Ukraina tarvitsee eurooppalaiset Leopard-talkoot

/2 Comments/in , , , , , , , /by

(English version here)

Sota Ukrainassa etenee kohti toista vuottaan. Aloite on nyt Ukrainalla, mutta nopeaa loppua ei ole näköpiirissä. Kuluttava sota jatkuu.

Ukrainan menestys on nojannut paitsi vahvaan maanpuolustustahtoon, myös länsimaiseen koulutus- ja materiaalitukeen. Tämä tuki ratkaisee osaltaan sen, miten sota päättyy. Meidän, Euroopan ja koko vapaan maailman etu on, että se päättyy Ukrainan mahdollisimman ripeään voittoon. Olisi vaarallista, jos Venäjä kokisi hyötyneensä rikollisesta hyökkäyssodasta millään tavalla. Materiaalista tukea Ukrainalle on siis jatkettava ja vahvistettava.

Sodan alussa kaikissa maissa keskusteltiin paljon avun tasosta ja lähetettävästä materiaalista. Olemme tämän vuoden aikana oppineet paljon. Myös sen, että uudet kyvykkyydet nopeasti voivat muuttaa tilannetta sotatanteereella. Askel askeleelta lähetettävän materiaalin määrää ja suorituskykyä on kasvatettu. Muutos on kuitenkin ollut hidasta. Nyt olisi aika ottaa askel eteenpäin.

Talvi on saapunut. Jäätynyt maa muuttaa jälleen sekä Venäjän että Ukrainan toimintamahdollisuuksia. Tämänkin on syytä näkyä avun laadussa.

Vaikka Ukrainaa on tuettu päättäväisesti, jotkin asejärjestelmät on edelleen rajattu tuen ulkopuolelle. Näihin lukeutuvat läntiset, modernit taistelupanssarivaunut. Tällaiset vaunut lisäisivät merkittävästi Ukrainan iskukykyä taistelukentällä. Uusi kalusto edellyttää koulutusta, ja siksi erityisen arvokasta olisi toimittaa ukrainalaisille laaja määrä samaa vaunutyyppiä, jonka käyttöön ukrainalaisjoukot voidaan kouluttaa tehokkaasti.

Saksalaista alkuperää oleva Leopard 2 -vaunu soveltuisi tarkoitukseen erinomaisesti. Sen eri variaatioita on 1970-luvun lopun jälkeen rakennettu tuhansia kappaleita, ja käyttäjämaihin lukeutuvat Saksan ohella muun muassa Alankomaat, Ruotsi, Tanska, Espanja, Norja, Puola, Kanada sekä Suomi. Vaunu onkin yksi yleisimmin käytössä olevista länsimaisista taistelupanssarivaunuista. Suorituskyvyltään se peittoaa Venäjän neuvostoperäisen kaluston. Kylmän sodan asetelma kun oli, että länttä puolustetaan laadulla neuvostojoukkojen määrää vastaan. 

Yhteisellä eurooppalaisella ponnistuksella olisi mahdollisuus antaa merkittävä lisätuki Ukrainan maataistelukykyyn ja auttaa ehkä ratkaisevalla tavalla Ukrainaa ylläpitämään saavuttamaansa momentumin sodassa. 

Suomella on yhteensä noin kaksisataa Leopard 2 -taistelupanssarivaunua. Maantiede rajoittaa Suomen mahdollisuuksia luovuttaa suurta määrää keskeistä käytössä olevaa kalustoa, mutta Suomen osallistuminen pienelläkin määrällä vaunuja olisi arvokasta, jos eurooppalaiset panssarivaunutalkoot saadaan käyntiin. Sitä tarvitaan nyt. 

Käynnistämällä tämän keskustelun, voisimme myös kylvää isomman ja tehokkaamman tuen siemenen. 

Suomen oma puolustuskyky ei saa vaarantua, mutta on selvää, että Ukrainan menestys sodassa on myös Suomen turvallisuuden kannalta ratkaisevaa. Mikäli vaunuja luovutetaan, on tietysti tärkeä valmistella korvaavat hankinnat.

Eskalaation riskiä tukeen liittyen ei ole syytä yliarvioida. Läntisen tuen luonnetta taistelupanssarivaunut eivät tosiasiassa olennaisesti muuta, eikä lännen tukea Ukrainaan tulisi mitoittaa Venäjän narratiivin vaan omien etujemme ja arvojemme puolustamisen mukaan.

(Yhteiskirjoitus Atte Harjanteen kanssa julkaistu Hufvudstadsbladetissa 27.12.2022)

 

Hyvää itsenäisyyspäivää 2022 – Glad självständighetsdag 2022

/0 Comments/in , , , , , /by

Kun ohjusiskut Kiovaan alkoivat, ukrainalainen kansanedustaja Inna Sovsun lähetti perheensä  maaseudulle. Itse hän jäi kaupunkiin hoitamaan työtään. Puhuin hänen kanssaan vain muutama viikko sodan alkamisen jälkeen. Hän kertoi, miten selviää arjestaan ja miten sota on yhdistänyt ukrainalaiset. Hän kertoi myös ystävistään ja siitä, miten he tukevat toinen toisiaan. Hän kertoi kollegastaan, joka parhaillaan taisteli etelä-ukrainassa. 

