkoolaiset, Siuntiolaiset kuten Kirkkonummelaisetkin. Yksiraiteisen radan pieneen kapasiteettiin vedoten Y-junaliikenne Karjaalle lakkautettiin pitkän taistelun jälkeen vuonna 2016. Sen jälkeen Turun junan pysähtymisiä Kirkkonummella karsittiin kovalla kädellä. 

Tänään saattaa tulla esiin se tilanne, että kun minä Jorvaslaisena haluan lähteä Turkuun, niin reittiopas reitittää minut Tampereen kautta, Turun junan kulkiessa Kirkkonummen ohi. 

Tässä ei ole mitään järkeä. 

Rantarata on Kirkkonummelle ja koko läntiselle Uudellemaalle elintärkeä yhteys. Kun suunnittelemme uutta emme saa unohtaa olemassa olevaa. On koko läntiselle Uudellemaalle elintärkeää, että Rantarata ja sen kunnostaminen nousee seuraavan hallituksen prioriteettilistalle, riippumatta siitä, mitä ns Tunnin junalle tapahtuu. Rantarata tarvitsee joka tapauksessa toisen raideparin Kirkkonummi-Karjaa välille ja se on syytä rakentaa nyt, eikä myöhemmin. 

Uusi vuosi täynnä mahdollisuuksia – minun lupaukseni

Joulun ja uuden vuoden juhlintaa seuraa arki. Päivät pitenevät ja lupaus keväästä alkaa tulla todeksi. Työ kouluissa, päiväkodeissa ja lukuisissa muissa kuntamme palveluyksiköissä jatkuu. Kotihoidossa työskentelevät pakkaavat tarvikekassit autoihinsa ja tekevät parhaansa asiakkaidensa elämänlaadun parantamiseksi. Kirjastoissa työskentelevät ohjailevat kirjavirtoja kun tuhannet ja taas tuhannet kuntalaiset etsivät hengenravintoa tästä kunnan suosituimmasta laitoksesta. Musiikkiopistossa pianonsoitto ja nauru kuuluvat taas pihalle asti.

Ennen arjen koittamista ehdimme vielä kerrata kuluneen vuoden tapahtumia ja ottaa niistä opiksemme. Uusi vuosi avaa meille uusia mahdollisuuksia – edessämme on puhdas kirjoittamaton sivu.

Joulu on merkinnyt monille meistä muutaman päivän hengähdystaukoa ja mahdollisuutta pysähtyä tarkastelemaan, mitä ympärillämme oikeasti tapahtuu. Itse olen yrittänyt ottaa tilaisuudesta vaarin ja pohtinut mitä voisin tehdä tulevana vuotena toisin – tai paremmin. Monen muun ihmisen tavoin minulla on tapana tehdä muutamia eri tasoisia uudenvuodenlupauksia. Tässä ovat vuodelle 2019 kohdistuvat lupaukseni:

Uskon, että kaikilla kunnallispoliitikoilla on omat haasteensa sovittaa yhteen kunnallinen luottamustoimi, päivätyö ja erilaiset perhevelvollisuudet. Tämä on tilanne myös itselläni. Työ menee herkästi perheen edelle, vaikka tietoisuus hetkessä elämisestä ja rakkaiden ihmisten huomioimisesta pyöriikin alitajunnassa lähes päivittäin. Ensimmäinen uudenvuodenlupaukseni kuulostaakin ehkä vaatimattomalta: lupaan sulkea puhelimeni illallisen ajaksi ja keskittyä olemaan läsnä perheelleni. Työasiat saavat jatkossa odottaa ruokailun ajan.

Toinen uudenvuodenlupaukseni liittyy tulevaisuuden mahdollisuuksien ja haasteiden hahmottamiseen. Tekoäly on aihe, johon jokaisen poliittisia päätöksiä tekevän pitäisi paneutua huolellisesti, sillä se tulee muuttamaan toimintaympäristöämme voimallisesti seuraavien vuosikymmenten aikana. Ja vaikka monet käyttävät energiaansa uhkakuvien luomiseen, olen taipuvainen ajattelemaan, että Suomelle ja suomalaisille se on mahdollisuus. Kuluvana vuonna olen perehtynyt syvällisesti metsänhoitoon ja sen kestävään hyödyntämiseen. Ensi vuonna vuorossa on tekoäly ja sen monipuolinen ymmärtäminen.

