Äänestä paremman hoidon ja hoivan puolesta

Reilun viikon kuluttua Suomi äänestää maan ensimmäisissä aluevaaleissa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa äänestämisen tärkeyttä, vaikka moni tuntee epävarmuutta uusia vaaleja kohtaan.

– Vaaleissa on kyse siitä, miten me tulevaisuudessa saamme hoitoa ja apua. Vaalituloksella tulee olemaan merkitystä mahdollisuuksiisi hoitoon tulevaisuudessa ja miten pelastustoimi toimii. On kyse palveluista, jotka koskettavat meitä kaikkia. Jos emme äänestäjinä kerro miten tärkeää tämä on, niin kehitys ei ehkä mene toivomaamme suuntaan. Siksi on tärkeää, että annamme äänemme kuulua näissä vaaleissa, Adlercreutz sanoo.

RKP:lle on tärkeää, että hoitopalveluista tulee sujuvampia ja, että kaikki saavat sitä hoitoa mitä he tarvitsevat, omalla äidinkielellään, kohtuullisella etäisyydellä.

– Meille on tärkeää, että kaikki saavat tarvitsemansa hoidon ja avun ja, että uudet hyvinvointialueet voivat tarjota monipuolisia hoitopalveluita, jotka ovat helposti saatavilla. Siksi on tärkeää, että kaikkien ääni kuuluu vaaleissa.

– Kaikkien oikeus hyviin hoito- ja hoivapalveluihin on taattava myös tulevaisuudessa, asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Terveydenhuollossa ihminen on aina oltava keskiössä, Adlercreutz sanoo.

Lisätietoja:
Anders Adlercreutz, 044 9810191

Adlercreutz ja Rehn-Kivi: Tervetulleita tierahoja Itä-Uudellemaalle

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään myöntänyt rahaa Lapinjärven Heikinkyläntien uuteen päällysteeseen sekä Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen valtiovarainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Anders Adlercreutz ja Veronica Rehn-Kivi ovat tyytyväisiä, että liikenneturvallisuuteen sekä kävely- ja pyöräteihin yleisesti ottaen nyt merkittävästi panostetaan.

– Lapinjärven Heikinkyläntie on ollut jo pitkään huonokuntoinen ja paikoin lähes ajokelvoton. Olen erittäin iloinen, että onnistuimme neuvottelemaan määrärahoista Heikinkyläntien kunnon ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunta myöntää 450 000 euroa uuteen päällysteeseen 6,5 kilometrin osuudella Kapellbyn ja Heikinkylän välillä. Valtiovarainvaliokunta myöntää myös 250 000 euroa Boxin ja Kullon välisen kävely- ja pyörätien suunnitteluun.

– Liikennejaostolle tärkeä teema oli pyöräilyn ja pyöräilymatkailun edistäminen, ja siksi tarkoitukseen myönnettiin 300 000 euron lisärahoitus. Neuvotelimme myös hankerahoista kevyen liikenteen väylien laajentamiseen ja parantamiseen, ja olen erittäin tyytyväinen, että tärkeä kävely- ja pyöräilytie Boxin ja Kullon välillä sai nyt suunnittelurahaa, sanoo Rehn-Kivi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä ensi vuoden valtion talousarvioksi. Samanaikaisesti valiokunta on päättänyt valiokunnan omasta jakovarasta, noin 40 miljoonan euron budjettilisäyksistä.

Adlercreutz tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettilisäyksiin: Panostuksia lukutaitoon, tieparannuksiin ja lasten taidekokemuksiin

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä potista, joka kohdennetaan eri tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Anders Adlercreutz iloitsee siitä, että moni tärkeä projekti saa tukea.

– Valtiovarainvaliokunta myöntää 1,5 miljoonaa euroa lukutaidon edistämiseen. Vaikka suomalaisten nuorten lukutaito viime PISA-tutkimuksen mukaan oli huippuluokkaa, niin lukutaito on kuitenkin pidemmällä aikavälillä ollut laskussa. Tämän takia on hyvä, että panostamme siihen, Adlercreutz sanoo.