Ukrainan sota on saanut meidät taas kerran pohtimaan omaa asemaamme. Mitä itsenäisyys on, ja etenkin, mitä sen eteen on tehty. Miten se on saavutettu?

On helppo nähdä yhtäläisyyksiä Ukrainan ja Suomen välillä. Aivan kuten Putin aliarvioi tällä hetkellä Ukrainaa, Stalin aliarvioi aikoinaan meidän kykyämme yhdistyä kansakuntana ja unohtaa pienet erimielisyytemme ulkoisen uhan edessä. Putin ja Stalin kuvittelivat, että maan sisäiset poliittiset erimielisyydet takaisivat heille helpon voiton. 

Toisin kävi. Tällä hetkellä sotilaallinen voitto Ukrainassa tuntuu Putinin näkökulmasta mahdottomalta. 

Kaikenlaista muuta hän on sen sijaan saanut aikaan. Palaan siihen hetkeen kuluttua. 

Putins krig i Ukraina borde vara totalt främmande för vår tid. Ett krig där man erövrar mark, vill radera ett folk, begår krigsbrott på löpande band, i vilket man påstår sig vara inbegripen i ett heligt krig, det är inte av denna världen. Det är inte 2000 talet, det är inte den civilisation vi byggt upp. 

Det är inte ett krig våra barn borde se i denna värld. 

Men samtidigt är det bekant. Narrativet är bekant. Skälen är bekanta. Motiveringarna känner vi igen. Våra krig var i mycket ett krig mellan olika världsbilder. Det samma ser vi nu i Ukraina. 

Hyvät ystävät,

Suomen ensimmäisinä itsenäisyyden vuosina loimme nykyisen yhteiskuntajärjestyksemme. Ståhlberg, tuo oikeusvaltiomme ehkä merkittävin rakentaja, iski perustuslain paalut niin syvälle, että ne kestivät tulevat sodatkin. 

Nyt tätä järjestystä halutaan murtaa. Siitäkin on kysymys, kun Putin hyökkää Ukrainaan. 

Halutaan saada meitä luopumaan oikeusvaltiosta, oikeuksistamme, tasa-arvosta, ja ennen kaikkea sääntöihin perustuvasta kansainvälisestä sodanjälkeisestä maailmanjärjestyksestä, 

Se ei onnistu. Sen sijaan EU on tänään yhtenäisempi kuin koskaan ja Venäjän näkymät ovat kaiken kaikkiaan synkät. 

Bästa vänner,

Vår rättsstat klarade kriget tack vare alla dem som kämpade för vår frihet. Och nu klarar Europa också denna prövning. Rättsstaten består, det internationella samfundet är resilient. 

Detta år har medfört stora förändringar. Vi har vaknat till en ny verklighet. En verklighet, där vi klart ser, att det ibland är värt att ha stöd av varandra. För Finlands del raserades många murar detta år. När jag för ett år sedan talade för att vi borde börja vår NATO-medlemskapsprocess trodde jag inte att vi skulle vara här nu. För all del, inte många av oss trodde heller på att vi skulle ha ett krig i Europa. Inte jag heller. 

Politiikkaa seuratessa tuntuu usein siltä, että keskustelu pyörii hyvin pienten kysymysten äärellä. Tänä vuonna on kuitenkin myös syntynyt isoja päätöksiä, päätöksiä, joita olemme tehneet yhdessä. 

Suomi ei seiso yksin. Nato-jäsenyyden myötä saamme turvaa. 

Tämä ei tarkoita, etteikö omaa puolustustamme pitäis hoitaa ihan niin kuin olemme tehneet tähänkin saakka. Päävastuu säilyy meillä ja tämä on vastuu, johon me suomalaiset mielellämme sitoudumme. Maanpuolustustahto on Suomessa vahva. Ja syystä. 

Nato-medlemskapet betyder inte att vi inte kan avsäga oss vårt ansvar för att försvara Finland. Det ansvaret är fortfarande vårt. Och tack vare den tradition, den inställning vi haft under hela vår självständighet är vi väl rustade. Vi är förberedda för kriser av flera slag. 

Men säkerhet byggs inte enbart med vapen. Säkerhet och självständighet byggs av en gemensam syn på samhället, på en förståelse och en tillit till varandra. På tron på att du vill mig gott, och att jag kan bistå dig. 

Turvallisuus rakentuu monesta asiasta. Tämän vuoden aikana keskustelu on pitkälti pyörinyt sotilaallisen turvallisuuden ympärillä. Syy siihen, on Putinin julmassa sodassa. 

Mutta kun turvallisuutta vahvistamme tulee muistaa kaikki sen osat. Tulee muistaa yhteisöllisyys, luottamus, yhteydenpito. 

Turvallisuus on sitä, että joskus koputtaa naapurin ovea, ja tarkistaa, että kaikki on, kuten pitää. Turvallisuus on sitä, että voi lainata maitoa naapurilta, jos se jäi ostamatta. 