Kolmas ja viimeinen uudenvuodenlupaukseni koskee suorimmin teitä, hyvät kuntalaiset. Haluan yrittää houkutella mahdollisimman monet teistä mukaan #heikirkkonummi -kampanjaan. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Kirkkonummesta Suomen kohteliain – ja onnellisin – kunta. Uskon, että jos rohkaistumme kaikki tervehtimään kanssakuntalaisiamme tavallisissa arkisissa yhteyksissä – kaupassa, kirjastossa, junaseisakkeella – niin Kirkkonummesta tulee entistäkin parempi paikka elää. Itse lupaan yrittää näyttää omalla käytökselläni esimerkkiä.

Ja vaikka suonkin teille kaikille ilon tehdä omia yksityisiä lupauksianne, niin salaa toivon, että lupauksienne listasta löytyisi myös lupaus antaa ainakin kerran tulevan vuoden aikana palautetta jollekin kunnanvaltuuston 51:stä jäsenestä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana teen parhaani, jotta valtuusto tekisi mahdollisimman tehokkaasti ja sopuisasti työtä kaikkien kuntalaisten eteen. Totuus on kuitenkin, että aidosti terve kunta edellyttää valtuuston ja kuntalaisten avointa vuorovaikutusta. Me valtuutetut tarvitsemme teidän näkemyksiänne ja kokemuksianne. 

Toivotan kaikille lähes 40 000 kuntalaisellemme oikein hyvää uutta vuotta! Älkää pelätkö tehdä villejäkään lupauksia!

Keskustan kehittäminen tulee nostaa keskiöön 

Moni on varmasti sitä mieltä, että Kirkkonummen kuntakeskus on jäänyt lapsipuolen asemaan kuntaamme kehitettäessä. Olen samaa mieltä. Kunta kasvaa dynaamisesti, mutta ydinkeskustamme näyttää kutakuinkin samalta, kuin miltä se näytti omassa lapsuudessani.
Tämän pysähdyksen ajan on loputtava. Kuntamme tarvitsee elinvoimaisen ja viihtyisän keskustan. 
Professori Heikki Reenpää totesi jokin aika sitten,  että Kirkkonummi on Suomen parhaiten varjeltuja salaisuuksia. Itse lisäisin, että keskustamme on paikka, joka voi kehittyä todelliseksi vetovoimatekijäksi. 
Meillä on junarata ja moottoritie – ja vanha upea kirkko kukkulalla kylän keskellä. Kirkon eteen levittäytyy tori, jota reunustaa kohta valmistuva hieno laajennettu kirjasto. Ei voi olla parempaa lähtökohtaa vetovoimaisen kuntakeskustan kehittämiselle. 
Keskustan koulukeskus siirtyy kohta Jokirinteeseen. Se mahdollistaa koko keskustan uudistamisen tiiviiksi pikkukaupungiksi, jossa on useita viihtyisiä kohtaamispaikkoja ja palveluja sekä nuorille että iäkkäille. Keskusta voisi olla torin ja kirkon ympärille kietoutuva kokonaisuus, joka jatkuu pienten aukioiden sarjana kohti rautatieasemaa. Asuinrakennusten kivijalkoja elävöittäisivät pienet yksilölliset liikkeet ja toimitilat. Uuden kirjaston takana voisi olla uusi lukio, jossa toimisi sekä Porkkalan lukio että Kyrkslätts gymnasium. 
Kirkkonummen keskustan tulisi olla paikka, jonne tekee mieli mennä iltaisin tai viikonloppuisin koko perheen voimin. Syömään, ostoksille tai käymään läntisen pääkaupunkiseudun parhaassa kirjastossa. Ja jos nuori lapsiperhe tai juuri eläkkeelle siirtynyt pariskunta pohtii, minne haluaisi muuttaa pääkaupunkiseudulla asumaan, niin Kirkkonummen keskustan tulisi tulla heille mieleen ensimmäisenä – Kirkkonummen keskusta voisi olla Naantalin tapaan pääkaupunkiseudun helmi. 
Minun on vaikea kuvitella että Uudeltamaalta löytyisi mukavampaa paikkaa asua ja toivonkin, että pääsemme nopeasti keskustan kaavatyössä eteenpäin. 
Tässä työssä on muistettava myös se, että omaleimaisuus ja oma identiteetti ovat kunnalle tärkeitä asioita. Kirkkonummi ei ole Espoo. Meidän tulee pyrkiä keskusta-aluetta kehittäessämme erottuvuuteen. Uusi keskustamme voisi olla vaikkapa uuden edistyksellisen puurakentamisen näyteikkuna. Tulevaisuuden ilmastoneutraali pikkukaupunki. 

