Adlercreutz: Finland behöver mer arbetskraftsinvandring

/0 Comments/in , , , /by

Finland har gått miste om miljardintäkter från arbetskraftsinvandring i förhållande till andra europeiska länder som Storbritannien, Tyskland och Sverige, konstaterar Svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz.

Han hänvisar till en undersökning som publicerades av organisationen Movinga på onsdag, som visar att Finland kunde ha mycket mer att vinna ekonomiskt på en ökad arbetskraftsinvandring.

– Arbetskraftsinvandring behövs, det råder inget tvivel om saken. Statistiken visar dessutom, att människor som flyttar till Finland för att arbeta också efter ett årtionde har en långt högre sysselsättningsgrad än befolkningen över lag, säger Adlercreutz.

Att öka i synnerhet den kvalificerade arbetskraftsinvandringen är en av de centrala åtgärderna i regeringen Rinnes regeringsprogram för att höja sysselsättningsgraden.

– När regeringen snart kan fortsätta sitt arbete med att verkställa regeringsprogrammet är det viktigt att arbetet med att införa en maxgräns på 1 månad för arbetslovsprocessen går vidare, betonar Adlercreutz.

Puhe välikysymyskeskustelussa 1.10.2019

/0 Comments/in , , , , , , /by

Uskon että kaikki tällä salissa välittävät taloudesta. Että kaikki täällä välittävät työllisyydestä. 

Keskustelemme nyt välikysymyksestä joka jätettiin kun hallitus oli toiminut runsaat kolme kuukautta. Elämme edellisen hallituksen budjettia – joka muuten tehtiin paremmassa suhdanteessa 1.7 miljardia alijäämäiseksi – ja tämä hallitus ei ole vielä jättänyt omaa budjettiesitystään eduskunnalle.

Mutta taloudesta on hyvä puhua siitä huolimatta – ja työllisyydestä. 

Saimme eilen kuulla heikkoja uutisia syntyvyydestä. Suomi on demografisten haasteiden edessä. Meillä on vanheneva väestö ja yhä vähemmän lapsia. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat todellisia ongelmia

Koulutustaso on kääntynyt laskuun ja tiestömme rapautuu. Iso osa yrityksistämme kärsii työvoimapulasta. Investointiaste on matala ja nuoret ovat syystäkin huolissaan siitä, miltä maapallomme näyttää heidän ollessaan aikuisiässä. 

Ärade talman. 

Vi vet vilka våra utmaningar är. Vi har demografiska bekymmer. Våra företag hittar inte arbetskraft. Vår utbildningsnivå har sjunkit. Våra vägar är inte i skick. Utslagning är ett faktiskt, konkret problem. EU står inför stora frågeställningar och klimatförändringen hotar allas vår framtid. 

Ärade talman. Denna regering ser alla dessa problem. Och agerar för att motverka alla dessa problem. 

Arvoisa puhemies. 

Nämä ovat meidän haasteemme ja tämä hallitus tarttuu niihin. 

Me teemme koulutuksen kunnianpalautuksen. Se on koulutuslupaus joka pitää. Tämä hallitus tekee huomattavia lisäpanostuksia kaikilla asteilla ja palautamme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Teemme vanhempainvapaauudistuksen joka pitkälti vastaa sitä mallia, jota tasa-arvojärjestöt pitkään ovat ajaneet. Tämä helpottaa perheiden arkea, se parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja madaltaa sen kautta välillisesti myös  perheen perustamisen kynnystä. 

Ellei tasa-arvo kiinnosta, niin tämä varmaan herättää vastustusta. Mutta jos siihen uskoo, niin tätä on syytä tukea. 

Tämä hallitus uskoo, että yritykset osaavat valtiota paremmin päättää kenet palkkaavat, ja helpottaa sen takia ulkomaisen työvoiman palkkausta. Me näemme myös, että meidän ei tule edes vihjaista täällä tutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle että hän ei ole tervetullut jäämään. Se olisi jo kansantaloudellisesti järjenvastaista. Siksi opiskeluoleskelulupaan tulee automaattinen pidennys opiskelijan valmistuttua. 

Nämä ovat muutoksia joita oppositio toki saattaa vastustaa, mutta joita kansantalous ja yrityksemme kannattavat. 

