Adlercreutz Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa: Pohjoismaat näyttävät tietä haastavissa ajoissa

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui vuosittaiseen istuntoon Reykjavikiin, Islantiin 28-31.10.2024. Istuntoon osallistui 87 pohjoismaista kansanedustajaa sekä ministereitä Pohjoismaiden hallituksista. Ruotsi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuoden 2024 loppuun, jonka jälkeen Suomi ja Ahvenanmaa siirtyvät puheenjohtajiksi. Tänä vuonna kokoukseen osallistuivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän maanpaossa elävä johtaja Svjatlana Tsichanouskaja. 

– Nyt kaikki Pohjoismaat ovat NATOn jäseniä, minkä johdosta voimme keskustella ulko- ja turvallisuuspolitiikasta aiempaa selkeämmin. Vaikka niistä asioista päätetään muissa elimissä, Pohjoismaiden neuvosto tarjoaa hyvän alustan ajatustenvaihdolle siitä, miten me pohjoismaalaiset näemme ympäröivän maailman, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo, joka osallistui kokoukseen sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavana ministerinä, että Kiinassa valtiovierailulla olevan ulkoministeri Valtosen sijaisena. 

– Disinformaation ja hybridivaikuttamisen sävyttämässä maailmassa pohjoismainen malli on vahva esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi kestää ulkoisia vaikutteita, Adlercreutz sanoo. Pohjoismaille luottamus, tasa-arvo, vahvat instituutiot ja vahva varautuminen on ominaista. Kaikki tämä perustuu hyvään koulutukseen.

– Pohjoismaiden tulee olla maailman parhain integroitunut ja kestävin alue. Meillä on mahdollisuus parantaa yhteistyötämme ja samalla näyttää, miten demokraattisten maiden suhteet voivat lähentyä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti arvostetun puheen istunnon aikana.

– Presidentti Zelenskyi kiitti pohjoismaita vahvasta tuesta Ukrainalle, mutta vetosi tuen jatkumiseen. Ukrainan on tietysti voitava käyttää antamiamme aseita ja varusteita ilman rajoitteita – tämä oli selkeä viestini, Adlercreutz sanoo. Työtä sen eteen, että saamme muun Euroopan mukaan auttamaan samalla tasolla kuin mitä olemme Pohjoismaissa ja Baltiassa tehneet, täytyy jatkaa. 

Lisätietoa: erityisavustaja Andreas Elfving, puh. 050 3100274

Opetusministeri Adlercreutz: Koulussa on tarkoitus oppia, ei tuijottaa ruutua

Laki koskien mobiililaitteiden käytön rajoittamista koulussa etenee. Osassa kouluja laitteiden käyttöä rajoitetaan jo yhteistyössä oppilaiden kanssa, mutta lainsäädäntö ei ole ollut tämän osalta tarpeeksi selkeä. Nyt lakia muutetaan, jotta rajoittamiselle löytyy tuki sääntelystä.

– Oppitunnin aikana ei ole tarkoitus, että istutaan tuijottamassa puhelinta. Toki kännyköitä voidaan käyttää myös opetuksessa, ja se on asia erikseen, mutta muuten puhelimet eivät kuulu luokkahuoneeseen, RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

– Puhelimet vievät tällä hetkellä liikaa aikaa nuorten ja myös monien aikuisten arjesta. Erityisesti koulussa tarvitaan selkeät säännöt sille, mikä on hyväksyttävää. Tässä lainsäädäntö on jäänyt jälkeen todellisuudesta, mutta nyt korjaamme tämän, Adlercreutz sanoo.

Suomalaisten oppilaiden oppimistulokset ovat menossa väärään suuntaan. Lukutaito on heikentynyt, ja tutkimusten mukaan osasyynä on kännyköiden liiallinen käyttö.