Turvallisuus om yhteiskunnan läpi kulkevaa luottamusta. Se helpottaa arkea. Se auttaa eteenpäin – ja isompienkin töyssyjen yli. 

Tästä talvesta voi hyvinkin tulla monelle ihmiselle hankala. Energian hinnat ovat uudella tavalla nostaneet omavaraisuuden keskusteluun. Inflaatio kiristää monen kukkaroa. Näidenkin haasteiden yli pääsemme luottamuksen ja yhteistyön turvin. 

Kyrkslätt är en trygg kommun att bo i. Vi vet var vi står, vi känner till vår historia. Det ger också trygghet. Identitet ger trygghet. Vi flyter inte i ett tomrum utan växer fast i våra erfarenheter, i våra vänner, i de berättelser vi hör. 

Minnen bevaras inte om de inte flyttas vidare. Idag är en utmärkt dag för att göra just detta. Om självständigheten är den grund Finland vilar på så är minnena dess armeringsstål. Trådar som stärker den, som förenar den med bygget ovanför och som garanterar att inte bara det som byggs idag, utan också imorgon håller och kan vila på ett stabilt fundament. 

Muistot tukevat tulevaisuutta. Ja tulevaisuus näyttää kaikesta huolimatta hyvältä. Se minkä olemme oppineet viimeisten vuosien aikana, tulee auttamaan meitä tästä eteenpäin. Uskon niin.

Hyvät sotiemme veteraanit, lotat. Hyvät kuntalaiset, hyvät ystävät.

Bästa lottor och veteraner, bästa vänner.

Itsenäisyys on kaiken perusta. Se ei ole ilmainen. Sitä koetellaan joka päivä. Moni ihminen eri puolilla maailmaa tietää mitä sen menettäminen tarkoittaa. Tänään meidän on syytä olla erityisen kiitollisia siitä, mitä meillä on. 

Kirkkonummen kunnan puolesta haluan toivottaa teille oikein hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää 

Å Kyrkslätts kommuns vägnar vill jag önska er en god självständighetsdag fylld med varma minnen och tacksamhet. 

Älkäämme astuko Putinin ansaan

/0 Comments/in , , , , /by
Reilu viikko sitten piti Putin puheen, jonka päätteeksi hän allekirjoitti asiakirjat neljän Ukrainan alueen liittämisestä Venäjään. Puheen järjettömyys ylitti jopa sen puheen, jonka hän piti ennen Ukrainan hyökkäystä.
Ensisijainen argumentti oli odotettu: ”Olemme sodassa Naton kanssa”. Takaiskut on helpompi hyväksyä,  jos vastustajaa suurennetaan. Puheessa oli myös toinen narratiivi: eurooppalaiset haluavat tehdä lapsillemme sukupuolikorjauksia, perheemme ovat uhattuina. Isät eivät ole isiä, pojat eivät ole poikia. Länsi on täynnä satanisteja, jotka ovat hylänneet ”perinteiset arvot”. Eivätkä vain perinteisiä arvoja, vaan myös perinteisen ”aidon” energian.
Punaisen torin hieman väkinäisissä juhlissa yksi puhujista vaati pyhää sotaa.
”Satanistit, me tulemme luoksesi! Pelätkää meitä! Pyhä sota!”
Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill on puhunut sodasta lippuna taivaaseen, iankaikkiseen elämään ja kunniaan. Tämä on lupaus, jota minkään suuren kristillisen kirkon johtajan ei ole kuultu lausuvan pitkään aikaan.
Neuvostoliittoaikoina yritettiin Venäjä esittää jonkinlaisena progressiivisena vaihtoehtona konservatiiviselle lännelle. Segregaatiota ja luokkayhteiskuntaa kritisoitiin.
Tämän päivän Venäjä on laittanut maailmankirjat aivan uusiksi. Nyt viljellään ajatusta ideologisesta taistelusta liberaalin lännen ja perinteisen uskonnollisen Venäjän välillä. Progressiivinen länsi on uhka, perinteinen ja uskonnollinen Venäjä taas hyvä.
Tämä on  vastakkainasettelu, jota Venäjällä on jo pitkään viljelty. Se on vastakkainasettelu, joiden varaan Euroopan populistiset puolueet ovat rakennettu: Liberaali yhteiskunta, jossa yksilön vapaus ja itsemääräämisoikeus ovat keskiössä, on uhka vallitsevalle maailmanjärjestykselle. Tai pikemminkin: uhka sille maailmanjärjestykselle, jonka varassa Putinin asema on.
Tämä tekee taistelusta eksistentiaalisen. ”Our way of life” ei tietenkään ole uusi argumentti, mutta jos Kreml yhdistää sodan Venäjän olemassaoloon ja  siihen maailmankuvaan, jota he väittävät edustavansa, tulee tilanne vaikeutumaan entisestään. Onko sitten enää paluuta?
Miten tällaisista lähtökohdista voi lähteä neuvottelemaan?
On syytä huomata, että Venäjän Kremlin kannattajien retoriikka on ollut samaa länsimaissa useiden vuosien ajan. Ei ole sattumaa, että Trump nousi valtaan samalla retoriikalla. Tätä samaa  Kremlin megafoneina toimivat tuhannet online-toimijat ovat pitkään toistaneet.
Kreml on huomannut mitkä asiat jakavat länttä  ja pyrkii nyt vahvistamaan niitä. Yhtenäinen länsi on heille ongelma, kun taas sisäisistä konflikteista ja polarisoitumisesta kärsivä länsi olisi huomattavasti heikompi ja siten helpommin lyötävissä
Se on myös syy siihen, miksi energia on niin hyvä ase. Se ei ole ikinä ollut täysin neutraali keskustelunaihe, mutta tänä päivänä se on jopa polarisaation ytimessä. Energia liittyy konkreettisella tavalla tottumuksiin ja välttämättömyyksiin. Energia kytkeytyy elämäntapaan – joka nyt on muutoksen edessä. Keltaiset liivit otettiin Kremlissä ilolla vastaan. Energiakysymys ei käytännön tasolla ole ”neutraalia” tiedettä.
Vihreä siirtymä tarkoittaa, että irtaannumme menneisyydestä.
Samalla se tarkoittaa sitä, että Venäjä riisutaan aseista askel askeleelta. Energiaa voidaan käyttää aseena vain kerran, ja kun se siirtymä on tehty, ei patruunoita enää ole jäljellä. Siirtymä on siksi asia, jota meidän tulisi nopeuttaa, ei sabotoida.
Ruotsissa oli juuri vaalit ja Suomessa mennään kohti vaaleja. Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa tulee aivan varmasti vaikuttamaan keskusteluihin. Samalla on syytä tunnistaa keskustelun taustalla olevat  ristiriidat, joita Putinin narratiivi niin systemaattisesti on pyrkinyt rakentamaan ja käyttämään hyväksi.
Länsi voi vastustaa tätä vaikuttamista. Jotta se onnistuisi,  meidän kuitenkin ensin tunnistaa vaikuttamista. Ukrainan sota tulee kestämään aikansa.  Ukraina ei voi selviytyä ilman ulkopuolista apua. Ja ulkopuolinen apu on uhattuna, jos länsi antaa itsensä häiriintyä Putinin yllättävien siirtojen ja vaikuttamisen seurauksena.