Länsimetro – ei vielä kuten Strömsössä

Länsi-metroa ei rakennettu Strömsö’hön, vaan tänne Uudellemaalle, missä meillä ihmisillä on kiire tehdä muutakin kuin leipoa tiikerikakkuja ja nikkaroida ajankulukseen linnunpönttöjä. Me uusmaalaiset olemme malttamatonta porukkaa, mutta onko tuo ihme: kilpailu on kovaa ja töihin olisi syytä ilmestyä ajoissa. Siinä eivät tökkivät liiken­neyh­teydet naurata.

Meillä monella on myös muistissa Länsimetron raken­nus­hankkeen hankaluudet ja loputtomalta tuntuvat viivästymiset. Asetelma on valmis: ”Eihän tämän nyt voinut odottaakaan toimivan!”. Suunnit­te­lu­pöy­dällä kaikki näytti vielä ruusuiselta, mutta arjen koittaessa totuus on paljastunut: kaikki ei menekään kuin Strömsössä.

Meillä ihmisillä on taipumus hallita elämäämme rutiineita luomalla. Työmatka jos joku, on turvallinen rutiini.Tai ainakin sen pitäisi voida sitä olla. Rutiinien arvostamisessa ei ole mitään pahaa, usein päinvastoin. Ja kun joku – kuten HSL – sörkkii rutiinejamme, niin on arvattavissa, että siitä ei hyvää seuraa. Nyt olemme pettyneitä ja harmistuneita, sillä tuttu reitti on joko kadonnut tai matka-aika on pidentynyt. Tai se on hankala.

Totuus on, että suurhank­keisiin sisältyy yleensä aina lastentauteja. En ole huolissani siitä, etteikö metro kulkisi tulevai­suu­dessa moitteet­to­masti. Tai etteikö liityn­tä­lii­ken­nettä pysäköin­teineen saataisi sitäkin kohtuullisella aikataululla toimimaan sujuvasti. Se mistä sen sijaan olen huolestunut, on yleinen suhtautuminen joukko­lii­kenteen kehittämiseen. Liian usein pöydällä on joko-tai hankkeita sen sijaan, että valittavana olisi sekä-että vaihtoehto. Itse olen julkisen liikenteen suurkuluttaja ja uskon vahvasti, että meidän pitäisi säilyttää osa suorista bussi-yhteyksistä ja lisätä investointeja raide­lii­ken­teeseen. Rantarata, ELSA-rata ja lentorata ovat kaikki tärkeitä hankkeita. Kuten on Länsimetrokin. Olen vakuuttunut siitä, että myös me kirkko­num­me­laiset tulemme 10 vuoden kuluttua pitämään sitä itses­tään­sel­vyytenä ja hyvin positiivisena asiana.

Tänään yhteydet eivät kuitenkaan vielä toimi. Meidän tulee kuntana aktiivisesti vaatia tiettyjen suorien bussilinjojen palauttamista ja myös Rantaradan yhteyksien parantamista. Minä tulen tekemään työtä tämän asian eteen. Jokainen toimenpide, joka mahdollistaa autojen jättämisen talliin, on hyvä. Suur-Helsinki on suomen urbaanin elämän mekka ja hyvät joukko­lii­ken­neyh­teydet ovat kehittyvän pääkau­pun­ki­seudun – ja Kirkkonummen – elinehto.

Jos joskus, niin nyt olisi syytä äänestää jaloillaan ja käyttää julkista liikennettä enemmän kuin koskaan. Vain kysyntä varmistaa tarjonnan. Valitettavasti elämä on tässä ja nyt ja moni toimii ymmär­ret­tä­västi juuri toisin päin: bussi vaihtuu autoon. Toivon taisteluhenkeä kaikilta kuntalaisilta. Ja myös vähän hyvää tahtoa: olen varma, että saamme rakentavilla keskusteluilla ja vankoilla perusteluilla systeemiä kehitettyä oikeaan suuntaan.

(kolumni Kirkkonummen Sanomissa 14.1.2018)

Uljasta ja inspiroivaa uutta vuotta!