– Kun uutta tietoa vilahtaa ohi näytöllä jatkuvalla syötöllä ja se aika, jonka käytät yhteen asiaan kerrallaan on muutama sekunti, menetät lopulta kyvyn keskittyä ja omaksua tietoa, Adlercreutz sanoo.

– Koulussa on myös kyse siitä, että opitaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista yhdessä muiden kanssa. Tämä ei onnistu, jos istuu ja tuijottaa puhelinta, Adlercreutz sanoo.

Opetusministeri Anders Adlercreutz on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen matkapuhelinten käytön rajoittamiseksi koulussa. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan syksyllä 2024.

Lisätietoja: Erityisavustaja Andreas Elfving, tel. 050 310 0274

Regeringen gör satsningar på psykisk hälsa

Under förra veckan uppmärksammades världsdagen för psykisk hälsa. Vi vet att det finns allt för många som lider av just psykisk ohälsa, vilket också framkommer i till exempel Hälsa i skolan-enkäten.

Förebyggande och god vård av psykisk ohälsa är oerhört viktigt, både för den enskilda individen men också för folkhälsan och samhällsekonomin. Det krävs målmedvetna åtgärder för att förbättra situationen, vilket regeringen nu också tar fasta på.

I fredagens HBL (11.10) skrevs det att terapi på svenska är hotad och att man oroar sig för det här inom Finlands Svenska Psykoterapiförening. Inom SFP delar vi oron över tillgången till psykoterapi. Vi vet att det råder brist på psykoterapeuter, vilket syns speciellt i Svenskfinland.

När det kommer till psykoterapiutbildning vet vi dessutom att priserna varierar beroende bland annat på utbildningens inriktning. Priser på över 60 000 euro är inte ovanliga.

Mot den här bakgrunden var det viktigt för SFP att i regeringsförhandlingarna 2023 komma överens om åtgärder som stärker tillgången till psykoterapitjänster. Vi lyckades med det här, och bland annat verkar regeringen för att psykoterapeututbildningen ändras till en utbildning i två steg och att det första steget ska vara avgiftsfritt.

Det satsas 2 miljoner euro under år 2025, 5 miljoner under år 2026 och 10 miljoner euro år 2027 och år 2028. Ändringarna bereds av Social- och hälsovårdsministeriet och Undervisnings- och kulturministeriet. Med andra ord rapporterar HBL felaktigt i sin artikel att regeringen skulle ha slopat prissänkningen. Regeringen slopar inget, tvärtom så förverkligar vi en länge efterlängtad förbättring.

Regeringen skrider också till andra åtgärder för att stärka den psykiska hälsan. Det här är någonting vi i SFP aktivt har arbetat för. Vi vill se mentalvårdstjänster med låg tröskel, och nu framskrider flera viktiga åtgärder för att stödja detta.

I regeringen satsar vi på en terapigaranti för barn och unga. Under 23-åringar ska få tillgång till mentalvård på basnivå senast inom 1 månad från det att behovet konstaterats. Ändringen träder i kraft den 1 maj nästa år. Det här är ett viktigt steg i arbetet för att bekämpa psykisk ohälsa. På detta satsas 35 miljoner euro per år.

För oss var det också viktigt att i budgetförhandlingarna i september satsa på mentalvårdstjänster med låg tröskel, och vi är glada över att det nu läggs till 2 miljoner euro för detta ändamål.

Regeringen har gjort finansieringen av ungdomsarbete i skolor och läroanstalter bestående i statsbudgeten och i år även ökat anslaget med en miljon euro som en del av det så kallade ungdomspaketet, som man enades om i vårens ramförhandlingarna. Forskning visar att det förekommit klart mindre mobbning i de skolor och läroanstalter där ungdomsarbete utförs, jämfört med de skolor där ungdomsarbete inte utförs alls. Just denna typ av förebyggande verksamhet som ligger nära de ungas vardag vill vi starkt främja.