Adlercreutz: Emme saa toistaa Nord Stream virhettä

/1 Comment/in , /by

Venäjän kiinteistöomistukset puolustuksellisesti tärkeiden kohteiden läheisyydessä ovat herättäneet huolta. Hallitus antoi viime viikolla ehdotuksensa lainsäädännön tiukentamiseksi. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz nostaa esille, että myös myös muut kuin varsinaiseen puolustukseen liittyvät kohteet voivat olla strategisesti tärkeitä.

– Suomessa olemme asteittain tiukentaneet strategisesti tärkeiden kohteiden läheisyydessä tapahtuvien kiinteistökauppojen valvontaa. Tämä ei kuitenkaan riitä. Kansallisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei mikään muukaan elintärkeä infrastruktuuri ole sellaisten toimijoiden omistuksessa, joiden tavoitteet eivät ole linjassa meidän kanssa, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz huomauttaa, että Venäjä ei ole ainoa toimija, jolla on globaaleja tavoitteita ja joka pelaa eri pelisäännöillä kuin me.

– Meidän on opittava Nord Streamin kanssa tehdyistä virheistä. Emme saa rakentaa riippuvuutta ulkomaalaisiin, autoritaarisiin toimijoihin, Adlercreutz sanoo.

– Kiina on viime aikoina ostanut satamia esimerkiksi Euroopassa ja Israelissa. Olisi naiivia ajatella, että nämä ostot olisivat vain vapaakaupan edistämistä. Scholzin hallitus päätti tänään hyväksyä kiinalaisen valtio-omisteisen Cosco:n 24,9 prosentin oston Hampurin satamasta. Tämä on huolestuttavaa, Adlercreutz toteaa.

Adlercreutz vaatii toimia Euroopan unionilta.

– EU:n tulee herätä. Kilpailemme maailmanmarkkinoilla ja infrastruktuurimme on oltava turvallisissa käsissä. Vapaakauppa selkeineen pelisääntöineen on hyvä asia ja toivottavaakin, mutta autoritaaristen valtioiden valtionyhtiöt eivät ole sellaisia toimijoita, joiden pitäisi saada omistaa tärkeää eurooppalaista infrastruktuuria. EU:n tulisi puuttua tähän ja yhtenäistää sääntelyä, Adlercreutz päättää.

Puhe kutsuntatilaisuudessa Kirkkonummella

/0 Comments/in , , , /by

Ympärillänne on tuttuja, ihmisiä, mutta myös tuntemattomia ihmisiä. Joihinkin olette törmänneet koulussa, harrastuksissa, joihinkin ette ollenkaan. 

