Adlercreutz: Jokaiselle Suomeen tulevalle ulkomaalaiselle yritykselle tulisi luoda kotouttamisohjelma

/0 Comments/in , , , , /by

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutzin mielestä Suomen pitäisi ottaa yritysten ja elinkeinoelämän menestysmahdollisuuksista huolehtiminen maastrategian ytimeen. Hän muistuttaa, että koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu elinvoimaisten yritysten varaan, mistä syystä tarvitsemme ulkomaalaisia toimijoita kotimaisten yritysten rinnalle. Adlercreutz on juuri palannut Irlannista, jossa kansainvälisiä yrityksiä tuetaan monin tavoin.

– Jokaisen päättäjän ja asiantuntijan pitäisi ymmärtää tehdä kaikkensa yritysten menestyksen eteen,  Adlercreutz sanoo.

Suomi jätti Nato – hakemuksensa 18. toukokuuta. Prosessi on  nostanut Suomen maailman kartalle ja useat ulkomaalaiset yritykset ovat tulleet aiempaa tietoisemmiksi Suomesta. Adlercreutz toteaa, että Suomen tulisi hyödyntää saamansa huomio täysimittaisesti.

-Voimme hyötyä merkittävästi positiivisesta huomiosta, ja se tulisi nähdä suurena mahdollisuutena lisätä Suomen houkuttelevuutta korkeaa teknologiaosaamista omaavana toimintaympäristönä, Adlercreutz sanoo.

Itsekin yrittäjätaustainen Adlercreutz korostaa, että keskeistä on poistaa markkinaesteitä ja kääntää kaikki kivet houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tämä merkitsee työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista ja ketterämpää päätöksentekokulttuuria.

-Ensimmäisenä käytännön toimenpiteenä ehdotan, että jokaiselle ulkomaiselle yritykselle nimetään hallinnossa – esimerkiksi Business Finlandissa – oma yhteyshenkilönsä.  Yhteyshenkilöön olisi helppo ottaa yhteyttä ja hän voisi toimia rajapintana eri alan viranomaisiin. Hän varmistaisi, että viranomaisyhteistyö ei muodostu yrityksen menestymisen tai Suomessa pysymisen esteeksi. Samoin tulisi ulkomaisille johtajille ja heidän perheilleen nimetä yksi tai useampi kummiperhe, joka huolehtisi siitä, että tänne tulijat verkostoituvat ja kokevat viihtyvänsä maassamme, Adlercreutz summaa.

Adlercreutz esittää paikallisen sopimisen mallia

/0 Comments/in , , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz haluaa vahvistaa sopimisen kulttuuria ja päivittää sitä nykypäivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Ajatuspaja Liberan raportissa ”Kolme piristysruisketta Suomelle” Adlercreutz esittää yhdessä Björn Wahlroosin ja Janne Juuselan kanssa uudistuksia Suomen talouden vauhdittamiseksi. Adlercreutz esittää julkaisussa Suomen olosuhteisiin räätälöityä paikallisen sopimisen mallia.

– Muutos työmarkkinoilla on vääjäämätön, toteaa Adlercreutz. Työn tekemisen tavat muuttuvat, työurat muuttuvat, roolit työmarkkinoilla muuttuvat. Joko me pyrimme hallitsemaan muutosta ja reagoimme siihen ennakoivasti, tai sitten annamme muutoksen tapahtua hallitsemattomasti. Itse olen ensimmäisen vaihtoehdon kannalla, sanoo Adlercreutz.

– Niin työnantajat kuin työntekijät toivovat lisää paikallista sopimista. Tähän toivomukseen olisi vastattava vahvistamalla ja päivittämällä sopimisen kulttuuria nykypäivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Järkevöittämällä työehtosopimusten rakennetta, poistamalla sopimisen esteet, luomalla edellytykset neuvotteluille, sekä tukemalla tiedonsaantia, turvaa ja vuorovaikutusta tämä on mahdollista, Adlercreutz sanoo.