Tämä hallitus suhtautuu ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun kunnianhimoisesti. Tästä ei ole epäilystä. Kaikkia toimia ei vielä tästä budjetista löydy, mutta suunta ja yhteinen tahto on selvä. 

Ja se joka sanoo, että ilmastotoimet heikentävät työllisyyttä ei ole kuunnellut yrityksiämme. Ne kaipaavat selkeää tiekarttaa. Tämä hallitus tulle heille sellaisen antamaan.

Kyllä – kaikkia toimia ei tässä budjetissa ole. Kaikki asiat eivät ole ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen ratkaistu. Mutta olkaa huoleti oppositio, lisää toimia tulee. 

Kokoomus kaipaa konkreettisia työllisyystoimia. Iso osa Kokoomuksen varsin hyvästä 16 kohdan listasta on ristiriidassa edellisen hallituksen toimien kanssa. Iso osa taas löytyy tästä hallitusohjelmasta. Toivottavasti kiitosta ja tukea siis tulee, vaikka se tänään ehkä jää uupumaan. 

Koska me edistämme paikallista sopimista, kuten hallitusohjelma linjaa. Helpotamme yritysten investointeja. Parannamme teollisuuden kilpailukykyä. Kehitämme vientiväyliä. 

On totta, että tämä hallitus ei voi odottaa vetoapua suhdanteista. Se tarkoittaa, että meidän pitää tehdä lujasti töitä saavuttaaksemme tavoitteemme. Tavoitteemme jotka luulen olevan yhteisiä. 

Ärade talman. 4 månader av arbete har vi bakom oss. Allting är inte färdigt. Mycket återstår att göra. 

Men vi är på god väg. 

Adlercreutz: Hallituksen investointiohjelma on tervetullut

/0 Comments/in , , , , /by

Hallitus esitteli tiistaina vuoden 2020 talousarvioehdotuksensa. Samalla hallitus esitti ohjelman investointiasteen nostamiseksi ja suomalaisten yritysten investointihalujen vauhdittamiseksi.

– Vahvistamme Suomen kilapilukykyä tekemällä suuria ja välttämättömiä panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. Lisäämällä varoja teiden kunnossapitoon kuromme umpeen korjausvelkaa ja rautateihin tehtävät panostukset auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Haluamme myös helpottaa ulkomaisen työvoiman palkkausta suomalaisiin yrityksiin tarjoamalla ulkomaisille opiskelijolle mahdollisuuden pidentää oleskelupiaan kahdella vuodella. Tämä on erittäin tervetullut uutinen yrityksillemme, sanoo Ruotsalaisen eduskuntarryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

– Investointiaste on Suomessa matala ja, kun tähän lisätään Saksan teollisen tuotannon lasku ja Brexitin luoma epävarmuus, on edessämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Nyt olisi tärkeää, että yritykset uskaltavat investoida tulevaisuuteen. Tuottavuutta mullistavat muutokset, kuin robotisointi, automatisointi ja keinoälyn soveltaminen vaativat kuitenkin yrityksiltä merkittäviä investointeja. On korkea aika saada käyntiin yrityksien investointihalut, koska investointien myötä syntyy myös uusia työpaikkoja, sanoo Adlercreutz.

–  Haluamme jouduttaa tärkeitä investointipäätöksiä poistokäytäntöjä kehittämällä niin, että annamme yrityksille mahdollisuuden neljän vuoden ajan tehdä kaksinkertaisia poistoja. Tämä on erittäin tervetullut muutos, sanoo Adlercreutz.

Adlercreutz välkomnar regeringens program för att öka investeringarna

/0 Comments/in , , , , , , , , , , , /by

Regeringen presenterade på tisdagen sitt förlag till budget för år 2020. Samtidigt presenterades ett program som strävar till att sätta fart på investeringarna inom den finländska företagssektron.

– Vi gör stora och nödvändiga satsningar på forskning och utbildning i denna budget. Det är satsningar som stärker vår konkurrenskraft. Höjda anslag för vägunderhållet hjälper oss att ta igen en del av den reparationsskuld vi har, och satsningarna på rälstrafik för oss närmare våra klimatmål. Vi gör det lättare för företag att få hit utländsk kunnig arbetskraft och unga som studerat här får per automatik stanna kvar. Det här är synnerligen välkomna nyheter för våra företag, säger Anders Adlercreutz, Svenska riksdagsgruppens ordförande.