Kutsunnoissa jokainen suomalainen nuori mies, ja kohta nuori nainen, joutuu ottamaan kantaa siihen, haluaako suorittaa varusmiespalveluksen. Miten minä haluan palvella tätä yhteiskuntaa? Se on kysymys joka tulee toistumaan elämänne aikana. Sen vastaus tulee myös vaihtelemaan. 

Suoritatte sitten varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen, niin joudutte tämän kysymään itseltänne. 

Se, että koko ikäluokka näin kokoontuu on hieno asia. Varusmiespalveluksen parhaita puolia on nimenomaan tämä – jaettu, yhteinen kokemus. 

Tämä on viimeinen kerta elämässänne, jolloin koko ikäluokkaa kokoontuu, taustasta riippumatta, jokaisen erilaisista tulevaisuudensuunnitelmista riippumatta. Tässä piilee varusmiespalveluksen voima. 

Bästa ungdomar. 

Ni är kallade på uppbåd, och genom det får ni ta ställning till hur ni vill tjäna Finland. Det år en fråga som ni kommer att ställas många gånger om, genom ert liv. 

Ni är kanske oroliga för hurdan värnplikten blir. Ni har kanske hört historier. Ni är kanske fulla av förväntningar. Idag kan ni också få svar på många av de frågor ni har. 

I ljuset av det som händer världen så har man också här hos oss igen kunnat konstatera att vi valt rätt. Det, att vårt försvar vilar på en stor reserv och en allmän värnplikt har visat sig vara rätt val. 

Men det finns andra goda saker med det. Jag påstår, att det, att hela årskullen samlas så här, det, att en stor del av den fullföljer värnplikten också fyller en annan funktion. Det ger en delad upplevelse, en upplevelse, under vilken man får leva tillsammans med i de flesta fall helt okända människor. Man delar varandras vardag, man andas samma luft, man delar upplevelser. 

Det här är en unik upplevelse som ger bestående minnen, och som bidrar till att skapa en nationell enighet. 

En enighet som behövs, inte bara i goda tider, utan framförallt i krissituationer. 

Se, että me säilytimme varusmiespalveluksen tilanteessa, jossa muut maat sen purkivat, on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. 

Ja itse uskon vahvasti, että se paitsi vahvistaa puolustusvoimia, myös tarjoaa kokemuksia, joiden varaan on hyvä rakentaa omaa tulevaisuuttaan, omaa uraa, omaa elämää. Näin koin itse oman varusmiespalvelukseni. 

Hyvät nuoret. 

Maailma on tilanteessa, jota kukaan meistä ei olisi voinut arvata vuosi sitten. Euroopassa käydään järjetöntä hyökkäyssotaa kaikkia pelisääntöjä ja sitovia kansainvälisiä sopimuksia rikkoen. 

Veikkaan, että myös te seuraatte tilannetta herkeämättä. 

Ukrainan sota on opettanut meille monta asiaa. Myös sen, että varautua pitää. 

Samaan aikaan on myös syytä huomata, että me olemme varautuneet myös haastaviin aikoihin. Meillä on kykyä vastata mahdollisesti eteen tuleviin haasteisiin. 

On myös syytä muistaa, että meihin ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä uhkaa. 

Ja itse olen erityisen iloinen siitä, että Suomi on astumassa Natoon, joka toki tuo oman vivahteensa myös varusmiespalvelukseen, mutta joka ennen kaikkea tarjoaa meille turvaa ja selkänojaa. 

Tällä hetkellä hakemuksen ratifiointi on kahden maan hyväksyntää vailla. Se on tietenkin hieman hankala tilanne. Mutta ei meillä hätää ole. Voimme odottaa rauhassa. Meillä on muiden maiden tuki ja hyvät omat kyvykkyydet. 

Bästa ungdomar. Även om Nato-ansökan dröjer tack vare några länders aningen tvivelaktiga spel går det ingen nöd på oss. Om vi måste vänta så väntar vi. VI har flera länders stöd. 

Finlands försvar handlar inte bara om försvarsmakten. Det handlar om ett samspel inom hela samhället. Det handlar om det, att oberoende av vilket tjänstgöringssätt man väljer, så stöder man varandra. Det finländska samhällets superkraft är förtroendet. Det, att vi litar på varandra, att vi stöder varandra. 

Hyvät nuoret. Teillä on edessänne mielenkiintoinen puoli vuosi tai vuosi. Tulette kokemaan paljon, tulette saamaan uusia ystäviä, Tulette saamaan muistoja ja ihmissuhteita, joista on iloa puolen vuosisadankin päästä. Pitäkää sitä etuoikeutena, koska siitä on kysymys. 

Kirkkonummen kunnan puolesta haluan kiittää teitä siitä, että jatkatte sitä pitkää ketjua, jonka varaan tämän maan turvallisuutta on rakennettu. Tack för att ni är här idag. 

Auttakaamme Ukraina maaliin asti.

/0 Comments/in , , /by

Kremlin muurien sisäpuolella pohditaan tällä hetkellä kuumeisesti, miten Harkovan katastrofi saadaan käännettyä puolustusministeriön, kenraalien ja Shoigun syyksi. Ukrainan viime viikon vastahyökkäys on Venäjän armeijan suurin tappio sitten operaatio Barbarossan alkuvaiheen.