Paikallisen sopimisen uskotaan lisäävän työllisyyttä ja kilpailukykyä. Siihen liittyy kuitenkin myös paljon huolia, toteaa Adlercreutz.

– Ymmärrän huolet, mutta verrokkimaiden kokemusten pohjalta voi perustellusti sanoa, että niille ei ole katetta. Oleellista on kuitenkin varmistaa, että joka tilanteessa syntyy todellinen tasaveroinen neuvottelutilanne. Siksi mallissani pyritään varmistamaan juuri tämä. On oleellista, että työntekijöillä on aina vahva edustus ja tiedonsaantioikeus. Tämä esittämäni ratkaisu pyrkii tarjoamaan enemmän porkkanaa kuin keppiä, Adlercreutz sanoo.

Ajatuspaja Liberan raportin ”Kolme piristysruisketta Suomelle” julkaisutilaisuus järjestettiin tiistaina 14. joulukuuta.

Adlercreutz: Progressiivinen kuntavero on väärä suunta

/0 Comments/in , , , , /by

– Voisimme lopettaa keskustelun progressiivisesta kunnallisverosta tähän, sanoo Anders Adlercreutz.

Vaikka vaalit ovatkin ovella, niin täytyy pitää katse tulevaisuudessa. Maamme tarvitsee ennustettavuutta ja kilpailukykyä. Tämä koskee myös veropolitiikkaa, RKP:n ryhmäjohtaja huomauttaa.

Ylen vaalikeskustelussa Sanna Marin nosti keskusteluun ajatuksen progressiivisesta kunnallisverosta. Kunnallisvero ei ole progressiivinen, vaikka se jo tänään tiettyjen vähennysten kautta käytännössä vaikuttaa eri tavalla eri tuloluokissa.

– Verotuksen progressio on jo tänään jyrkempi Suomessa kuin pohjoismaisissa naapurimaissamme. Tavallisen palkansaajan palkkaan kohdistuva marginaalivero on meillä selvästi korkeampi kuin Ruotsissa, sanoo Adlercreutz.

– Kunnallisveron progressio lisäisi vielä entisestään verotuksen kokonaisprogressiota. Sen sijaan, että poistaisimme kannustinloukkuja, loisimme niitä lisää. Se on täysin väärä suunta.

Hän huomauttaa, että kaiken lisäksi tällainen verotuksen muutos iskisi kovalla kädellä niihin kuntiin, joissa veropohja on heikko. Tätä joutuisimme sen jälkeen kompensoimaan valtionosuuksien kautta.

– Kunnallisen talouden ennustettavuus kärsisi, valtion vaikutusvalta kuntatalouteen kasvaisi ja samalla kiihdyttäisimme aivovuotoa ja heikentäisimme työnteon kannustimia. Se ei todellakaan ole voittava konsepti näissä epävarmoissa ajoissa, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz: Työperäinen maahanmuutto kaipaa uutta otetta

/1 Comment/in , /by

Tarvitsemme radikaalisti nopeampia lupaprosesseja ja kunnon muokkauksen asenteisiin työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tätä painottaa Anders Adlercreutz, Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

–  Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, jotta työllisyysaste voi nousta. Yrityksemme haluavat kasvaa ja menestyä. Sen takia meidän on satsattava osaamiseen. Hitaat prosessit eivät saa olla esteenä osaavan henkilöstön rekrytoinnissa, Adlercreutz sanoo.

Hän viittaa Työ- ja elinkeinoministeriön lukuihin missä todetaan, että vuonna 2019 meillä jäi syntymättä noin 65 000 työpaikkaa osaajapulan takia.

– Nämä ovat kestämättömän korkeita lukuja. Nyt kun hallitus kokoontuu puoliväliriiheen, täytyy hallituksen sopia konkreettisista toimenpiteistä, jotka nostavat työllisyysastetta.