Määrärahoja myönnetään myös monelle tärkeälle liikenneprojektille Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Lapinjärvellä Heikinkyläntie päällyste korjataan ja Länsi-Uudellamaalla kantatie 51:en valaistua tieosuutta pidennetään. Pohjanmaalla parannetaan Vassorintietä Mustasaaressa, Blaxnäsvägeniä Närpiössä ja Peruksentietä Kristiinankaupungissa. Lisäksi suunnittelu Ytterjeppon eritasoristeyksestä ja kahdesta jalankulku- ja pyörätiestä Maalahdessa voidaan aloittaa. Varsinais-Suomessa määrärahoja ohjataan Mjösundintien parantamiseen Kemiössä ja jalankulku- ja pyörätien suunnitelmien päivitykseen Prostvikin ja Nauvon keskustan välillä.

– Liikennehankkeet ovat meille tärkeitä, sillä ne parantavat kaikkien teillä liikkuvien arkea hyvin konkreettisella tavalla. Kaikilla näillä hankkeilla on paikallisella tasolla iso merkitys, Adlercreutz sanoo.

RKP on ajanut määrärahojen lisäyksiä myös useille järjestöille.

– Onnistuimme turvaamaan naisjärjestöjen määrärahat, ja myös ammattikalastajat ja 4H-toiminta saavat yhtä suuret määrärahalisäykset kuin viime vuonna. Tuemme myös rauhantyötä tekeviä järjestöjä ja vientiä edistävää Viexpoa. Myönnämme lisäyksiä määrärahoihin museoalus Vegan kunnostukseen sekä harvinaisten sairauksien koordinointityöhön. Nämä ovat tarpeellisia panostuksia, Adlercreutz sanoo.

Taidetestaajat, joka on Suomen suurin taidekasvatuksen ohjelma, saa jopa 1,35 miljoonan euron lisämäärärahan.

– Määrärahan avulla Taidetestaajat voivat tarjota vielä useammalle kahdeksasluokkalaiselle taidekokemuksia esimerkiksi teatteri, konsertti tai taidenäyttelyelämyksien muodossa. Kaikki panostukset lasten ja nuorten elämään ovat tärkeitä ja ovat ilon aiheita, Adlercreutz sanoo.

Valtiovarainvaliokunnan jakovarasta kulttuuriin ohjatuista määrärahoista Adlercreutz iloitsee myös erityisesti määrärahasta Alvar Aallon suunnitteleman Paimion Parantolan Unescon maailmanperintökohdehakemukseen.

– Arkkitehtinä iloitsen erityisesti Paimion Parantolan puolesta ja olen vakuuttunut, että parantolalla on suuri potentiaali turistikohteena, sanoo Adlercreutz.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittelee ensi vuoden talousarviomietintönsä tänään klo 12.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa. Tiedotustilaisuutta voi seurata myös etänä eduskunnan verkkolähetysten kautta.

Budjettilisäykset nuorten yrittäjyyskasvatukseen ovat tervetulleita

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään hyväksynyt mietintönsä valtion budjetista vuodelle 2022. Samalla valiokunta on päättänyt noin 40 miljoonan euron ylimääräisestä jakovarasta, joka kohdennetaan erilaisiin tärkeäksi koettuihin hankkeisiin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on erityisen tyytyväinen budjettilisäyksistä, jotka suunnataan nuorten yrittäjyyskasvatukseen.

– Opetussuunnitelmassa mainitaan moneen kertaan oma-aloitteisuus ja painotetaan lasten kykyä rakentaa kokonaisuuksia eri lähteistä hankittujen materiaalien ja oppien pohjalta. Yrittäjyyskasvatus tukee näitä opetussuunnitelman tavoitteita hyvällä tavalla. Samalla lapset oppivat henkilökohtaisen talouden hallitsemista ja heidän aloitekykynsä kehittyvät, Adlercreutz sanoo.

