Kirkkonummen Sanomat haastatteli RKP:n puheenjohtajaa, opetusministeri Anders Adlercreutzia tulevien vaalien tiimoilta:

Puolueen puheenjohtajana, mitkä ovat RKP:n tavoitteet kuntavaaleissa Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella?

Tavoitteemme on luonnollisesti vahvistaa asemiamme. Niissä kunnissa, joissa RKP on vahvassa asemassa, kasvu on ollut hyvää ja työllisyys korkeaa. Hyvinvointialueella toivomme lisäpaikkoja. Siellä RKP on usein joutunut valitettavasti yksin tekemään työtä alueellisesti kattavien palveluiden turvaamiseksi. Siksi on tärkeää, että menestymme – keskittäminen on monesti mennyt liian pitkälle.

RKP:n kuntavaaliohjelmassa mainitaan ”paras koulu”. Mikä on kantanne opetusministerinä siihen, miten koulu- ja varhaiskasvatusasiat on hoidettu Kirkkonummella verrattuna muuhun Suomeen? Entä Kirkkonummen suuret investoinnit kouluverkkoon?

Kirkkonummen koulut pärjäävät vertailuissa hyvin. Ennen kahta edellistä vaalia iso kysymys oli isojen kouluhankkeiden kohtalo. Nyt suurin osa niistä on lähtenyt tai lähdössä liikkeelle. On selvää, että hankkeet rasittavat kunnan lainataakkaa, mutta niitä ei olisi voinut jättää tekemättä. Hanke, josta olen erityisen iloinen, on yhteinen lukiohanke kirjaston takana keskustassa. Uskon, että se osaltaan vahvistaa sekä Kirkkonummen että keskustan vetovoimaa. On hienoa, että siinä on päästy yhteiseen ratkaisuun. Sen eteen RKP on tehnyt määrätietoista työtä. Kirjaston kanssa syntyy hienoa synergiaa!

Vaaliohjelmassa mainitaan myös elinvoimaiset kunnat ja kaupungit sekä kestävä ja viihtyisä kaavoitus. Millä keinoin Kirkkonummen elinvoimaa voidaan kehittää?

Keskeinen kysymys on kaavoitus. Meidän täytyy osata hyödyntää yhteisvaikutuksia, joita uudet teolliset hankkeet tuovat. Jorvaksen HTC, Prysmian ja uusi datakeskus ovat keskeisiä kasvun vauhdittajia. On huomionarvoista, että kaksi viimeksi mainittua lähtivät nopeasti liikkeelle. Kun tahtoa on, kaavoitus sujuu ripeästi.

On myös tärkeää huomata, että Kirkkonummelle muuttamisen pääasiallinen syy liittyy asumiseen ja kouluihin. Meidän pitää tarjota asumisessa jotain muuta kuin naapurikunnat: enemmän tilaa, yhteisöllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, hyviä yhteyksiä, laadukkaita kouluja ja vahvaa luontosuhdetta. Meidän täytyy uskaltaa olla oma itsemme – Kirkkonummi ei ole Espoon kopio.

Pitäisikö Kirkkonummen uusi keskusta rakentaa tehokkaasti – ja kuinka tehokkaasti?

Keskusta saa mielellään olla tiivis pikkukaupunki, mutta en kaipaa liiallista korkeutta. Kirkko säilyköön maamerkkinä! Lähtökohtaisesti keskustan kehittämiseen on upeat edellytykset. Tori, kirkko, kirjasto ja juna-asema tarjoavat hienot puitteet toimivalle pikkukaupungille. Toivon, että onnistumme yhdessä rakentamaan näkemyksen siitä, miltä tämän ajan yhteisöllinen ja inspiroiva keskusta voisi näyttää – paikka, joka houkuttelee niin ihmisiä kuin palveluja.

Toivon myös, että keskustaan saataisiin ikäihmisille asumisratkaisuja. Liian usein palveluasumisen tontit kaavoitetaan laidoille tai kauemmas. Se on mielestäni väärä ratkaisu. Kirjaston ja koulujen tarjoamat palvelut voisivat tukea eri-ikäisten ihmisten kohtaamista.