Adlercreutzin mielestä myös tässä asiassa hallitus voisi herkällä korvalla kuunnella ekonomistiprofessori Vesa Vihriälää. Vihriälä on peräänkuuluttanut lupakäytäntöjen yksinkertaistamista sekä vahvaa markkinointia ja asennemuokkausta niin, että maahanmuuttajat tuntevat itsensä tervetulleiksi.

– Suomessa on jatkunut selkeä trendi, jossa työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Tämä ei ole mielipide, vaan realiteetti, joka pitää hyväksyä ja nähdä mahdollisuutena, Adlercreutz sanoo.

– Nyt pitää viipymättä saada täytäntöön hallitusohjelman kirjaus, että työ- ja koulutusperustaisten oleskelulupien käsittelyaika on maksimissaan 30 vuorokautta. Tarvitaan myös pikakaista, jossa erityisosaajille ja startup-yrittäjille perheenjäsenineen annetaan kahden viikon oleskelulupakäsittely, hän sanoo.

Tehokas kotitalousvähennys on helppo, tylsä ja muuttumaton.

/2 Comments/in , , , , /by

Tämän hallituskauden aikana työllisyydestä on puhuttu paljon ja hyvästä syystä. Hallitus tekee isoja panostuksia muun muassa koulutukseen ja nämä panostukset pitää myös rahoittaa. Samaan aikaan näemme, että Suomen talouden viime vuosikymmenien ongelma eli kestävyysvaje ei ota korjaantuakseen.

Tässä keskustelussa myös kotitalousvähennys on noussut tarkastelun kohteeksi. Mikä on sen vaikutus talouteen? Kuka hyötyy siitä ja parantaako se työllisyyttä?

Äskettäin ilmestynyt Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteinen raportti kyseenalaistaa kotitalousvähennyksen hyödyt. Tämä loppupäätelmä on yllättävä ja se on herättänyt laajalti keskustelua. Voiko olla niin, että – raportin otsikkoa lainatakseni – ”kotitalousvähennys ei lisää työllisyyttä tai kitke harmaata taloutta”?

Tutkimuksen pohjalta ei voi mielestäni vetää otsikon mukaista yksiselitteistä johtopäätöstä asiasta. Selvää on tosin, että poliittisessa retoriikassa vähennyksen merkitystä on liioiteltu.

Tutkimus herättää muutaman ilmeisen kysymyksen sen lähtökohdista: Tarkastelun kohteeksi valitut vuodet ovat Suomen ja Ruotsin osalta 2007 ja 2009. Ne sijoittuvat keskelle finanssikriisiä. Tämä seikka pyritään ottamaan tutkimuksessa huomioon, mutta se on mielestäni joka tapauksessa lähtökohtana ongelmallinen. Vertailu eri palveluiden välillä on myös osin puutteellista: remonttipalveluja ei osteta samoin perustein kuin autokorjauspalveluita. Myöskään kotisiivouspalveluiden määrän kasvuun liittyy vaikeasti todennettavissa olevia oletuksia. Ja lopuksi, tutkimuksessa on rajattu iso osa vähennyksien käyttäjistä tutkimuksen ulkopuolelle, eikä siinä ole haastateltu palvelujen tarjoajia.

En mene tässä syvällisemmin itse tutkimukseen. Siitä voi mielestäni kuitenkin päätellä, että pienet muutokset vähennyksessä eivät vaikuta suuresti käyttäytymiseemme kuluttajina. Sen pohjalta voidaan myös kyseenalaistaa se, että vähennyksellä olisi kokonaistalouden näkökulmasta positiivinen vaikutus.

Siitä huolimatta: Hinta vaikuttaa ostopäätökseen. Jo tämän pohjalta voi olettaa, että vähennys kasvattaa kysyntää ja vähentää harmaata taloutta, ellei katso, että kotitalousvähennyksen piirissä olevat palvelut ole sellaisia, joita hankitaan aivan eri pohjalta.