– Investeringsnivån i Finland är låg. När vi står inför en tid av ekonomisk osäkerhet – Tysklands industriproduktion minskar och Brexit skapar ovisshet – är det viktigt att företagen vågar investera inför framtiden. Robotiseringen och tillämpningen av artificiell intelligens är stora förändringar som kräver stora satsningar, säger Adlercreutz.

–  Genom att ge företagen möjlighet att fördubbla avskrivningarna kan vi  märkbart underlätta fattandet av viktiga investeringsbeslut. Det här är en mycket välkommen förändring, säger Adlercreutz.

Henriksson och Adlercreutz på sommarmötet i Jakobstad: Höjd sysselsättningsgrad ska vara främsta prioritet

/0 Comments/in , , , /by

Nu ska de åtgärder som stärker sysselsättningen konkretiseras och målmedvetet genomföras. Det betonar partiordförande, justitieminister Anna-Maja Henriksson och gruppordförande Anders Adlercreutz som i dag öppnar Svenska riksdagsgruppens sommarmöte i Jakobstad.

– Regeringens målsättning att höja sysselsättningsgraden till 75 procent är helt central. Vår riksdagsgrupp håller sitt sommarmöte i Österbotten, där sysselsättningsgraden redan är kring 75 procent. Kan vi nå en hög sysselsättningsgrad här i Österbotten, så kan vi göra det också i hela landet, säger Henriksson.

Hon säger att det handlar om att skapa goda verksamhetsförutsättningar för företag och att satsa på infrastrukturen. Henriksson säger att arbetsmarknaden måste fungera bättre – det kan inte vara så att vi samtidigt har brist på arbetskraft och arbetslöshet.

– För tillfället har vi många lediga jobb, men också många som är arbetslösa. Därför behöver vi skapa morötter för att det ska vara lönsammare och lättare för folk att flytta efter ett jobb. Det borde också vara ekonomiskt mer sporrande att ta emot jobb som pensionär, om man själv vill extraknäcka lite.

– I regeringsprogrammet slog vi fast att det ska bli lättare att anställa personer från andra länder, i synnerhet när det gäller kvalificerad arbetskraft. Det här är viktigt, då vi vet att många av våra företag redan nu lider av arbetskraftsbrist. Också högskoleutbildades inträde på arbetsmarknaden måste göras smidigare. Viktigt är också att lokala avtal främjas inom företagen. Det är bra att regeringen utarbetar en strategi för företagande, säger Henriksson.

Riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz säger också att regeringsprogrammet innehåller många goda skrivningar som nu i samband med budgeten måste konkretiseras.

– Klimatpolitiken är inte en tvistefråga, utan ett måste – och en möjlighet. Regeringsprogrammet talar klart om ytterligare satsningar på bioekonomi, cirkulär ekonomi, energieffektivitet, utsläppsfri energiproduktion och lagring av energi. Allt förutsätter fokusering på forskning, utveckling och innovationer. Och det öppnar upp möjligheter för företagsamhet. Mycket av det ser vi här i Österbotten och det ska bli ett nöje att bekanta sig närmare med framgångskonceptet för företagen här.

Adlercreutz betonar också vardagsfaktorernas betydelse för en högre sysselsättningsgrad.

– Det är bra att regeringen går in för att minska på dagisgrupperna och satsar på en familjeledighetsreform som ökar jämställdheten på arbetsmarknaden.

Svenska riksdagsgruppens sommarmöte pågår två dagar. Förutom gruppens interna möten besöker gruppen på onsdag det framgångsrika slipmaterialföretaget Mirka i Jeppo och Malmska sjukhuset i Jakobstad. Svenska riksdagsgruppen består av SFP:s nio riksdagsledamöter samt Ålands riksdagsledamot.

Henriksson ja Adlercreutz kesäkokouksessa Pietarsaaressa: Työllisyysasteen nostaminen on oltava ykkösprioriteettina

/0 Comments/in , , , /by

Työllisyyttä vahvistavat toimenpiteet pitää konkretisoida ja päättäväisesti laittaa täytäntöön. Tätä asiaa painottivat RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz avatessaan Ruotsalaisen eduskuntaryhmän kesäkokouksen keskiviikkona Pietarsaaressa.

– Hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin on aivan keskeinen. Eduskuntaryhmämme pitää kesäkokouksensa Pohjanmaalla, missä työllisyysaste on jo noin 75 prosenttia. Jos onnistumme saavuttamaan korkean työllisyysasteen Pohjanmaalla, niin pystymme myös saavuttamaan sitä koko maassa, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa kyse on hyvien toimintaedellytysten luomisesta yrityksille ja investoinneista infrastruktuuriin. Henriksson sanoo, että työmarkkinoiden on toimittava paremmin- ei voi olla tarkoituksenmukaista, että meillä samanaikaisesti on sekä työvoimapula että työttömyys.

– Tällä hetkellä meillä on vapaita työpaikkoja, mutta myös työttömyyttä. Siksi meidän on luotava porkkanoita, jotta ihmisillä olisi kannattavampaa ja helpompaa muuttaa työn perään. Työn vastaanottaminen eläkeiällä, jos haluaa tienata vähän ylimääräistä, pitäisi myös olla taloudellisesti kannattavampaa.

– Hallitusohjelmaan kirjattiin, että muista maista tulleiden henkilöiden työllistämistä tulisi helpottaa, erityisesti kun kyse on pätevästä työvoimasta. Tämä on tärkeää, koska tiedämme, että monet yrityksistämme kärsivät jo työvoimapulasta. Myös korkeakoulukoulutettujen pääsy työmarkkinoille pitää helpottaa. On tärkeää, että paikallista sopimista kehitetään yrityksissä. On hyvä, että hallitus valmistelee yrittäjyysstrategiaa, Henriksson sanoo.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toteaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu moni asia, jota pitää konkretisoida talousarvion yhteydessä.

– Ilmastopolitiikka ei ole asia, josta voidaan keskustella, vaan se on välttämättömyys- ja myös mahdollisuus. Hallitusohjelmassa puhutaan selkeästi lisäinvestoinneista biotalouteen, kiertotalouteen, energiatehokkuuteen, päästöttömään energiantuotantoon ja energian varastointiin. Tämä edellyttää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tämä avaa myös uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Näemme paljon siitä täällä Pohjanmaalla ja on ilo tutustua täällä toimivien yritysten menestystarinaan.

Adlercreutz painottaa myös arkisten asioiden merkitystä, kun tähdätään korkeampaan työllisyysasteeseen. – On hyvä, että hallitus haluaa pienentää päivähoitoryhmien kokoja ja panostaa perhevapaauudistukseen, joka lisää tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Ruotsalainen eduskuntaryhmän pitää kesäkokousta kaksi päivää. Ryhmän sisäisten kokousten lisäksi ryhmä vierailee keskiviikkona menestyksekkäässä hiontamateriaalia tuottavassa yrityksessä, Mirka Jepualla ja Malmin sairaalassa Pietarsaaressa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä koostuu RKP:n yhdeksännestä kansanedustajasta sekä Ahvenanmaan kansanedustajasta.

Adlercreutz: Vi ska inte själva försvåra sysselsättningsmålen

/2 Comments/in , , , , /by

Snabba förändringar i omvärlden gör att regeringens mål att höja sysselsättningsgraden till 75 procent ter sig mera ambitiöst dag för dag, säger Anders Adlercreutz, gruppordförande och riksdagsledamot för SFP.

– I Tyskland minskade industriproduktionen under det andra kvartalet. Brexit kastar en skugga över Europa och Trumps handelskrig leder till en allmän ovisshet oh pessimism. Allt detta måste reflekteras i både höstens budgetuppgörelse och de kommande arbetsmarknadsförhandlingarna, understryker Adlercreutz.

Han hänvisar till en färsk utredning av ETLA där det konstateras att det så kallade konkurrenskraftsavtalet har haft stor betydelse och stärkt Finlands konkurrenskraft de senaste åren.

– Det är en trend vi inte får bryta. Samtidigt vet vi, att i synnerhet den genomförda ökningen av den årliga arbetstiden med 24 timmar kommer att väcka mycket diskussion när arbetsmarknadsförhandlingarna kommer igång.