Venäjän lähtö Harkovan oblastista ei ollut ”hallittu suunniteltu vetäytyminen” vaan monella alueella paniikinomainen pakeneminen, jonka jäljiltä ukrainalaisille jäi saaliiksi iso määrä hyvin arvokastakin kalustoa. Venäjästä on paradoksaalisesti tullut Ukrainan armeijan ehkä suurin aseavun antaja.

Aloite on nyt Ukrainalla, mutta sota ei millään muotoa ole ohi. Venäjällä ei kuitenkaan ole helppoa ulospääsyä tästä tilanteessa. Käsitys Venäjästä sotilasmahtina on pikkuhiljaa murentunut Ukrainan sodan aikana. Korruptio, jäykkä komentorakenne, koulutuksen ja kaluston puutteet ovat ilmeiset. Tiikeri on tehty paperista eikä sillä ole vaatteita.

Tämä on se hetki, jolloin lännellä on mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä seuraavien kuukausien aikana tapahtuu. Tukemalla Ukrainaa riittävästi voimme varmistaa, että aloite säilyy Ukrainalla. Sillä olisi myös moraalisen yliotteen kannalta iso merkitys.

Saksa on nostettu tikunnokkaan puutteellisen aseapunsa takia hyvästä syystä. Moni muukin maa voisi kuitenkin auttaa enemmän. Ranskan apu on ollut mitätöntä emmekä mekään huikeita määriä ole lähettäneet.

Keskustelua on pitkään käyty niin lentokoneista kuin panssarivaunuistakin. Kynnys niiden lähettämiseen on kuitenkin ollut korkea. Suomi voisi tässä näyttää esimerkkiä. Lopullisen arvion tekee Puolustusvoimien johto, mutta minun on vaikea nähdä, etteikö seuraava olisi mahdollista tai intressiemme mukaista:

Suomella on noin 200 Leopard 2 vaunua, joista puolet ovat vanhempaa 2A4-mallia. Jos me lähettäisimme näistä osan, vaikka parikymmentä vaunua, niin se voisi avata sen tulpan, joka tällä hetkellä on estänyt muita maita lähettämästä vastaavaa kalustoa. Tällaisen johtajuuden seurannaisvaikutukset voisivat olla avun näkökulmasta isot.

Meillä on myös pehmeämpää apua tarjottavana: Talvi tulee ja talvivarusteista on puutetta, molemmin puolin rintamalinjaa. Se joukko, joka ei palele, taistelee tehokkaammin.

Ja myös: Meillä on myös kohtalaisen vanhaa Pasi-kalustoa. Voisimmeko lähettää niistä osan ja vastaavasti tilata itsellemme uudempia korvaavia vaunuja Patrialta.

Venäjällä kuuluu jo soraääniä. Tyytymättömyys sodan etenemiseen on kasvussa. Ja kyllä, sana ”sota” on jo otettu Venäjälläkin käyttöön. Uusia joukkoja on vaikea kieltäytymisten takia lähettää Ukrainaan ja mobilisaatiokaan ei tilannetta paranna. Se olisi avoin tunnustus häviöstä mutta myös hidasta apua: Uusien joukkojen kouluttaminen tappioita korvaamaan kestää, eikä heille tällä haavaa ole tarjolla edes kunnon varustusta. Järjestelmän ytimeen juurtunut korruptio on ajanut koko puolustusvoimien huollon ja logistiikan karille.

Jos EU ja länsimaat nyt pystyvät nostamaan apunsa seuraavalle tasolle Ukrainalla on mahdollisuus ajaa Venäjä ulos maastaan ja sen kautta saavuttamaan se rauha, jonka maa ansaitsee.

Tämä on se hetki, jolloin EU:n tulee näyttää, että energiakriisi ei ole ainut fokuksemme. Selviämme kylmästäkin talvesta. Ja selviämme siitä paremmin, jos tämä sota saadaan loppumaan. Hyvällä lykyllä sen loppuminen ja Ukrainan voitto saa alulle myös suunnanmuutoksen Venäjän politiikassa.

Land skall med lag byggas – också i svåra frågor.

/0 Comments/in , , , , , /by

Land skall med lag byggas. Det gäller alltid men är speciellt viktigt  då man stiftar komplicerade lagar som går in på områden som berör våra grundrättigheter och vår position i den internationella gemenskapen.

Denna vecka godkändes ändringar i beredskapslagen och gränssäkerhetslagen.  Justitieminister Anna-Maja Henriksson ansvarar för beredskapslagen och har gjort ett gediget arbete. Vi har hela tiden varit tydliga på den punkten att myndigheterna ska ha alla nödvändiga befogenheter för att förhindra eventuella hot. SFP stöder båda lagpaketen och har i inget skede ens lekt med tanken på att vi inte skulle göra det. Det har däremot tyvärr partierna i opposition.