Vähennystä kritisoidaan siksi, että se ”suosii hyvätuloisia”. Vähennystä käyttävien mediaaniansio on noin 3000€. Se on hieman keskiansiotasoa korkeampi, mutta en kutsuisi 3000 € kuukaudessa tienaavia hyvätuloisiksi tavalla, joka alleviivaa tuen palvelevan erityisesti hyväosaisia. Moni keskituloinen perheellinen ihminen pystyy ehkä käymään töissä juuri siksi, että saa arjen kaaokseen tukea kodin ulkopuolelta. Sama koskee vaikkapa vanhenevista vanhemmistaan huolta pitäviä ja edelleen työssä käyviä ihmisiä. Kotitaloustuen taloutta tukevat vaikutukset ovatkin näin moninaisia . On myös selvää, että vähennys suosii heitä,  jotka maksavat veroja, joista kulu voidaan vähentää. Veropolitiikan fokus ei voi olla ainoastaan tulonjakomekanismeissa.

Väitän, että kotitalousvähennys lisää hyvinvointia. Jos voin palkata apua, minulle jää aikaa muuhun: perheeseen, lapsiin, vanheneviin vanhempiin ja omasta hyvinvoinnistani huolehtimiseen.

Sen sijaan, että vähennystä säädetään muutaman vuoden välein – ja muutoksia on tehty kokonaiset yhdeksän kertaa sitten vähennyksen käyttöönoton vuonna 2001 – siitä tulisi tehdä tylsä ja ennakoitavissa oleva. Tämän tulisi olla kaiken veropolitiikan perusta.

Ei pidä olla niin, että kansalaisen joka vuosi tulee selvittää vähennyksen taso verottajan verkkosivulta. Vähennyksen tulee olla ennustettavissa oleva ja yksinkertainen. Vain silloin se vaikuttaa käyttäytymiseen ja vain silloin sillä on edellytyksiä tuottaa niitä hyötyjä, joita sillä tavoittelemme.

Meidän ei tule pelata ja veivata kotitalousvähennyksen kanssa. Tehkäämme siitä helppo ja ymmärrettävä. Mekanismi, jota voidaan käyttää yhä laajemmin niin nuorten kuin iäkkäämpien kansalaisten arjen helpottamiseen.

 

(mielipidekirjoitus Kirkkonummen Sanomissa 7.2.2021)

Ryhmäpuheenvuoro vuoden 2021 budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020

/2 Comments/in , , , /by

Arvoisa puhemies,

OECD julkisti Suomea koskevan maaraporttinsa viime torstaina. Analyysin johtopäätökset eivät ole yllättäviä, ja raportissa käsitellään paljon samoja kysymyksiä kuin mitä valtiovarainvaliokuntakin budjettimietinnössään tuo esiin.
Kyse on tutuista kipukohdista: valtio velkaantuu ja työllisyysaste jää jälkeen. Tämä viesti on otettava vakavasti. Vaikka tämänhetkisessä koronatilanteessa meillä ei juuri ole talouspoliittisia vaihtoehtoja, meidän on kyettävä nopeasti rakentamaan uskottava ja konkreettinen polku julkisen talouden tasapainottamiseen.

Koska siitä, arvoisa puhemies, mitä nyt vaaditaan, vallitsee suuri yksimielisyys. Meidän on pidettävä talous toiminnassa ja noustava aallonpohjasta.

On hyvä huomata, että oppositio on samaa mieltä tästä asiasta, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja on ollut havaittavissa silloin kun se on tuntunut tarkoituksenmukaiselta.

Mutta yksityiskohdissa on eroja.

On selvää, että meidän ei nyt tule tehdä rajuja leikkauksia vanhustenhuoltoon eikä koskea tulevien eläkeläisten eläkkeisiin, kuten Kokoomus on esittänyt.