Tämän hallituskauden aikana eduskunta on eri tavoin tukenut yrittäjyyskasvatusta kouluissa. Tänään eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt, että nuorten yrittämistä tuetaan myös ensi vuonna. Lisämäärärahat ovat mahdollistaneet nuorten yrittämistä tukevien järjestöjen toiminnan laajentamisen entistä useamman nuoren hyväksi.

– Mitä suurimmassa määrin tämä on myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. On tärkeää, että joka puolella Suomea ja sekä suomeksi että ruotsiksi on mahdollista osallistua yrittäjyyskasvatukseen. Kaikista ei ehkä tule yrittäjiä, mutta nuoret saavat silti oppeja, joista taatusti on hyötyä myöhemmin opinnoissa ja työelämässä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Progressiivinen kuntavero on väärä suunta

– Voisimme lopettaa keskustelun progressiivisesta kunnallisverosta tähän, sanoo Anders Adlercreutz.

Vaikka vaalit ovatkin ovella, niin täytyy pitää katse tulevaisuudessa. Maamme tarvitsee ennustettavuutta ja kilpailukykyä. Tämä koskee myös veropolitiikkaa, RKP:n ryhmäjohtaja huomauttaa.

Ylen vaalikeskustelussa Sanna Marin nosti keskusteluun ajatuksen progressiivisesta kunnallisverosta. Kunnallisvero ei ole progressiivinen, vaikka se jo tänään tiettyjen vähennysten kautta käytännössä vaikuttaa eri tavalla eri tuloluokissa.

– Verotuksen progressio on jo tänään jyrkempi Suomessa kuin pohjoismaisissa naapurimaissamme. Tavallisen palkansaajan palkkaan kohdistuva marginaalivero on meillä selvästi korkeampi kuin Ruotsissa, sanoo Adlercreutz.

– Kunnallisveron progressio lisäisi vielä entisestään verotuksen kokonaisprogressiota. Sen sijaan, että poistaisimme kannustinloukkuja, loisimme niitä lisää. Se on täysin väärä suunta.

Hän huomauttaa, että kaiken lisäksi tällainen verotuksen muutos iskisi kovalla kädellä niihin kuntiin, joissa veropohja on heikko. Tätä joutuisimme sen jälkeen kompensoimaan valtionosuuksien kautta.

– Kunnallisen talouden ennustettavuus kärsisi, valtion vaikutusvalta kuntatalouteen kasvaisi ja samalla kiihdyttäisimme aivovuotoa ja heikentäisimme työnteon kannustimia. Se ei todellakaan ole voittava konsepti näissä epävarmoissa ajoissa, sanoo Adlercreutz.

Tiivistelmä Anders Adlercreutzin kansalaiskyselyn vastauksista

KTT Annamari Huovinen  / Mediakollektiivi

5.3.2021

Tiivistelmä Anders Adlercreutzin kansalaiskyselystä

Anders Adlercreutz (AA) toteutti alkuvuodesta 2021 sosiaalisen median kanavillaan kansalaiskyselyn. Olen pyynnöstä analysoinut kyselyn avovastaukset ja koostanut niistä tämän tiivistelmän. Analysoin vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

  • Kysymys 8. Mitä asioita minun pitäisi mielestäsi edistää aktiivisemmin? (74 ruotsinkielistä ja 238 suomenkielistä vastaajaa)
  • Kysymys 11. Millaisena koet RKP:n politiikan ja millaisia terveisiä haluaisit lähettää minulle tai muille RKP:n poliitikoille? (127 ruotsinkielistä ja 362 suomenkielistä vastaajaa)

Vastausten perusteella AA on profiloitunut vahvimmin ympäristöpoliitikoksi, tasa-arvon edistäjäksi ja yrittäjyyden tukijaksi, ja näitä teemoja häneltä toivotaan jatkossakin. Vastaajien toiveet ovat yllättävän samansuuntaisia, mikä kertoo siitä, että AA:n valitsema linja on ollut johdonmukainen ja toimiva.