Anders Adlercreutz

SFP:s partiordförande, undervisningsminister

Sandra Bergqvist

SFP:s vice ordförande, idrotts- och ungdomsminister

Publicerad i HBL och Åbo Underrättelser  16.10.2024

Adlercreutz vieraili Ukrainassa: Suomen tuki on vankkumaton

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Kiovassa maanantaina 14. lokakuuta. Adlercreutz tapasi muun muassa Ukrainan opetus- ja tiedeministeri Oksen Lisovyin ja koulutuskomitean puheenjohtaja Sergio Babakin sekä komitean jäseniä Ukrainan parlamentissa. Lisovyi ja Babak edustavat presidentti Zelenskyin Sluha narodu -puoluetta, joka yhdessä RKP:n kanssa kuuluu eurooppalaiseen liberaalipuolueiden ALDE-ryhmään.

Miljoona ukrainalaista peruskoululaista on maanpaossa ja opiskelee etänä ukrainalaisessa koulujärjestelmässä. Lisäksi maan sisäisinä pakolaisina peruskoululaisia on miljoona lisää.

– Ukrainassa koulutuksesta ajatellaan hyvin samalla tavalla kuin Suomessa. Kouluun suhtaudutaan hyvin vakavasti ja erityisesti kriisiaikoina korostetaan sekä oppimisen että yhteisöllisyyden merkitystä, Adlercreutz sanoo.

– Ymmärrän täysin Ukrainan toiveen pitää oppilaansa omassa koulujärjestelmässään.

Ukraina on Suomen suurin kehitysavun vastaanottaja. Erityinen painopiste on koulutussektorissa, jossa Suomi antaa sekä asiantuntemusta että varoja ukrainalaisen koulujärjestelmän vahvistamiseen ja uudistamiseen, Venäjän samalla pyrkiessä määrätietoisesti tuhoamaan sekä koulurakennuksia että ukrainalaista kulttuuria.

– On järkyttävää nähdä pommeilla tuhottuja kouluja ja poltettuja koulukirjoja Venäjän miehittämillä alueilla, Adlercreutz sanoo.

– Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton, emmekä hylkää Ukrainan lapsia ja nuoria tai muuta väestöä.

Matkan aikana Adlercreutz vieraili yhdistetyssä peruskoulussa ja lukiossa, jossa hän myös soitti selloa nuorista muusikoista koostuvan jousiorkesterin kanssa.

– Musiikilla on erityinen rooli elämässäni ja kriisiaikoina se tuo ihmisiä yhteen ainutlaatuisella tavalla.

– Haluan osoittaa tukeni Ukrainan vapaustaistelulle myös tällä tavoin. Ukrainalainen kansanlaulun ’Oi u luzi chervona’ soittaminen Eduskuntatalon valtiosalissa sodan yksivuotispäivänä oli yksi asia – saman kappaleen esittäminen paikan päällä ukrainalaisten lasten ympäröimänä tuntui kuitenkin aivan erityislaatuiselta, opetusministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Nauhoitus Adlercreutzin soittamasta ukrainalaisesta kansanlaulusta ’Oi u luzi chervona’ Eduskuntatalon valtiosalissa löytyy Youtubesta:
https://youtu.be/ezG8CXP6wEs

Nauhoitus Kiovan Lyseo 107:sta löytyy tästä linkistä:*
https://www.instagram.com/reel/DBJS4O9NBsj/

Kuvassa:  jäseniä Ukrainan parlamentin koulutusvaliokunnasta, vasemmalta  Roman Hryshchuk, Serhi Babak ja oikealla laidaalla Serhi Koleboshyn

Om att läsa och förstå – ”den finländska grundskolan är en verklig framgångssaga”

Den finländska skolan har ett väldigt gott rykte och av goda skäl. Vi har en bra grundskola i Finland.

Orsakerna är säkert många och har att göra med traditioner och kultur, men en helt avgörande faktor är också vår kunniga och motiverade lärarkår.

Det är rätt ovanligt internationellt sett att det krävs en magisterexamen för att få undervisa i grundskolan.