Ei ole myöskään järkevää heikentää tuntuvasti maahanmuuttajien mahdollisuuksia kotoutua Suomeen, kuten Perussuomalaiset on esittänyt, tai kyseenalaistaa meidän kansainvälisiä velvoitteitamme tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.

Tai kuvitella, että voisimme sekä ottaa vastaan EU:n elpymispanostuksia että jättää oman osuutemme maksamatta, kuten Kristillisdemokraatit vaikuttavat ehdottavan.

Ärade talman,

När det gäller arbetslösheten bland de som är över 55 år kan vi inte slå oss för bröstet. Det är synd att arbetsmarknadsparterna inte kom till en gemensam syn i frågan och nu är det upp till regeringen att fatta beslut. Det system vi har idag leder otvetydigt till åldersdiskriminering och ojämlikhet. När vi uppehåller incitament till att inte hålla kvar de äldre i arbete, att inte satsa på dem, skjuter vi oss själva i foten.

SFP och Svenska riksdagsgruppen vill se reformer som ökar flexibiliteten. För att kunna finansiera välfärdsstaten måste vi hålla sysselsättningsgraden så hög som möjlig. Vi bör avskaffa behovsprövningen av utländsk arbetskraft. Vi behöver en reform som möjliggör lokala avtal och som samtidigt stärker förtroendet på arbetsplatsen. Det senare kunde ske till exempel genom att ge arbetstagarna en roll i företagens ledning, via exempelvis en styrelseplats. Det skulle gagna alla.

Arvoisa puhemies,

Valtiovarainvaliokunta tuo mietinnössään esiin mielenterveyden ongelmat. Niillä on merkitystä julkisen talouden kannalta, koska mielenterveyden häiriöistä on tullut yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Vuonna 2018 julkistetun terveysraportin mukaan mielenterveysongelmien suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden korkeimpia, jopa 5,3 prosenttia BKT:stä, eli noin 11 miljardia euroa vuositasolla. Koska avuntarve on lisääntynyt entisestään koronaepidemian aikana, on ehdottoman välttämätöntä parantaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja hoidon saatavuutta, kuten valtiovarainvaliokunta lausumassaan korostaa.

Ärade talman,

I regeringsprogrammet är målet att Finland ska vara klimatneutralt 2035. I budgetpropositionen 2021 reserveras omkring 2,1 miljarder euro för klimatåtgärderna, vilket är ungefär lika mycket som 2020 och cirka 534 miljoner euro mer än i ordinarie budgeten för 2019. Vi ska i synnerhet minska utsläppen från trafiken, vi ska förbättra kollektivtrafiken. Vi värnar om den biologiska mångfalden. Vi ökar användningen av förnybar energi och främjar cirkulär ekonomi.

Arvoisa puhemies,

Mietinnössään valtiovarainvaliokunta vaatii, että sukupuolivaikutusten arviointia tulisi parantaa ministeriöiden budjettiprosesseissa. Varsinkin työllisyyspolitiikkaa tulee arvioida sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole aivan yksinkertaista mutta sitäkin tärkeämpää. Tämä on mitä suurimmassa määrin kilpailukykykysymys. Jos me tietoisesti ylläpidämme epätasa-arvoa edistäviä rakenteita, emme pysty toimimaan tehokkaasti. Ja tuottavuus kärsii.

Elämme haastavia aikoja. Ja vaikka tiettyjä päätöksiä usein mielellään lykätään, rakenneuudistusten tekemättä jättämistä ei voi puolustella. Oppivelvollisuutta pidennetään ensi vuonna. Se on tärkeää. Mutta kaikki perustuu siihen, että työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tältä osin on vielä paljon tehtävää.

Adlercreutz haluaa yhdenvertaisen ja kannustavan ansiosidonnaisen päivärahan

/0 Comments/in , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa, että ansiosidonnaisen päivärahan kehittämisen yhteydessä se ulotettaisiin koskemaan myös niitä työttömiä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.