I behandligen i riksdagen gjordes en paragrafändring på slutrakan. Det var en ändring som man kan tolka på ett sätt som är i strid med våra internationella överenskommelser och grundlagsutskottets utlåtande. Det är också en ändring som försätter gränsövervakaren i en svår situation och som leder till potentiella motstridigheter med resten av propositionen. Därför upplevde vi att denna ändring borde leda till en snabb genomgång i grundlagsutskottet för att försäkra, att så inte är fallet. En genomgång, som kunde ta ett eller två möten i anspråk, några timmar eller ett par dagar.

Begäran berodde också till stor del på att EU-domstolen och Europas människorättsdomstol samma dag som paragrafändringen gjordes kom ut med några beslut som har direkt anknytning till problematiken och som kommer att fungera som prejudikat i frågan. Dessa beslut kan rimligtvis av tidtabellsskäl inte i tillräckligt hög grad ha beaktats i behandlingen.

Vi ville alltså ha en kontroll för att säkerställa lagstiftningens stabilitet och konsekvens. Det var också den beredande ministerns önskan. Vi upplever att det hade varit i allas intresse, men nu tänkte inte alla så.

Vi ifrågasatte i inget skede lagpaketet som helhet.

Det påstås på vissa håll att lagpaketet leder till att man kan neka en asylbehandling. Detta stämmer inte. Allas faktiska rätt till en asylprocess skall garanteras, också i en situation då vi utsätts för hybridpåverkan. Det sägs klart i lagförslaget. Det kan betonas, att inte heller de sakkunniga i utskotten efterlyste inskränkningar i denna rätt.

Den nationella säkerheten utgör grunden för vårt samhällsskick. Utan en rättsstat kan vi inte upprätthålla en fungerande demokrati. Rättstat och säkerhet går hand i hand. De varken kan eller bör ställas mot varandra.

SFP var instrumentalt i den process som ledde till vår Nato-ansökan. Vi talade för att vi skulle inleda processen även då resten av riksdagspartierna ville vänta. Nu förnyar vi vår beredskapslag i regi av justitieminister Henriksson. Nya tider kräver nya redskap men också en förståelse för det, att lagstiftningen skall vara konsekvent och till alla delar hållbar. Det har alltid varit SFP:s ledstjärna och det kommer svenska riksdagsgruppen att arbeta för också i framtiden.

Det gråa är bakom oss

/0 Comments/in , , , , , , , /by

En grå zon är något obestämt. Någonting vagt eller osäkert. Är vi i en sådan?

Jag har svårt att tycka det. Vi är inte medlemmar i Nato, men vi har klart uttryckt vår åsikt. Efter ett par decennier i något som vi kallat en Nato-option –  en vag och grå position, om det någonsin funnits en sådan – har vi nu klart sagt vad vi tycker. I riksdagen sade 188 av 200 ledamöter ja och endast 8 röstade emot.

Det är inte en grå zon. Det är en klar viljeyttring om var vi vill stå.

Nato-beslutet fattades inte för att vi plötsligt upplevde oss som speciellt hotade. Snarare för att vi helt enkelt fått nog. Det är inte värt att försöka balansera med en granne som upplever sig kunna göra vad som helst, utan att bry sig om vad vi eller omvärlden gör, tycker eller vad vi kommit överens om. Då kan vi lika gärna klart ta steget ut i den gemenskap vi ändå uppfattas tillhöra.

Ta steget ut ur den gråa zonen, in i klarhet.

Finland har sällan fått så mycket positiv publicitet världen över som den senaste månaden. Man talar om resiliens, om en förmåga att fatta beslut. Det finns en massa positiv goodwill att inkassera för tillfället. Det här intresset bör nu konverteras till en vilja att komma hit, att studera och arbeta här, att investera i vårt land.

Jag åt lunch med en representant för en stor internationell handelskammare för ett par veckor sedan. Hen berättade samma sak; intresset för Finland är stort också på det kommersiella planet. När jag besökte Irland för ett par veckor sedan för att bekanta mig med deras investeringsfrämjande politik möttes jag av samma reaktion.

Då skall vi inte tala om gråa zoner, om osäkerhet, utan svänga på kulan: Finland är ett no-bullshit-land som ser klart på omvärlden och kan fatta beslut när situationen förändras. Här gräver vi inte ner oss i skyttegravar utan kan samarbeta och omvärdera vår bild av världen om det behövs. Det här är en filosofi som också kan gagna dig, Internationella Företaget, Incorporated.

Vi har en sund politisk kultur som inte i överdriven grad låter polariseringen försinka politiska beslut. Vi har en stark rättsstat och Finland toppar jämförelser om länder med minst korruption.

Här är det tryggt att investera, hit är du välkommen. Vi är inte inne i en grå tid utan vi har fattat ett beslut och låter nu processen rulla på. Och om någon mot förmodan skulle vilja trakassera oss har vi fullt förtroende för att det goda arbete som gjorts inom försvarsmakten de senaste decennierna ger oss den trygghet som behövs.

Men så långt skall vi inte behöva gå. Det här bör vara vårt budskap.

Men ett löfte måste också uppfyllas. Ett brand måste byggas på solid grund. Om det utlovade inte stämmer med verkligheten raseras bilden och med det attraktionskraften.