Ilmasto- ja energiakysymyksissä AA:n koulutus ja työtausta on resurssi, jota voi vastausten perusteella hyödyntää aiempaakin enemmän. Myös yrittäjyyden tukemisessa olisi suomalaisella poliittisella kentällä tilaa uudenlaisille kannanotoille. On tärkeää käyttää aina yleisesti ymmärrettävää kieltä puhuttaessa esimerkiksi tekniikasta tai taloudesta. Tiedeperustaisuutta kannattaa korostaa viestinnässä, mutta kansankielisesti.

AA:lla on RKP:n näkyvänä edustajana mahdollisuus tuoda esiin RKP:tä vaihtoehtona nykyistä paljon laajemmallekin yleisölle. RKP voi laajentua vain suomenkieliseen kannattajakuntaan, ja moni vastaaja toivoi, että ruotsin kielellä olisi politiikassa pienempi rooli – toki kielen aseman turvaamista pidettiin silti tärkeänä.

Tärkeimmät toiveet vastaajilta AA:lle olivat:

  • Yrittäjien asia voimakkaammin esiin
  • Pidä ympäristö ja tasa-arvo edelleen ykkösteemoina
  • Ristiriita: Kovempi talouslinja mutta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvattava

AA:n profiilin lisäksi koostin vastausten perusteella RKP:sta seuraavat tulokset:

Ominaisuudet, joilla RKP:ta vastaajat eniten kuvailivat:

  • Oikeistolainen talouspuolue
  • Sivistys, suvaitsevaisuus, liberaalius; puolueeseen luotetaan enemmän kuin muihin
  • Perinteiden painolasti: voimakas ruotsin kieleen keskittyminen nähdään kielteisenä

Tärkeimmät toiveet vastaajilta puolueelle:

  • Suunta kohti arvoliberaalia, aidosti kaksikielistä yleispuoluetta
  • Säilyttäkää talouspoliittinen linjanne
  • Ympäristö- ja eläinoikeusteemat tärkeämmiksi

Aineiston perusteella ehdotan seuraavia teemoja huomioitavaksi puolueen työssä tulevaisuudessa:

  • Puolueen linja vaatii kirkastamista: kannattaisi valita muutama tärkein teema ja viestiä niistä tehokkaasti ja selkeästi. Moni vastaaja toivoo lisää rohkeutta kannanottoihin.
  • Avoin ote suomen kieleen on elämän ja kuoleman kysymys. Näyttäkää tekojen kautta, että olette koko Suomen asialla, myös niiden, jotka eivät pysty kaksikielisyyteen.
  • Koronan jälkeen ilmasto nousee yhä tärkeämmäksi teemaksi. Pitäkää ilmastoajattelu viestinnässä mukana jatkuvasti. Kestävä talous yhdistää ilmasto- ja talousteemat RKP:n linjan mukaisesti.
  • On huomionarvoista ja positiivista, että kehitysehdotukset puolueen suuntaan ovat varsin samansuuntaisia: aidosti liberaali ote, kielikysymys pois keskiöstä, lisää rohkeutta kannanottoihin ja turkistarhaus pois agendalta.

Tasa-arvo ja inhimillinen politiikka nousevat vahvasti esiin aineistossa. Tasa-arvon katsotaan vastausten perusteella sopivan RKP:n linjaan ja siihen ollaan tyytyväisiä. Myös perinteiset liberaalikonservatiivit arvostavat sivistystä ja suvaitsevaisuutta, joihin tasa-arvoasiat lukeutuvat.

Vaikutelmani mukaan puolueessa on tahtoa nostaa tasa-arvoasioita entistäkin voimakkaammin esiin, ja voimakas positio ruotsinkielisen vähemmistön puolueena toki sitä tukee – vähemmistöjen on helppo liittyä yhteen ja kannattaa toisiaan. Puolueen vanhahtava imago tosin vastausten perusteella osin häiritsee modernin tasa-arvoajattelun sanomaa. Moni vastaaja yhdisti tasa-arvon ja ympäristöpolitiikan, joka nouseekin voimakkaana toiveena esiin aineistossa. Myös turkistarhausta kommentoitiin kovin sanoin. Näiden lisäksi mielenterveysasiat nousivat erityisesti esille ja etenkin nuorista ollaan huolissaan. Heidät kannattaa huomioida tulevaisuudessa.