– RKP on ehdottanut, että ansiosidonnainen päiväraha porrastettaisiin ja tehtäisiin kannustavammaksi korottamalla tuen määrää työttömyyden alkuvaiheessa. Mahdollisuudet tuen porrastamiseen ja sen laajentamiseen voitaisiin selvittää yhdessä. Yhdistämällä nämä kaksi tavoitetta voisimme löytää kustannusneutraalin mallin. Tällainen malli edistäisi yhdenvertaisuutta, Adlercreutz sanoo.

Työttömyyskassan rahoitusosuus ansiosidonnaisesta päivärahasta on noin 5,5 prosenttia. Loppuosa rahoitetaan veroilla. Siksi voidaan pitää ristiriitaisena sitä, että päivärahan saaminen edellyttää jäsenyyttä työttömyyskassassa.

– Nykyinen malli on vaikeasti perusteltavissa yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Kysehän on perustavanlaatuisesta turvasta. Toki asian voisi ajatella niin, että kassaan kuuluva voisi saada suuremman työttömyyskorvauksen – esimerkiksi 5–10 prosenttia, Adlercreutz sanoo.

Monien asiantuntijoiden mukaan porrastettu päiväraha lisää työllisyyttä. Kokemukset Tanskasta, jossa kyseinen malli on käytössä, tukevat tutkimusta.

– Varsinkin kriisin aikana on tärkeää sekä huolehtia siitä, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja siitä, että työllisyyttä parannetaan. Tämä malli toteuttaisi molempia pyrkimyksiä.

Adlercreutz: Alijäämä on väistämätön, mutta tulee ottaa vakavasti 

/2 Comments/in , , /by

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen siihen kokonaisuuteen, jonka hallitus on valmistellut budjettiriihen aikana. Adlercreutzin mukaan nyt on tärkeää, että houkuttelemme Suomeen investointeja ja että panostamme työllisyysastetta parantaviin toimenpiteisiin työmarkkinoita sujuvoittamalla ja tasa-arvoa parantamalla.

– Kyseessä on 10,7 miljardin euron massiivinen alijäämä. Tätä ei kuitenkaan voida välttää, jos haluamme selviytyä koronakriisistä, joka edelleen vaikuttaa vahvasti Suomen taloudellisiin näkymiin. Meidän tulee tukea yrityksiä, tehdä enemmän koronatestejä ja auttaa kuntia. Alijäämä ei kuitenkaan saa tulla jäädäkseen. Nyt on tärkeää ajatella seuraavaa askelta ja panostaa kattaviin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi ja Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi. Meidän on luotava suotuisa investointiympäristö. Tässä energiaverouudistuksella on tärkeä rooli, sillä se muun muassa vähentää voimakkaasti teollisuuden sähkökustannuksia, Adlercreutz sanoo.

Hallitus on sopinut työllisyyspaketista, jonka tavoitteena on 31 000-36 000 lisätyöllistä.

– Työllisyystoimenpiteet ovat täysin ratkaisevassa asemassa, jotta saamme Suomen takaisin jaloilleen kriisin jälkeen. Hallitus esittää nyt monia konkreettisia ehdotuksia työllisyysasteen nostamiseksi: muun muassa eläkeputkeen haetaan ratkaisua, ja työnhakuvelvoitetta uudistetaan niin sanotun pohjoismaisen mallin mukaan. Työ ei kuitenkaan lopu tähän. Meidän tulee edetä myös paikallisen sopimisen mahdollistamisessa sekä monien muiden toimien osalta. Työnteko on paras sosiaaliturva, ja tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että panostamme työvoiman kysyntää ja tarjontaa lisääviin toimiin.

Lärdomar från Kaipola

/0 Comments/in , , /by

För en dryg vecka sedan meddelade UPM att de stänger fabriken i Kaipola i Mellersta Finland. Nyheten mottogs med bestörtning, av goda skäl. Fabriken sysselsätter hundratals finländare och pappersindustrin i sig har ett stort symbolvärde.