Menneen vuoden aikana olemme saaneet viettää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta. Kouluissa ja päiväkodeissa, kotona ja työpaikoilla olemme palauttaneet mieliimme sen tien, jonka olemme yhdessä itsenäisenä kansana kulkeneet. Takanamme on kokonainen vuosisata, edessämme on 101. vuotemme itsenäisenä maana. Sadassa vuodessa yksi Euroopan alikehittyneimmistä ja köyhimmistä maista on kasvanut yhdeksi Euroopan menestyksekkäimmistä.  Suomi on tänään yksi maailman tasa-arvoisimmista, puhtaimmista, turvallisimmista ja vähiten korruptoituneista maista. Hyvät asiat on syytä muistaa ja niitä on syytä juhlistaa ei vain kerran vuosisadassa, vaan joka päivä.

Päivittäisessä työssäni eduskunnassa Suomen 100-vuotisjuhla on näkynyt monella tavalla:

Eduskunta muutti takaisin vanhoihin tiloihinsa alkusyksystä. Olen ollut huomaavinani, että arvokkaasti restauroiduilla tiloilla on ollut positiivinen vaikutus eduskuntatyöhön. Ajatus siitä, miten iso investointi eduskuntatalo aikoinaan oli vain kymmenen vuotta vanhalle tasavallalle, on päätä huimaava. Arkkitehti J.S. Sirénin Töölönlahden kupeeseen, kukkulan päälle suunnittelema demokratian monumentti oli varmasti vaikuttava näky valmistuessaan vuonna 1931. Pieni tasavalta uskalsi ajatella ihailtavan isosti.

Sata vuotta sitten Suomi oli samassa tilanteessa, kuin missä moni kehitysmaa on tänään. Rohkeat valinnat sekä usko tulevaisuuteen ja toisiimme, ovat johtaneet siihen, että olemme kehittyneet koko ajan paremmiksi. Monet maat voisivat oppia tarinastamme. Olemme näyttäneet että usko koulutukseen, kansanvaltaan ja toisiimme – toisin sanoen keskinäinen luottamus – voi viedä pitkälle.

Tässä onkin tärkein pääomamme: luottamus. Luottamus mahdollistaa sen, että voimme toimia tehokkaasti ja joustavasti. Jos sovittu sana pitää ja uskomme toistemme hyvään tahtoon, kaikki sujuu paremmin ja helpommin.

Se työ, jota me valtuutetut saamme tehdä, perustuu juuri tähän voimavaraan – luottamukseen. Uusi valtuusto aloitti työnsä kesän kynnyksellä. Joukossa on uusia kasvoja, jotka merkitsevät uusia raikkaita  ajatuksia. Joukossa on myös kokeneita päättäjiä, jotka tuovat perspektiiviä päätöksentekoon. Ensimmäinen vajaa vuosi työskentelyä uudessa valtuustossa on sujunut todella positiivisessa hengessä. Työtä on leimannut halu päästä yhteisymmärrykseen ja halu yhdessä työskentelemiseen. Sitä asennetta tarvitsemme myös seuraavan sadan vuoden rakentamiseen.

Tulevien vuosien aikana kunnassamme tulee tapahtumaan paljon. Ympäröivä maailma muuttuu sekin. Meidän tulee valmistautua nurkan takana olevaan sosiaali- ja terveysuudistukseen. Samaan aikaan meidän pitää varmistaa, että kuntamme on houkutteleva ja kilpailukykyinen niin asukkaiden kuin yritystenkin näkökulmasta. Meidän tulee pitää huolta siitä, että kuntakeskuksemme kulkee kehityksen kärjessä ja että pystymme tarjoamaan hyvät palvelut niin iäkkäille kuin nuorille. Ja että jokainen kirkkonummelainen voi luottaa siihen, että se ympäristö, jossa hän viettää päivänsä on turvallinen ja terveellinen. Näissä asioissa on meille haastetta riittämiin. Ilman sujuvaa yhteistyötä eri puolueiden ja virkamiesten välillä tavoitteita on mahdotonta saavuttaa. Luottamus on pidettävä arvojen keskiössä.

Hyvät ystävät, yhdessä teemme ensi vuodesta tätäkin vuotta paremman. Kiitän teitä lämpimästi tästä vuodesta  ja toivotan uljasta ja inspiroivaa uutta vuotta!