Vår lärarutbildning håller dessutom hög klass. På den internationella lärardagen som firades den 5 oktober, fick vi alla orsak att visa uppskattning till våra lärare, både gamla och nya.

Länge var Finlands resultat i de internationella Pisaundersökningarna på topp globalt, och det är de fortfarande. Finlands resultat har ändå sjunkit.

Den senaste undersökningen är från år 2022 och visade på en fortsatt sjunkande trend. I samband med den har Jyväskylä universitet analyserat resultatet speciellt för elever med invandrarbakgrund.

Resultaten för elever med invandringsbakgrund har gått ner, om än mindre än för den övriga befolkningen. Skillnaderna mellan elever med invandringsbakgrund och övriga har alltså minskat en aning, men fortfarande lämnar resultaten mycket i övrigt att önska.

Resultatet skapade en hel del diskussion som inte till alla delar varit objektiv och saklig.

Rubriker som antyder att grupper av elever inte har färdigheter som krävs för att man ska klara sig i samhället är alltså i bästa fall grovt missvisande och värsta fall rent illvilliga. Därför vill jag poängtera några saker:

Det spelar en roll hur länge man har bott i Finland. Det är självklart att ett barn som bott här i två år inte är lika språkkunnigt som någon som bott här i tolv år.

När man ser på första generationens invandrare är båda alternativen möjliga i Pisatestet.

Barnen som deltagit i testet har alltså bott olika länge i Finland. Språkkunskaper byggs över tid, och vi måste ge barnen det stöd de behöver för att utvecklas och lyckas.

De största faktorerna för elevernas resultat är läskunnighet och socioekonomisk bakgrund. Att vara invandrare innebär inte i sig att man presterar sämre.

Och vare sig det finns 5 procent eller 50 procent elever med invandrarbakgrund i en skola påverkar det inte övriga elevers resultat. Däremot kan det försvåra inlärningen av finska eller svenska eftersom nationalspråkens ställning då lätt är svag i skolans vardag.

Därför är det så viktigt att arbeta mot segregation. Och det är därför som vi satsar 50 miljoner euro per år för den så kallade jämställdhetsfinansieringen. Kommunerna har här ett viktigt ansvar i att fördela resurserna rätt.

Resultaten som nu analyserats kommer alltså från år 2022, medan undervisningsministern ännu hette Li Andersson och den förra regeringen satt vid makten.

Den sittande regeringen har fått utstå mycket kritik, men resultaten visar på att vi gör rätt saker i skolan just nu.

Vi ökar antalet veckotimmar i läsning och matematik i lågstadiet. En fullständigt avgörande faktor för all inlärning är att de grundläggande kunskaperna är i skick.

Kan man inte läsa och skriva är det svårt att ta till sig ny information. Vi förnyar också stödet för inlärningen och strävar till att öka andelen barn med invandrarbakgrund som deltar i småbarnsfostran.

Regeringen gör satsningar på ungefär 200 miljoner på vår grundskola. Det är mycket pengar i en tid av svåra inbesparingar.

Den finländska grundskolan är en verklig framgångssaga.

Jag vågar gå så långt att jag påstår att den är orsaken till att vi idag lever i ett av världens bästa länder, om inte det bästa.

Våra skolor förtjänar rätt resursering och arbetsro, och alla elever förtjänar det stöd de behöver, oberoende av bakgrund.

Jag är glad över förmånen att nu få vara med och utveckla denna finländska kronjuvel — jag är övertygad om att vi är på rätt väg.

Publicerad i Åbo Underrättelser 11.10.2024

Adlercreutz: pitkäjänteinen talouspolitiikka on hyvinvoinnin tae

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puoluevaltuusto kokoontui lauantaina 21. syyskuuta Helsingissä. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korosti puheessaan pitkän aikavälin kasvun ja työllisyyden edistämisen tärkeyttä.