Diskussionen lät inte vänta på sig. Stängningen var regeringens fel menade en politiker, medan många andra ifrågasatte UPM:s beslut. Varför stänger de en pappersfabrik som åtminstone för en tid sedan var lönsam? Det spekuleras kring om stängningen var ett resultat av kapitalismens haveri i sin ändlösa girighet – eller så var haveriet i sig regeringens fel, eller fackets.

Sanningen är som alltid med säkerhet mer komplicerad än så. Jag känner inte till den och kan bara spekulera. Som politiker har jag ingen insikt i företaget.

Men jag är benägen att lita på att beslutet fattades efter stort övervägande. När man stänger en fabrik förlorar man samtidigt en stor investering. Det är inte ett beslut som någon kan göra utan noggrann begrundan.

Företaget UPM har många enheter i många länder. Tidningspapprets åtgång är knappast på växande, och därför valde man att stänga den fabrik som har den sämsta lönsamheten. Valet föll på Kaipola.

Som följd av det kommer vi finländare nu att importera vårt tidningspapper. Det i sig är paradoxalt.

Men beslutet kan ändå vara klokt – trots att det knappast baserar sig på vare sig priset på diesel eller en okunskap om att industrins energiskatt kommer att sjunka till EU:s miniminivå. Ett aktiebolags plikt är att ge avkastning åt sina aktieägare.

Visst, varje bolag måste också känna sitt samhällsansvar. Om man förlorar anseendet i allmänhetens ögon kan man förutse att svårigheter väntar bakom hörnet. Det här hade säkert UPM:s ledning i åtanke när de fattade sitt beslut.

Som politiker skall vi inte blanda oss i företags operativa verksamhet. Men vi bör säkra det, att miljön för företag överlag är bra i Finland.

Även om vi på många sätt är ett mycket konkurrenskraftigt land så har vi också våra ömma punkter. Vi har en välutbildad befolkning men en styv arbetsmarknad. Vi har en ren natur men logistiska utmaningar. Vi har ett välorganiserat korruptionsfritt samhälle men en hög kostnadsnivå.

I stället för att prisa eller döma UPM:s beslut bör vi politiker hitta dessa ömma punkter och fundera på vad vi kan göra åt dem. För det är så vi ser till att andra fabriker håller sig öppna och att andra kanske lockas hit. Samtidigt måste vi hjälpa de människor som nu lider mitt i denna förändring.

Om en strukturförändring väntar bakom hörnet – och det finns inte speciellt stora skäl att tro att tidningspappersåtgången skulle vara på stigande – lönar det sig inte att bromsa den på politisk väg utan att inse det obevekliga och försöka hitta nya vägar. Det är dyrt och lönlöst att hålla en vikande industri på benen. Det är bättre att försöka bereda möjlighet för kommande innovationer att ta dess plats.

Tidningspapper är knappast en framtidsprodukt. Men det finns annat man kan göra av träfibrer. Annat, som har ett högre förädlingsvärde och som kan tillföra landet mer.

Om vi ser den förändringen, ser till att vårt investeringsklimat är sådant att nya företag vill nå fram till den, och ser till att vår lagstiftning är sådan att nya innovationer hittar till ytan – då har vi som politiker gjort vår plikt och nått mycket längre än om vi med dyra medel hade stöttat en sjuk, kanske döende industri.

Faktum är att det är vanliga människor som placerar i aktier – så också förmodligen i UPM:s fall. Majoriteten av dem tror säkert på den nordiska välfärdsmodellen och vill väl för hela Finland. Allt oftare vill personer eller institutioner också placera i mål som inte bara är ekonomiskt lönsamma utan också etiskt hållbara. Därför är det skäl för oss att undvika att skapa onödiga politiska motsättningar kring dessa frågor. I stället ska vi sträva till att det föds fler företag man kan och vill investera i. Vi måste fokusera på att hjälpa och sporra inte bara dem i Kaipola som nu behöver positiva framtidsutsikter utan också alla övriga finländare som kanske inte ser sin framtid som ljus.