– Vi har varit i en situation som denna tidigare också. I ekonomiskt goda tider har vi med egna beslut försämrat vår konkurrenskraft. Jag hoppas att alla som sitter vid förhandlingsborden fördjupar sig i den forskning som finns och har is i magen, säger Adlercreutz.

En sysselsättningsgrad på 75 procent kräver att vi skapar cirka 60 000 nya arbetsplatser i Finland.

– För att vi ska lyckas i det arbetet måste vi ta till en bred palett med åtgärder. Inga åtgärder skall vara uteslutna, helt som vi skrivit i regeringsprogrammet. Vare sig det gäller aktivmodellen – vars effekter utreds i en rapport från VATT som publiceras senare i höst – konkurrenskraftsavtalet eller konkreta stödåtgärder ska inga beslut fattas förrän vi har klara kalkyler på vad de leder till. Vi har inte råd att själva försvåra våra sysselsättningsmål, säger Adlercreutz.

Adlercreutz: Emme saa vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista

/0 Comments/in , , , , /by

Maailmanpolitiikan ja talouden nopeat muutokset saavat hallituksen tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta vaikuttamaan päivä päivältä entistä kunnianhimoisemmalta, sanoo Anders Adlercreutz, kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja (RKP).

– Saksan teollisuustuotanto on laskenut vuoden toisella neljänneksellä ja Trumpin kauppasota sekä Brexit aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta. Kaikki tämä on otettava huomioon valtion talousarviossa ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa, Adlercreutz sanoo.

Hän viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) julkaisemaan raporttiin, jossa todetaan, että Suomen kilpailukyky on vahvistunut viime vuosina ja kilpailukykysopimuksen vaikutus on ollut suuri tähän myönteiseen kehitykseen.

– Tätä trendiä ei saa katkaista. Tiedämme kuitenkin, että kun työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät varsinkin 24 tunnin lisäys vuotuiseen työaikaan tulee herättämään paljon keskustelua, Adlercreutz sanoo.

– Olemme aikaisemminkin olleet samankaltaisessa tilanteessa. Taloudellisesti hyvinä aikoina olemme tehneet päätöksiä, jotka ovat heikentäneet maamme kilpailukykyä. Toivon, että kaikilla neuvottelupöytien ääressä istuvilla on jäitä hatuissaan ja että he tutustuvat huolella tutkimustuloksiin, Adlercreutz sanoo.

75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitsemme 60 000 uutta työpaikkaa Suomeen.

– Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme monia erilaisia toimenpiteitä. Hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei mitään toimenpidettä voi sulkea pois ratkaisuista. Oli sitten kyse aktiivimallista – jonka vaikutuksia Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) selvittää myöhemmin syksyllä julkaistavassa raportissaan – kilpailukykysopimuksesta tai muista konkreettisista toimenpiteistä on päätösten perustuttava perusteellisiin selvityksiin toimenpiteiden seurauksista. Meillä ei ole varaa omatoimisesti vaikeuttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista, Adlercreutz sanoo.

Antti Herlin : Jokainen vauras yrittäjä on jokaisen suomalaisen onni

/0 Comments/in , , , /by

Koneen pitkä ikä ja koko tekevät yrityksestä ainutlaatuisen Suomen mittakaavassa. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä, jotta Suomeen syntyisi lisää samankaltaisia yrityksiä? 

Suomessa käydään keskustelua siitä, mistä hyvinvointiyhteiskunta muodostuu ja miten meidän yhdessä luomamme varallisuus pitäisi jakaa. Pidän tärkeänä, että yrityksillä ja yrittäjillä on mahdollisuus vaurastua. Tämä vauraus säteilee kaikkialle yhteiskuntaan.

Koneella on ollut historian saatossa paitsi kykyä ja taitoa, myös onnea matkassa. Yksi merkittäviä tekijöitä menestyksellemme on ollut se, että isoisäni ja isäni ymmärsivät kansainvälistymisen merkityksen jo yrityksen alkutaipaleella. Jos yrityksen halutaan kasvavan suureksi, Suomi ei pienenä markkinana siihen riitä. Kansainvälistyminen on ensiarvoisen tärkeää. Tässä ajassa esimerkiksi peliyhtiöt ja pienet, digitaaliseen maailmaan syntyvät yritykset globaaleiksi. Niille eivät Suomen rajat merkitse mitään.