– Suomen taloustilanne on haastava ja siksi tarvitsemme sekä sopeutustoimia että rakenneuudistuksia. Ehdottoman ratkaisevaa on myös edistää toimenpiteitä, jotka luovat talouskasvua. Työ kasvuedellytysten luomiseksi vie kuitenkin aikaa – se ei tule nappia painamalla. Siksi meidän on tästä eteenpäin keskityttävä tähän: Suomen saamiseen takaisin kasvu-uralle, Adlercreutz sanoo.

– Tässä meillä on suuria mahdollisuuksia, ei vähiten esimerkiksi vihreässä siirtymässä, ja monia hyviä edellytyksiä kasvulle. Keskustelussa on keskityttävä myös näihin – meidän ei tule aliarvioida myönteisten asioiden huomioimisen voimaa.

Rakenteellisia haasteita ei ole helppo ratkaista, mutta hallitus on tehnyt monia uudistuksia, jotka vievät meitä oikeaan suuntaan, esimerkiksi liittyen työmarkkinoihin, investointien lupaprosesseihin ja byrokratian vähentämiseen. Lisäksi investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä vihreään siirtymään. Adlercreutz korostaa, että tämän työn on oltava pitkäjänteistä.

– Seuraavan hallituksen on jatkettava työtä talouden saamiseksi takaisin raiteilleen, hallituskokoonpanosta riippumatta. Vain siten voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntamme edellytyksiä. Pitkäjänteisyys on tässä avainsana – ja se on myös RKP:n vahvuus. Me priorisoimme hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä, emme pikavoittoja tai helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Näin kannamme vastuuta koko Suomen menestymisen edellytyksistä, Adlercreutz sanoo.

Trots att vi inte kan blunda för våra utmaningar ser jag med tillförsikt på framtiden

Jag har hunnit vara partiordförande sedan början av juni och undervisningsminister sedan juli. Starten har inte saknat utmaningar, men det var väntat. Både i Finland och globalt lever vi i en tid av ökad polarisering. Partier och politiker som försöker överbrygga motsättningar är svåra att hitta. Partier som strävar till att föra människor samman, föra dialog och hitta lösningar är en bristvara är en bristvara. Ett sådant parti har jag ändå förmånen att få leda.

Svenska riksdagsgruppen öppnade den politiska säsongen under vårt sommarmöte i Vasa i augusti med att lansera 26 åtgärder för att få igång den ekonomiska tillväxten. Det senaste decenniet har tillväxten i Finland stampat på stället, och det är helt avgörande att vi klarar av att vända utvecklingen. Vissa av våra kostnader, som social- och hälsovården, stiger oundvikligen, och därför måste även vår ekonomi växa.

Vi delade in våra åtgärder i 4 kategorier: Finland behöver investeringar, Finland behöver mera arbetskraftsinvandring, Våra företag ska få bättre förutsättningar för tillväxt och Vi ska ta hand om vårt mänskliga kapital. Ett tecken på att vi lever i underliga tider var det, att  speciellt åtgärd nummer nio av tjugosex väckte diskussion i offentligheten. Där konstaterade vi att vår nettoinvandring behöver vara på minst 40 000 personer per år för att möjliggöra en balanserad offentlig ekonomi. I fjol var nettoinvandringen ungefär 58 000 personer, så det fanns ingen dramatik i vårt förslag. Det tog ändå skruv i samhällsdebatten, trots att vårt moderata mål har sin grund i bland annat Finansministeriets uttalanden.

Politiska partier ska vara konstruktiva och basera politiska utspel på verkligheten och de behov som finns i samhället. Det kommer Svenska folkpartiet att fortsätta med. Under hösten brukar oppositionen arbeta med sina alternativ till statsbudgeten. Jag kommer ihåg det gedigna arbete vi gjorde under tiden vi var i opposition, men uträkningar om vad våra idéer innebar. Det är med spänning jag väntar på oppositionens alternativ i år eftersom det alltid ska finnas utrymme att diskutera lösningar. Att kritisera utan att presentera alternativ är förstås ett enkelt sätt att göra politik, men det för inte saker framåt.