Moni vastaajista oli huolissaan kiristyneestä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä ja politiikan kielestä. RKP:tä pidettiin sovittelevana ja sivistyneenä vaihtoehtona, jolle olisi tilausta yhteiskuntaa eheyttävänä toimijana, kunhan puolue ottaisi rohkeammin kantaa. RKP näyttäytyi aineistossa selvästi maltillisena vaihtoehtona yhä äänekkäämmälle populistiselle äärioikeistolle.

 

Adlercreutz puoluekokouksessa: RKP on kriiseissä vahva

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painotti puheessaan RKP:n puoluekokouksessa Vantaalla sitä, että kriisien kohtaamiseen tarvitaan varsinkin kahta ominaisuutta. Ensimmäinen on joustavuus, ja toinen luovuus, eli ongelmienratkaisukykyä.

– Kuluneen vuoden aikana on ollut erityisen hienoa huomata, että RKP on puolueena vahva myös kriisissä. Puolue on täynnä ihmisiä, jotka eivät ole valmiita luopumaan arvoistaan tiukassakaan tilanteessa. Juuri siksi uskon, että RKP:llä voi olla juuri tässä hetkessä ja maailmatilanteessa vakaan muutosjohtajan ja luovan ongelmanratkaisijan rooli.

Pienenä maana Suomi ei Adlercreutzin mukaan voi olla paras kaikessa. Meillä tulee kuitenkin olla vahvaa osaamista kriittisissä tulevaisuudenkysymyksissä.

– Olemme sivistyksen ja osaamisen puolue. Ilmastonmuutos on suurin haasteemme pidemmällä aikavälillä. Ilmastonmuutos voi muuttaa kaiken. Ratkaisu ei kuitenkaan ole yksinkertainen tai mustavalkoinen. Ratkaisu on usein sekä että – mutta älykkäällä tavalla. Ratkaisu rakentuu vahvasta ekosysteemistä, mutta vaatii myös suurta vastuunkantoa niiltä, jotka käyttävät tätä ekosysteemiä.

Adlercreutz nosti puheessaan esiin myös sen, että RKP on maantieteellisesti jakautunut puolue. Hän ei halua nähdä tätä ongelmana, vaan mahdollisuutena.

– Puolueen sisällä, koko maassamme, on vallinnut jonkinlainen kaupunki–maaseutu -vastakkainasettelu, jota on myös ajoittain ruokittu – jos ei meidän itsemme, niin median toimesta. Muutosjohtajan ja ongelmanratkaisijan roolissa olemme uskottavia vain, jos pystymme ratkomaan omat ristiriitamme. Uskon, että olemme tähän valmiita. Uskon myös, että olemme valmiita toimimaan monikielisemmin, mikä on edellytys puolueemme vahvistumiselle. Se on siksi mahdollisuus, ei uhka, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz: Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin

– Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

Näin totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ryhmäpuheenvuorossaan tiistaina eduskunnan palautekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarviosta.

– Laitamme vientiväylämme kuntoon teihin ja rautateihin panostamalla. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin, ja rata auttaa myös kotimaisen teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Adlercreutz korosti työllistämistoimia ja viennille tärkeitä kansainvälistymispalveluja.

– Vienti vaatii tutkimuksen, innovaatioiden ja teiden lisäksi muutakin. Merkittävien tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi on tärkeää panostaa myös kansainvälistymispalveluihin. Siksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja vienninedistämisosuuskunta Viexpon määrärahoja korotetaan tuntuvasti.

Lisäksi hän alleviivasi tasa-arvon parantamisen merkitystä kilpailukyvylle.

– Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei ole kilpailukykyinen. Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei käytä resurssejaan tehokkaasti. Tällä hallituskaudella tasa-arvotyötä edistetään monin tavoin, ja ministeri Blomqvistin johdolla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin, Adlercreutz sanoi.

Adlercreutz: Tärkeää hyödyntää tilaisuutta ja kokeilla eri työllisyystoimia

Hallitusohjelma oli keskiössä maanantain täysistunnossa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz piti ryhmän puheenvuoron, joka keskittyi vahvasti hallituksen työllisyystoimien toteuttamiseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että juuri nyt olisi hyvä tilaisuus eri työllisyyskokeiluille, joissa voidaan ennakkoluulottomasti kokeilla eri ideoita työllisyysasteen nostamiseksi.

– Kuten hallitusohjelmassa todetaan, emme tule sulkemaan pois mitään toimenpiteitä, joiden voisi ajatella parantavan työllisyyttä. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, mikä on edellytyksenä sille, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023, edellyttää lujaa luottamusta puolueiden välillä, Adlercreutz sanoo ryhmäpuheenvuorossa.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkeässä yhteydessä investointien houkuttelemisessa Suomeen.

– Täällä investointitaso on edelleen liian alhainen. Mahdollistamalla yrityksille kaksinkertaiset poistot voimme houkutella tänne tärkeitä investointeja, sanoo Adlercreutz.

Ryhmäpuheenvuorossa nostettiin myös esille tarve parantaa maan yritysilmapiiriä, mitä Adlercreutz on jo pidempään esittänyt.

– Se tarkoittaa sekä lisää paikallista sopimista että paljon nykyistä nopeampia lupaprosesseja ulkomaista työvoimaa palkattaessa. Ilman työvoimaa yritykset eivät voi laajentaa, ilman työvoimaa emme pysty tarjoamaan ihmisille palveluita, sanoo Adlercreutz.

Energiaverotusta tullaan tarkastelemaan kestävän kehityksen verouudistuksen yhteydessä.

– Yhdessä päästökaupan kanssa uudistus tukee johdonmukaisesti etenemistä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Se myös parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, vaikka konservatiivinen oppositio muuta väittäisikin, Adlercreutz sanoo.
Eduskunta äänestää valtioneuvoston tiedonannosta hallituksen ohjelmasta tiistaina (17.12.).

Adlercreutz tyytyväinen budjetin lisäpottiin: määrärahoja Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle ja lukutaidon parantamiseksi

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, valtiovarainvaliokunnan jäsen, on ollut mukana neuvottelemassa hallituksen budjetin lisäpotin jakamisesta.

– Neuvottelut sujuivat positiivisessa hengessä ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sanoo Adlercreutz.

Lisäpotista jaetaan 250 000 euroa Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle yrittäjyystaitojen tukemiseksi.

– Nuori Yrittäjyys on hieno ohjelma, joka on pienessä ajassa onnistunut aktivoimaan ison osan vanhemmista koululaisista yrittäjyyden pariin. Ohjelman kautta on luotu satoja projekteja ja panostus Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan on askel eteenpäin ohjelman levittämiseksi useampaan kuntaan ja kouluun, sanoo Adlercreutz.

Kotimaisen viennin tukemiseksi Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja osuuskunta Viexpo saa myös merkittävän korotuksen määrärahoihinsa.

– Kun meillä on näin suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen on erittäin tärkeää, että panostamme myös kansainvälistymispalveluihin, sanoo Adlercreutz.

Lisäresursseja kohdistetaan myös naisjärjestöille, perheväkivallan ehkäisytyöhön, useaan tiehankkeeseen ja nk. lukutaitoa edistäviin tarkoituksiin, kuten kansallisen lukutaitostrategian kehittämiseksi.

– Lastemme lukutaito on heikkenemässä ja erityisesti ja nuoret lukevat yhä vähemmän. Kirjojen lukemisen kynnystä on madallettava, joten hankkeen tukeminen on omiaan tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Adlercreutz.

Hallituksen budjetin lisäpotti on osa tarkentavaa talousarvioesitystä 2020. Vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa valmistuu viikolla 51.