Arkkitehtinä, millaista kaavoitusta Kirkkonummella tulisi tehdä?

Kirkkonummen pitäisi rohkeasti olla oma itsensä. Kunnan hienous on siinä, että se koostuu monesta pienestä kylästä, joilla kaikilla on oma identiteettinsä – joillakin jopa oma nuorisotalo. Tämä ominaispiirre tulee säilyttää, samalla kun keskustoja kehitetään tiiviimpään suuntaan. Se, että olemme pientalovaltainen kunta, on selvä vahvuus.

Kirkkonummen strategia sanoo: ”Kaavoitamme pientalovaltaisesti luonnonläheisiä, viihtyisiä ja turvallisia asuinalueita. Palvelutarjontamme vastaa kasvavan ja ikääntyvän väestön tarpeisiin.” Oletteko samaa mieltä? Onko kunnassa riittävästi asuntoja ikääntyville?

Olen tuosta täysin samaa mieltä. On myös selvää, että meillä ei ole riittävästi palveluasumista ikääntyneille kirkkonummelaisille. Toivon erityisesti keskustaan, lähelle junaa, kirkkoa ja kirjastoa lisää ikäihmisille sopivia asumisratkaisuja.

Pitäisikö Kirkkonummelle saada asuntomessut?

Toivon, että saisimme kuntaan asuntomessut. Kantvik olisi erinomainen paikka. Toivon myös, että hanke vietäisiin kunnianhimoisesti eteenpäin – ei sekavaa valmistalokatalogia, vaan yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä identiteetti ja joka ammentaa paikan ainutlaatuisuudesta.

Mitä mieltä olette rantojen käyttämisestä rakentamiseen?

Kirkkonummella on paljon rantaviivaa, joka on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kantvik on hyvä esimerkki siitä, millaista rantarakentamista Kirkkonummella voitaisiin toteuttaa. En näe esteitä järkevälle, hyvin kaavoitetulle rantarakentamiselle.

Mitä mieltä olette kuntaveron tasosta Kirkkonummella?

Kuntaveromme on korkea verrattuna esimerkiksi Espooseen, eikä sitä voi pitää hyvänä asiana. En kuitenkaan tällä hetkellä näe edellytyksiä sen laskemiselle.

Kuinka realistisena pidätte Länsirata-hanketta ja sen toteutumista? Minkälaisella osuudella Kirkkonummen kunnan tulisi olla mukana hankkeessa?

Länsirata-hanketta eivät taloudelliset realiteetit tällä hetkellä tue. Lohjan näkökulmasta paikallisyhteys on tarpeen, mutta kokonaan uuden yhteyden rakentaminen Turkuun ei ole järkevää – varsinkaan, kun Helsinki on vetäytynyt hankkeesta. Mielestäni Kirkkonummenkaan ei tulisi olla mukana.

Neljä miljardia euroa noin kahden miljoonan matkaa varten on liikaa. Ympäristövaikutukset olisivat mittavat, ja kannattavuuslaskelmat perustuvat pitkälti tonttien hintojen nousuun – se ei ole kestävä peruste. Meidän tulisi sen sijaan panostaa rantaradan kehittämiseen. Se on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. Emme saavuta ihan samaa nopeutta, mutta pääsemme lähelle.

Mitä mieltä olette vihreän siirtymän hankkeista Länsi-Uudellamaalla?

Vihreän siirtymän hankkeet ovat Suomelle suuri mahdollisuus. EK:n laskelmien mukaan niitä on suunnitteilla noin 290 miljardin euron edestä. On kuitenkin tärkeää, että emme jää pelkästään puhtaan sähkön tuottajaksi, ja että ympäristövaikutusten arviointi tehdään perusteellisesti. Jokaisen suuren hankkeen ympärille tulisi rakentaa vihreän siirtymän ekosysteemi. Sundsbergin datakeskus voisi toimia laajemminkin kasvun moottorina.

Valtion tukien osalta on syytä olla tarkkana. Yksittäisten hankkeiden tukemisen sijaan on järkevämpää varmistaa, että investointiympäristö on ennustettava ja kilpailukykyinen.