Vägen framåt kräver en gemensam bild av verkligheten, beslut som baserar sig på denna och en vilja att arbeta och lyckas tillsammans. Så har det alltid varit, och så är det också nu.

 

(Insändare i HBL 4.9.2020)

Ruotsalainen eduskuntaryhmä: Menestyvä Suomi – myös pandemian jälkeen

/0 Comments/in , , , /by

RKP:n eduskuntaryhmä hyväksyi 15 kohdan työllisyystoimenpideohjelman

Koronapandemian seuraukset ovat luoneet ankaran toimintaympäristön yrityksille. Tarvitsemme toisaalta määrätietoisia työelämäuudistuksia, toisaalta luottamusta kasvattavia toimenpiteitä, jotta yritykset uskaltaisivat taas investoida ja palkata henkilöstöä. 15 kohdan toimenpideohjelma hyväksyttiin Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Hangossa.

– Kun julkista taloutta pyritään tasapainottamaan, on ensisijaisen tärkeää tarjota yrityksille vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, sanoo RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Ohjelmasta Henriksson nostaa esiin panostukset parempaan työpaikkahyvinvointiin ja motivoituneiden työntekijöiden tärkeyteen. Henriksson painottaa myös kotitalousvähennyksen työllistävää vaikutusta ja näkee ikääntyneissä huomattavan potentiaalin hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

– On tärkeää, että ihmiset viihtyvät työelämässä pidempään. Meidän on löydettävä malleja, jotka verotuksessa kannustavat yhdistämään eläkkeen eri työpanoksiin. Aina pitäisi olla kannattavaa työskennellä eläkeläisenä. Samalla haluamme korottaa kotitalousvähennyksen 7 500 euroon tukeaksemme yrittäjyyttä ja parantaaksemme työllisyyttä, Henriksson sanoo.

RKP:n eduskuntaryhmä painottaa toimenpideohjelmassaan, ettei työn verotusta saa kiristää. Eduskuntaryhmä haluaa sallia paikallisen sopimisen pienille ja keskisuurille järjestäytymättömille yrityksille. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulisi olla korkeampi tukikauden alkuvaiheessa, jotta se kannustaisi nopeampaan työelämään paluuseen.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz painottaa laajan rintaman työllisyystoimien tärkeyttä.

– Hallitusohjelma rakentuu korkeamman työllisyysasteen varaan. Meidän panostuksemme ovat riippuvaisia siitä. Samalla meidän on saatava yritykset luottamaan tulevaan. Yritysten tulisi saada lupaus, että yhteisöveron taso ei nouse. Toimenpideohjelmassa esitämme sekä ylimääräistä tutkimus- ja kehitysvähennystä, ja peräänkuulutamme vahvempaa yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä kestävien innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi ja vihreän siirtymän nopeuttamiseksi, Adlercreutz sanoo.

– RKP:n eduskuntaryhmä haluaa myös vahvistaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Tarvitsemme lisää yrittäjiksi haluavia ja lisää yrityksiä, jotka uskaltavat investoida. Sitä kautta saamme lisää työpaikkoja, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

– Myös valmisteilla olevan sosiaaliturvauudistuksen kantavana ajatuksena on työnteon kannattavuus. On tapana sanoa, että työnteko on parasta sosiaaliturvaa, mutta meillä on silti oltava riittävä sosiaaliturva niille, joilla ei syystä tai toisesta ole työtä. Tarvitsemme joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Siksi myös suunniteltu perhevapaauudistus, joka tasa-arvoistaa työmarkkinoita, on viipymättä vietävä maaliin, Blomqvist sanoo.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kaksipäiväinen kesäkokous päättyy torstaina vierailuilla paikallisiin yrityksiin muun muassa Hangon satamassa.

Toimenpideohjelma kokonaisuudessaan. Lue tästä!