Det ekonomiska läget är utmanande, och regeringen fattade i vårens ramria beslut om anpassningsåtgärder som berör alla ministerier på något sätt. Det gäller även mitt ministerium, där anpassningarna inom yrkesutbildningen väckt en hel del offentlig debatt. Det är aldrig trevligt att anpassa, men vi gjorde vårt bästa i budgetförhandlingarna i augusti för att se till att nedskärningarna görs så att de inte drabbar studerande som studerar till sin första examen. Idag har många av de som studerar till en yrkesexamen redan en eller flera examina från tidigare. Man ska kunna fortbilda sig och byta bransch, men i en tid när vi är tvungna att prioritera ska vårt primära mål vara att alla har åtminstone en examen. Den extra nedskärning som vi blev tvungna att ta motsvarade ungefär 1% av yrkesutbildningens totala utgifter. Även om det var beklagligt hade alternativet, att gå åt den som helhet betydligt mindre kultursektorn ännu mer, varit ännu sämre. Jag förstår förstås att nedskärningar ändå alltid väcker negativa reaktioner.

Trots att vi inte kan blunda för våra utmaningar ser jag med tillförsikt på framtiden. Regeringen genomför reformer på arbetsmarknaden som är helt nödvändiga för att vi ska kunna rädda vår välfärd på sikt. Det enorma strukturella underskott vi har i våra statsfinanser kommer vi inte åt bara genom nedskärningar, vi måste också få igång tillväxten. Ekvationen är inte lätt, men den måste lösas. De åtgärder som gjorts, och ännu görs under hösten, kommer att bygga grunden för en starkare konkurrenskraft. Det tar sin tid, men vändningen kommer. SFP ryggar inte för utmaningarna och kommer också framöver att dra sitt strå till stacken.

Publicerad i Åbo Underrättelser 13.9.2024

Adlercreutz: Paikallinen sopiminen etenee eduskuntaan

– Hallitus on tänään valtakunnallisena Yrittäjän päivänä hyväksynyt esityksen paikallisen sopimisen edistämiseksi ja sen etenemisestä eduskuntaan. Tämän eteen RKP on tehnyt töitä pitkään. Otamme nyt tärkeän askeleen kohti työmarkkinoiden joustavuuden lisäämistä ja yritysten tuottavuuden parantamista, opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

– Useat hallitukset ovat selvittäneet paikallista sopimista ja nyt onnistuimme viimein tuomaan esityksen eduskuntaan. Nyt paikallinen sopiminen tulee mahdolliseksi myös järjestäytymättömillä työpaikoilla.

Lakiehdotus etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Esityksessä tehdään monia muutoksia työlainsäädäntöön paikallisen sopimisen mahdollistamiseksi erilaisissa yrityksissä. Adlercreutz nosta esiin, että esityksellä helpotetaan esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yhdessä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneet ammattiliittoon tai eivät. Muutoksen jälkeen paikallisia sopimuksia voi tehdä myös luottamusmiehen kanssa.

– Suomi on vientiriippuvainen maa ja yritykset toimivat taloutemme moottorina. Tarvitsemme talouskasvua ja tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten me voimme rakenteellisilla uudistuksilla parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia, Adlercreutz sanoo.

Hallituksen esitys esitetään tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2025.

Lisätietoja: Erityisavustaja Lisa Palm, 050 347 9802

Adlercreutz budjettiriihestä: monia kasvua vahvistavia toimia

Hallituksen budjettiriihi päättyi tiistai-iltana 3. syyskuuta. Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz on monista vaikeista päätöksistä huolimatta tyytyväinen lopputulokseen.

– Toteutamme nyt ne säästötoimenpiteet, joista päätimme kevään kehysriihessä. Vaikka taloustilanne on haastava, olen tyytyväinen siihen, että pystyimme välttämään lisäsopeutuksia ja että onnistuimme säätämään osaa sopeutumistoimista parempaan suuntaan, Adlercreutz sanoo.