Toteutuuko demokratia Espoo-vetoisella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella?

Kyllä minä ajattelen, että jokaisen aluevaltuutetun tulee pystyä ajattelemaan omaa kotikuntaansa laajemmin. Yksi syy siihen, miksi RKP edellytti erillisratkaisua Uudellemaalle, oli juuri se, että muuten paikallisdemokratia olisi heikentynyt liikaa. Nytkin meillä on haasteita. Tämä kausi on osoittanut, että paikallisten palvelujen puolustajia tarvitaan.

Mitä mieltä olette digipalveluista vanhuksille? Tuleeko olla vaihtoehtoja niille, jotka eivät osaa tai halua käyttää digipalveluja?

Ilman muuta. Digitaaliset palvelut ovat hyvä lisä, mutta ne harvoin voivat korvata muuta hoitoa. Kasvokkain tapahtuvan palvelun pitää olla ensisijainen vaihtoehto. RKP on esittänyt myös digitakuuta – palvelua, jonka kautta varmistetaan apu digitaalisten palvelujen käytön opetteluun, ikäihmisille ja muillekin.

Mammografiaseulonnat siirtyvät Kirkkonummelta Lohjalle. Onko tämä järkevää, vaikka hyvinvointialue säästää rahaa?

Pidän tätä ongelmallisena. Keskustelin juuri erään tutun kanssa, jonka Alzheimeria sairastava puoliso ohjattiin Espoosta Lohjan vuodeosastolle. Monilla on muistissa myös Lohjan synnytyspalveluiden lakkauttaminen, jonka säilyttämisen puolesta RKP taisteli valitettavasti yksin. Tällaisilla muutoksilla on vaikutusta myös työssä viihtymiseen ja sitä kautta työvoimapulaan. Esimerkiksi kätilön ei ole yksinkertaista lähteä Espooseen töihin, jos hän asuu Tenholassa.

Mitä mieltä olette omalääkärijärjestelmästä ja sen kehittämisestä?

RKP kannattaa omalääkärimallia vahvasti. Sitä on menestyksekkäästi pilotoitu Länsi-Uudellamaalla. Itäisellä Uudellamaalla olemme ottaneet käyttöön Omatiimi-mallin, jossa koko tiimi – hoitajasta lääkäriin – on tuttu potilaalle. Keskusteluissa lääkäreiden ja hoitajien kanssa on käynyt selväksi, että tällainen malli parantaa työssä viihtymistä. Henkilöstöpulan keskellä meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä malleja, jotka lisäävät sekä potilastyytyväisyyttä että hoitotuloksia.

Olette ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. EVAn tutkimuksen mukaan moni suomalainen haluaisi rajoittaa mahdollisuutta toimia kolmella tasolla. Mikä on teidän näkemyksenne?

Olen pitänyt hyvin arvokkaana ja toimivana sitä, että olen saanut osallistua sekä kansalliseen päätöksentekoon että nähdä, mitä päätökset merkitsevät paikallisella tasolla. Tämä kokemus on hyödyksi eduskunnassa ja hallituksessa. Se on osa suomalaista päätöksentekokulttuuria – se näkyy jo siinä, että eduskunnan maanantait on varattu paikallistyöhön.

Opetusministerinä näen myös tärkeänä hyvinvointialueelle kuuluvan oppilashuollon. Sitä haluan tietenkin pitää silmällä myös!

Hyvinvointialueet tarkoittavat, että aiemmin pelkästään kunnanvaltuustossa hoidetut asiat hoidetaan nyt kahdessa organisaatiossa. Työn substanssi ei varsinaisesti lisäänny, mutta kokouksia voi olla enemmän. Helsingissä tilanne ei muuttunut, mutta Länsi-Uudellamaalla valtuusto kokoontui viime vuonna viisi kertaa. Se on maltillinen määrä ja mahtuu kalenteriini. Nyt on tärkeää vaikuttaa alueiden palvelurakenteisiin – moni asia muuttuu nopeasti, ja tässä on tärkeä vaikuttamisen paikka, niin Kirkkonummen kuin koko Länsi-Uudenmaan näkökulmasta.

Text: JUSSI SALO