Eduskunnassakin keskustellaan paljon yritysten kilpailukyvystä. Millaisena kilpailutekijänä pidät suomalaisen yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta?

Sillä on ollut Suomelle suuri merkitys, että Koneen omistajat ovat suomalaisia ja haluavat pysyä suomalaisina. Isääni haastateltiin aikoinaan aiheesta, ja hän sanoi jotenkin niin, että ”Kyllähän tämä maa on verohelvetti, mutta jotakin tässä maassa on”. Tämä ei ole muuttunut juuri miksikään. Toisaalta Suomi on maailman ykkösmaita, mitä tulee onnellisuuteen ja yhteiskunnan luotettavuuteen. Nämä asiat ovat kaikki sidoksissa toisiinsa. Pidämme helposti näitä hyviä ominaisuuksia itsestäänselvyytenä, mutta se ei pidä paikkaansa. Näitä asioita pitää vaalia, ja toivon, että pidämme niistä kiinni myös jatkossa.

Koneen tuotekehityksen keskus on Suomessa. Näetkö näköpiirissä mitään sellaista, mikä voisi vaarantaa Suomen houkuttelevuuden tuotekehityksen kehtona? 

Nykyinen hallitus on tehnyt paljon hyvää, mutta koulutusleikkauksia minun on vaikea ymmärtää ja hyväksyä. Meillä on esimerkiksi paljon sääolosuhteista johtuvia vastoinkäymisiä, ja lisäksi maailmanmarkkinat ovat logistisesti kaukana. Nytkin kun katsoo ympärilleen, voi todeta ison osan infrastruktuurista olevan lumen peitossa. Iso joukko ihmisiä käyttää paljon aikaa siirtääkseen lunta paikasta toiseen. Kun meillä on sekä maantieteellisiä esteitä että luonnonesteitä, meidän täytyy pystyä toimimaan älykkäästi. Tässä koulutus näyttelee isoa roolia.

Onko Koneen helppo houkutella osaajia ulkomailta?

On toki ihmisiä, jotka tulevat mielellään Suomeen maamme turvallisuuden, koulutusjärjestelmän ja muiden arvojen takia, mutta kyllä sijainti on enemmän haitta kuin hyöty. Meillä on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä toimipisteissämme Espoossa ja Hyvinkäällä, mutta etenkin korkeamman tason rekrytoinneissa on haasteita. Esimerkiksi Outokumpu, Sanoma, Pöyry ja Neste ovat kuitenkin saaneet suomalaisyrityksinä ulkomaalaisen toimitusjohtajan. 

Vaalien jälkeen kirjoitetaan hallitusohjelma. Mitä nostaisit sen keskiöön?

Ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen on tärkeää, ja valtiovallalla on siihen paukkuja. Suomalaiset yritykset ovat ymmärtäneet, että ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen on myös hyvää bisnestä. Kone on ympäristöasioihin vakavasti suhtautuva yritys, mutta samalla olemme myös tehokkaita hissien tekijöitä ja huoltajia. Hallitusohjelmassa pidän tärkeänä hiilinielujen koon kasvattamista. Eduskunta pystyy vaikuttamaan tähän tavoitteeseen ohjaamalla Metsähallituksen toimia. Myös koulutukseen satsaaminen on tärkeää – sen edistämiseen tarvitaan hyvä linja. 

Yritysvastuu on ajankohtainen aihe. Jotkut yritykset on lähteneet kampanjaan, joka peräänkuuluttaa Suomeen yritysvastuulakia. Mitä ajattelet tästä?

En näe, että kaivataan lisää lakeja. Hoivayritysskandaali näyttää hyvin sen, että nykyaikana ei voi toimia huonosti. Ainoa tapa toimia kestävästi on tehdä asiat kestävällä tavalla. Informaatioteknologia ja kansainvälisyys ovat saaneet aikaan sen, että hämärää kabinettitoimintaa 80-luvun malliin ei enää ole. Asiat tulevat julki, ja sen jälkeen ei välttämättä ole enää bisnestä. 