– Meillä on edelleen suuria rakenteellisia ongelmia valtiontalouden ja kasvavien julkisten menojen kanssa. 12,2 miljardin euron alijäämä on todella suuri, mutta ilman kevään päätöksiä se olisi 4 miljardia euroa suurempi.

Talousarviossa keskityttiin kasvutoimenpiteiden löytämiseen.

– Nyt hallitus keskittyy vahvistamaan kasvun edellytyksiä hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Esimerkiksi hallituksen työllisyystoimien odotetaan pitkällä aikavälillä luovan 80 000 työpaikkaa ja vahvistavan kansantaloutta 1,8 miljardilla eurolla, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz korostaa, että koulutukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia.

– Ensi syksystä alkaen alakoulussa on kolme vuosiviikkotuntia lisää äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetusta. Uudistamme oppimisen tukea ala- ja yläkouluissa. Kyseessä on noin 100 miljoonan euron investointi, ja opetusministerinä olen tästä iloinen, Adlercreutz sanoo.

Hallitus on aiemmin sitoutunut lisäämään rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Rahoitus tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kasvaa nyt 280 miljoonalla eurolla 2,9 miljardiin euroon vuonna 2025 – tämä on merkittävä panostus, ja se vie meidät lähemmäksi tavoitettamme. Hallituksen sopima verohyvitys suurille vihreän siirtymän teollisille investoinneille tulee myös pian voimaan ja myös luvitusprosesseja tullaan nopeuttamaan. Tällä tavoin helpotamme yritysten mahdollisuuksia investoida ja kasvaa, Adlercreutz sanoo.

Hallitus vahvistaa kasvun edellytyksiä myös huomattavilla investoinneilla infrastruktuuriin. 484 miljoonaa euroa käytetään uusiin teihin ja rautateihin. Rantarataan panostetaan 50 miljoonalla eurolla, ja lisäksi tehdään merkittäviä investointeja valtatie 8:aan ja muihin tärkeisiin liikenneväyliin.

Ruotsalaisen kansanpuolueen jälki valtion talousarviossa näkyy myös monella muulla tavalla.

– Onnistuimme minimoimaan useiden kansalaisjärjestöjen valtionrahoitukseen suunnitellut leikkaukset. Kolmannen sektorin järjestöt ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja tekevät merkityksellistä työtä, Adlercreutz sanoo.

– Olen myös tyytyväinen siihen, että onnistuimme varmistamaan rahoituksen vientiä ja kansainvälistymistä tukeville järjestöille. Näillä järjestöillä on tärkeä rooli kasvumme edistämisessä, ja olen tyytyväinen, että Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja Viexpon rahoitusta nyt voidaan vahvistaa, Adlercreutz sanoo.

Rasismin vastaisen työn tulee yhdistää, ei erottaa

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat menestyvän ja turvalliseen maan keskeisiä arvoja. 

Tätä arvopohjaa vasten on luonnollista, että kun yhteiskunnassa tunnistetaan ihmisten yhdenvertaisuutta kyseenalaistavaa käytöstä, kuten rasismia, reagoimme asiaan. Kyse ei ole politikoinnista, provokaatioista tai mistään valko, pinkki tai muustakaan pesusta, vaan puolueemme ydinideologiasta.

Jokainen puolue vastaa hallituksessakin omasta toiminnastaan. Itse ajattelen, että rasismitiedonanto ja siihen liittyvä kampanja onnistuvat tavoitteissaan, kun rasismista käydään ahkeraa ja rakentavaa  keskustelua koko yhteiskunnassa. Niin puolueissa, kodeissa, työpaikoissa kuin kouluissakin.  On hyvä, että myös kaikki puolueet joutuvat aidosti ja syvällisesti pohtimaan, mikä heidän suhteensa on rasismiin ja sitä, miten rasismin taustalla vaikuttavia  pelkoja on mahdollista oman toiminnan ja omien tekojen kautta hallita ja lieventää. 