Därför bör företag som kommer till Finland få det stöd som krävs.

Varje utländskt företag bör tilldelas en egen kontaktperson som ser till att samarbetet med myndigheterna inte blir ett hinder för företagets framgång och fortlevnad i Finland. Business Finland kunde sköta detta.

Vi behöver en aktör som förmedlar fadderfamiljer för de experter som kommer hit i företagens kölvatten. Vi bör ha tillräckligt med grundskolor i vilka man kan få undervisning enligt vårt system men på engelska. Hela familjen måste tas om hand. Bara då kan vi på riktigt och på ett bestående sätt kamma in den goodwill som flyter omkring och omsätta den i verkliga investeringar i vårt land.

Sedan ska vi sköta diskussionerna med Turkiet på ett skilt spår. För det kan ta tid. En förhandling där kraven ändrar från dag till dag och i vilken det man sagt igår saknar relevans nästa vecka, är inte lätt att föra. Även utanför gråa zoner finns det luddighet och motiv som är svåra att greppa.

Adlercreutz puoluekokouksessa: Nato vie Pohjoismaat uuteen aikaan

/0 Comments/in , , , , /by

Suomi ei ole koskaan aiemmin saanut yhtä paljon positiivista huomiota kuin nyt, sanoi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz puheessaan RKP:n puoluepäivillä.

-Suomi on menestystarina. Kansainvälinen media nostaa esille Suomen resilienssin. Suomen päättäväisyyden. Suomi näyttäytyy mediassa vakaana, turvallisena ja demokraattisena maana. Meidän ei tule puhua harmaasta vyöhykkeestä. Meidän tulee puhua tästä ajasta jonakin uutena, suurena mahdollisuutena, toteaa Adlercreutz.

– Nyt on oikea momentum, ei ainoastaan RKP:lle vaan koko Suomelle. Nyt ei tule pelkästään avata ovia viennille vaan potkaista ne sisään. Kaikelle suomalaiselle on kysyntää, toteaa Adlercreutz.

Adlercreutz nosti esiin miten Suomen ja Ruotsin yhteinen päätös hakea Naton jäsenyyttä samalla mahdollistaa tiiviimmän pohjoismaisen integraation.

-Pohjoismainen yhteistyö herättää vain positiivisia tunteita. Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi. Pohjoismaat, jotka nyt yhdessä myös liittyvät Naton jäseniksi tulevat kasvattamaan painoarvoaan, toteaa Adlercreutz.

-Meidän ei kuitenkaan tule tyytyä tähän. On lukemattomia tapoja syventää yhteistyötä entisestään. Voisimme helpottaa työskentelyä naapurimaissamme. Skoonelaisen voisi olla yhtä luonnollista opiskella Tampereella kuin Vaasalaisen Uumajassa. Voisimme tehdä työperäisestä maahan muuttamisesta helpompaa. Tutkinnoistamme pitää tehdä vastaavuuksiltaan samanarvoisia ja pohjoismaisen identiteetin tulee olla todellisuutta kaikilla tasoilla, kaikessa kanssakäynnissä viranomaisten kanssa. Meidän tulee tarkastella työkulttuuriamme, jotta Suomi olisi houkutteleva opiskelukohde esimerkiksi nuorille ruotsalaisille opiskelijoille, visioi Adlercreutz.

Adlercreutz: Nato-jäsenyys on paras tae turvallisuudellemme

/0 Comments/in , , /by

– Nato- jäsenyys ei ole uhka kenellekään. Kyse on yksinkertaisesti turvallisuutemme maksimoimisesta epävarmassa maailmassa.

Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu, toteaa eduskunnan puolustusvaliokunta tänään antamassaan lausunnossa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz yhtyy täysin valiokunnan lausuntoon.

-Olemme yli vuosikymmenen ajan puhuneet Nato-optiosta, jota arvioidaan turvallisuuspoliittisen tilanteen perusteella. Turvallisuustilanteemme muuttui radikaalisti, kun Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan ja aloittaa laajamittaisen sodan Euroopassa, Adlercreutz sanoo.

RKP on jo pitkään kannattanut jäsenyyttä. On hienoa, että yleinen mielipide on muuttunut myös muissa puolueissa. Samalla se on se merkki terveestä poliittisesta kulttuurista. Kun tilanne ympärillämme muuttuu, muutamme ajatteluamme.

Ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksista käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Päätöksen odotetaan valmistuvan ensi viikolla.

Myös Ruotsissa keskustellaan tällä hetkellä jäsenyydestä. Puolustusvaliokunta korostaakin, että on tärkeää pyrkiä yhteisymmärrykseen Pohjanlahden molemmin puolin.

-Parasta olisi, jos sekä Suomi että Ruotsi liittyisivät Natoon. Pohjoismaat, jossa kaikki maat kuuluvat samaan puolustusliittoon on vahvempi. Mikäli sekä Suomi että Ruotsi liittyisivät Natoon, poistuisi samalla useita esteitä pohjoismaisen yhteistyön tieltä. Samalla Pohjoismaat tulisivat vahvaksi toimijaksi Natossa.