Koneella on nollatoleranssi yhteiskunnan lakien ja normien vastaiselle toiminnalle. Ulkopuoliset auditoijat tarkkailevat toimintaamme ja alihankkijoitamme. Olemme ymmärtäneet sen, että puheet ja teot eivät voi olla ristiriidassa.•

Keskisuuri on kaunista – keskustelu Philip Aminoffin kanssa

/0 Comments/in , , /by

Philip Aminoff, olet puhunut paljon omistamisesta ja ennen kaikkea omistamisesta työnä. Me suomalaiset tarkastelemme omistamista usein pysyvänä asiana: omaisuus kertyy tai se peritään, ja sen jälkeen sen ajatellaan kasvavan itsekseen ”korkoa korolle”. Kuten osuvasti toteat, omistaminen edellyttää kuitenkin työtä ja vaivannäköä – omaisuudesta on pidettävä jatkuvasti huolta.

Omistamisen ja säästämisen perinne on Suomessa ja Ruotsissa varsin erilainen. Ruotsissa kansalaisilla on enemmän henkilökohtaista omaisuutta ja myös yritykset ovat omavaraisempia ja kasvuhakuisempia. Se johtaa vakaampaan talouskasvuun ja korkeampaan työllisyysasteeseen. Nämä asiat olisivat Suomellekin juuri nyt ensiarvoisen tärkeitä. Suomessa puolestaan yrityksiä myydään varhaisessa kasvuvaiheessa ennen kuin ne ovat alkaneet tuottaa merkittävästi.

– Meidän teollinen historiamme rakentuu pääomaintensiivisten yritysten toiminnalle. Meillä on ollut aikojen saatossa esimerkiksi isoja paperitehtaita ja sulattamoja. Se mitä meiltä puuttuu – ja mitä tarvitsisimme – ovat keskisuuret yritykset. Meillä on suuryrityksiä ja pieniä, muutaman hengen yrityksiä, muttei riittävästi useampien kymmenien miljoonien liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Ruotsissa tilanne on toinen. Siellä elää vahvana kauppavaltion perinne ja omaisuus jakautuu tasaisemmin yhteiskunnan eri toimijoiden kesken.

Kun vertaamme esimerkiksi minulle tuttua rakennusteollisuutta Suomessa ja vaikkapa Itävallassa tai Saksassa, ero on merkittävä. Noissa maissa on meihin verrattuna runsaasti keskisuuria ja innovatiivisia perheyrityksiä.

 – Juuri näin. Tämä on yksi niistä syistä, miksi katson usein Saksan suuntaan hakiessani mallia sille, miten meidän kannattaisi toimia Suomessa. Saksassa ymmärretään keskisuurten yritysten merkitys kansantaloudelle, mutta jostain syystä Suomesta ei ole löytynyt poliittista kiinnostusta tämän kokoisia yrityksiä kohtaan. Start-up-kulttuurin tukeminen on tärkeää, mutta kun haluamme työllistää ihmisiä ja täyttää valtion kassaa, ovat keskisuuret yritykset avainasemassa. Ne eivät saa jäädä tukia nauttivien suuryritysten jalkoihin. Talous hyötyisi merkittävästi omalla pääomalla ja hiellä rakennettujen yritysten määrän kasvusta. Ja niitä olisi hyvä olla ympäri Suomea.

Monipuolisen yritysmaiseman varjeleminen on hyvä ja tärkeä huomio. Suomi on suhdanneherkkä ehkä juuri siksi, että meillä on useita suuria, puoliksi valtio-omisteisia yrityksiä, mutta vain vähän yksityisesti omistettuja pienempiä yrityksiä. Ymmärränkö oikein, että meidän poliitikkojen olisi pitänyt osata tarttua tähän kysymykseen paljon hanakammin?

 – Kyllä minun mielestäni on kyse nimenomaan tahdon ja ehkä myös ymmärryksen puutteesta. Pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi tarvitaan selvä poliittinen ohjelma. Suomen yrityskannan rakenteen tulisi olla pyramidin muotoinen: alhaalla olisivat muutaman hengen yritykset, keskellä keskisuuret, kymmeniä tai satoja ihmisiä työllistävät yritykset, ja ylhäällä tuhansia ihmisiä työllistävät yritykset. Nyt keskisuuret yritykset ovat aliedustettuina.