RKP on vuosikymmenien ajan pärjännyt erilaisissa hallituskoalitioissa ja ajanut niissä sitkeästi ja päämäärätietoisesti omia arvojaan ja omaa ohjelmaansa. Aina ihmiset eivät ihan hahmota RKP:n roolia lopputuloksessa, mutta voin sanoa, ettei se ole vähäinen tässäkään hallituskokoonpanossa. 

Rasismin vastainen työ on käynnistynyt RKP:n aloitteesta ja pidän sitä erittäin tärkeänä yksittäisenä saavutuksena tämänhetkisessä varsin kovien arvojen sävyttämässä maailmassa.

Samaan aikaan on tunnustettava, että keskeinen syy siihen, että tämä työ nyt on ajankohtaista, ovat  ne kirjoitukset ja asenteet, joista kävimme koko maan tasolla keskustelua vuoden 2023 kesänä. 

Liberaalina keskustaoikeistopuolueena RKP:tä kiinnostavat niin humaanit arvot kuin taloudenpitokin. Tästä seuraa se, että olimmepa oikeistohallituksessa tai vasemmistohallituksessa eteemme tulee asioita ja tilanteita, joissa meidän on yritettävä ymmärtää kanssamme eri tavalla maailmaa tarkastelevien ihmisten toimintaa ilman, että syntyy repivää vastakkainasettelua.

Kyky tehdä yhteistyötä erilaisten puolueiden kanssa on mielestäni iso vahvuus tässä polarisaation ajassa. Me haluamme olla sillanrakentajapuolue ja olemme ylpeitä tästä roolista. 

Samaan aikaan on selvää, että ”it takes four to tango”. 

Toivon, ettei rasisminvastaisesta kampanjasta tehdä poliittista keppihevosta – ei hallituksen, eikä opposition keskuudessa.  

Tämä on kampanja, jota tarvitsemme, joka on perusteltu ja joka vie asioita parempaan suuntaan, kiistatta. Siihen sitoutuminen osoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan halua edistää  ihmisten yhdenvertaisuutta – riippumatta siitä, mitä ajattelee hallitusohjelmasta tai hallituspuolueista. Kampanjassa  on kyse päivänpolitiikkaa tärkeämmästä asiasta.  

Pelko ei vie meitä maana ja kansana eteenpäin. Kehittyminen ja kasvu lähtevät  ihmisten itsetunnon ja ihmisten välisen  luottamuksen vahvistamisesta ja siitä kumpuavasta rohkeudesta. Erilaisuus ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Me olemme kaikki putkahtaneet maailmaan samasta paikasta, muttemme välttämättä samaan paikkaan. Se, minne synnymme, miltä näytämme, missä uskonnollisessa yhteisössä kasvamme tai miltä kuulostamme, ei ole meidän valittavissamme.

Se, pyrimmekö elämässämme hyvään vai pahaan ei riipu ihonväristä, kielestä tai uskonnosta, vaan pitkälti siitä, miten tulemme kohdelluiksi ja kohdatuiksi muiden ihmisten toimesta syntymämme jälkeen. Juuri siitä tässä kampanjassa on kyse: Miten kohtelemme ihmisiä ympärillämme riippumatta heidän taustoistaan?

Ja kyllä, tällä keskustelulla on myös taloudellinen ulottuvuus: Yhteiskunta, jossa kaikkien kyvyt eivät ole täydessä käytössä, koska  ihmisiä ajetaan rasistisilla asenteilla marginaaliin, ei voi kukoistaa. 

Kaikkien puolueiden pitäisi sekä inhimillisiä seikkoja että Suomen tulevaisuutta ajatellen  pystyä tukemaan rasismin vastaista työtä ja siihen kytkeytyvää kampanjaa.