Mitä meidän pitäisi mielestäsi tehdä, jos haluaisimme saada tiimalasin näyttämään oluttuopilta?

– On olemassa monia keinoja. Yksi tärkeimmistä muutostarpeista on ollut tiedossa vuosikymmeniä, mutta hyvin vähän on tapahtunut käytännössä. Kyse on lisäkäsien palkkaamisen helpottamisesta. Niin kauan kuin uusien ihmisten palkkaaminen on yrittäjän silmissä ensisijaisesti kohtuuton riski, todellinen kasvu antaa odottaa itseään. Siksi moni yrittäjä pyrkii hoitamaan aivan liian paljon asioita itse. Meillä ei edelleenkään ole aitoa ymmärrystä siitä, että yrittäjäksi ryhtyvä panee yleensä likoon koko elämänsä: henkilökohtaisen taloutensa, perheensä ja ehkä jopa tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Jos riskien ottamisesta tehdään kohtuuttoman raskasta, yrittäjät uupuvat ja tyytyvät nykytilanteeseen sen sijaan että rakentaisivat innostuneina yritystoimintaansa eteenpäin.

Tätä riskien kantamisen taakkaa ei moni päättäjä ehkä hahmota.

– Meillä on Suomessa monia eri omistuskategorioita, mutta vain yhdessä yritysmuodossa yrityksen tasetta heikennetään automaattisesti yrityksen omistajan kuollessa. Epäkohta konkretisoituu, jos otetaan vertailukohdaksi ulkomaalainen perhe, joka omistaa suomalaisen yrityksen. Naapurimaissamme ei ole perintöveroa, joten ulkomaalaisen omistajan kuolemantapaus ei heikennä yrityksen mahdollisuutta investoida tulevaisuuteen. Jos taas suomalainen, suomalaista yritystä omistava henkilö kuolee, niin yrityksen on maksettava osinkoja, jotta yrityksen perijä voisi maksaa perintöveronsa. Tämä on suoraan pois yrityksen investointivalmiudesta. Omistuspohja ja omistajan asuinpaikka ratkaisevat. Tällaisia eroja ei pitäisi EU:n sisällä olla.

Toinen esille nostamasi asia on se, että omaa ja vierasta pääomaa käsitellään eri tavoin.

– Olen iloinen, että tästä käydään keskustelua nyt myös meillä Suomessa. Pitkäksi ajaksi yritykseen sidottuun pääomaan kohdistuu nyt kaikkein huonoimmat ehdot. Oman pääoman kokonaisveroasteen ei pitäisi koskaan olla korkeampi kuin vieraan pääoman. Nykyinen järjestelmä ruokkii lyhytkestoista omistusta. Se tukee ajatusta, että yrityksiä perustetaan myytäväksi tai pörssiin listattavaksi. Minun mielestäni poliittisen päätöksenteon pitäisi kannustaa omistajia kehittämään yrityksiään pitkäjänteisesti.

Yritystuet ovat aihe, joka nousee eduskunnassa varmasti kevään aikana esille. Mitä mieltä olet niistä?

– Ajatus siitä, että yrityksiä pitäisi tukea niiden toimialan perusteella, on mielestäni väärin. Ei pidä olla tilanteessa, missä tuetaan ruudullisen muttei raidallisen kankaan tuottajaa. Tukijärjestelmä on markkinaan puuttumista tavalla, joka ei ole kestävä. Yhden teollisuudenalan tai teknologian tukeminen on väärin erityisesti tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yritystukien sijaan pitäisi keskittyä verottamaan erilaisia haittoja.

Edessä ovat pian uudet hallitusneuvottelut. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää tulevalle hallitukselle?

 Haluaisin nähdä visionäärisen maastrategian. Millainen on Suomi, joka pärjää pitkällä aikavälillä? Mitä meidän pitäisi tehdä taloudellemme, jotta koko yhteiskuntamme voisi hyvin? Mikä on hyvin, mikä on huonosti ja mitä pitää korjata? Poliittisten päättäjien pitäisi kuvailla myönteisessä hengessä, miltä Suomi voisi näyttää kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Voimme tehdä viisaita päätöksiä ainoastaan, jos tiedämme minne olemme matkalla. Meidän pitäisi myös hyväksyä, että muutoksia ei saada läpi yhdessä vaalikaudessa.