Koulu tarvitsee suunnan, tukea ja vaatimustason nostoa
Koulu on suomalaisen tulevaisuuden ydin. Nimenomaan koulun merkityksen takia on oleellista, että keskustelu sen suunnasta ei typisty yhteen syylliseen tai yhteen menneisyyteen katsovaan ratkaisuun. “Vanhaa hyvää koulua” voi ymmärrettävästi kaivata, mutta nykyiset haasteet eivät ratkea eilisen ajattelulla. Opetus- ja kulttuuriministeriössä pureudumme parhaillaan heikentyneiden oppimistulosten juurisyihin ja vastaus kysymykseen ”miksi” on monisyinen.
Digitalisaatio on muuttanut lapsuuden arkea. Keskittymiskyky kuormittuu, ärsykkeet kilpailevat huomiosta. Ratkaisu ei ole teknologia vastaan kirja, vaan pedagogiikka, joka annostelee ja ohjaa käyttötapoja. Tämä annostelu on koulupäivän osalta opettajien ammattitaidon varassa. Kodit voivat tässä työssä auttaa terveitä digikäytäntöjä kotona vaalimalla.
Keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys ovat keskeisiä oppimisen moottoreita. Kun maailma kalibroi meidät kuluttamaan valmiiksi pureskeltuja syötteitä 15 tai 30 sekunnin annospaloina voi 30 sivua pitkän luvun lukeminen tuntua ylipääsemättömän raskaalta. Keskittymiskyvyn heikkeneminen on iso syyllinen haasteisiimme ja siksi koulun keskeinen haaste onkin opettaa meidät sietämään hitautta, jopa tylsyyttä. Vain pitkäjänteisyyden harjaannuttaminen johtaa parempiin oppimistuloksiin.
Myös oppimisympäristöissä kohdattava melu, avoimet tilat ja paikoitellen liian isot ryhmäkoot ovat asioita, jotka ovat korjattavissa. Yhteiskunnan monimuotoistuminen edellyttää resursseja ja oikein tuettuna heterogeenisyys on voimavara, joka auttaa menestymään.
Samalla on syytä muistuttaa kaikkia suomalaisia siitä, mistä ei ole kyse: PISA-tulosten laskun syyllinen ei ole nuori, jonka tausta löytyy Suomen ulkopuolelta. Sellaista väitettä ei tue myöskään tutkimustieto.
Jos syyllistä hakee heppoisin perustein väärästä paikasta ongelma jää korjaamatta.
Koulujärjestelmämme keskeinen ja kriittinen vahvuus on opettajakunta. Opettajien työssä on kuitenkin tapahtunut työnkuvan hiljainen laajentuminen; kodit odottavat opettajilta asioita, joita heiltä ei voi odottaa. Opettajien tehtävä on opettaa ja tätä ydintehtävä on suojattava.
Työn motivoivuuden ytimessä on autonomia. Tämä pätee myös opettajiin ja siksi heidän autonomiaansa tulee vaalia. Kyse on aivan keskeisestä työn vetoimaan vaikuttavasta tekijästä. Korjaustoimenpiteissä pitää siksi keskittyä seikkoihin, jotka parantavat heidän työssä onnistumisen edellytyksiä. Täydennyskoulutus, työn itsenäisyys ja oman työn ja pedagogiikan kehittäminen ovat kriittisiä kysymyksiä.
Vastaus ei ole se, että lisäämme tarkastusten määrää tai luomme uusia mittareita opettajia kaitsemaan.
Työrauha ja vaatimustaso on mahdollista palauttaa selkeillä pelisäännöillä – ei rangaistuskulttuurilla. Kännyköiden poistolla luokkahuoneista näyttää jo olleen dramaattisen positiivisia vaikutuksia monessa koulussa. Perustaidot – lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen – tarvitsevat päivittäisen rytmin. Siksi tämän syksyn alusta alakouluun tulleet 3 vuosiviikkotuntia lisää vahvistavat lukemista ja laskemista ovat tärkeitä.
Tukipalvelut tuodaan lähemmäs luokkaa ja yhteistyötä kotien sekä nuorisotyön kanssa vahvistetaan. Mittareita uudistetaan niin, että tieto tukee oppimista.
Haastetta on myös peruskoulun ulkopuolella. Mutta siellä on ennen kaikkea mahdollisuuksia: On mahdollista, että 20 vuoden kuluttua ammatilliset opinnot ovat Suomen tavoitelluimpia koulutuspolkuja. Kädentaidot, ongelmanratkaisukyky ja työelämäosaaminen ovat 2030- ja 2040-lukujen kovaa ydintä. Juuri siksi koulutusjärjestelmän on kyettävä elämään ajassa, jossa muutos on eksponentiaalista. Emme saa jähmettyä nostalgian varjoon.
Koulun ongelmia ei ratkota maahanmuuttoa, teknologiaa tai opetussuunnitelmaa syyttämällä. Ne ratkotaan tukemalla opettajia ja oppilaita, nostamalla vaatimustasoa ja vahvistamalla rakenteita – kaikkia samanaikaisesti.
Suomi tarvitsee tiedollisen osaamisen rinnalle empatiaa, yhteistyökykyä, itsesäätelyä ja elinikäisen oppimisen identiteettiä. Nämä eivät ole “pehmeitä lisukkeita” vaan teknologisen aikakauden kilpailukykyä.
Opetusministerinä näen peruskoulun tulevaisuuden infrastruktuurina. Nostetaan yhdessä rimaa – valmisteilla oleva osaamistakuu on tämän työn seuraava askel. Varmistetaan opettajien työrauha ja annetaan jokaiselle lapselle mahdollisuus yltää potentiaaliinsa – eteenpäin katsoen, ei taaksepäin peruuttaen.
(Kirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa 14.11.2025)
Liberaaleja voimia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui viikonloppuna yhdessä RKP:n valtuuskunnan kanssa ALDE-puoluekokoukseen Brysselissä. ALDE on RKP:n eurooppalainen puolue.
– On tärkeää, että liberaalit voimat kokoontuvat ja vaihtavat ajatuksia. Tässä poliittisessa todellisuudessa, jossa oikeusvaltioperiaate ja demokraattiset rakenteet monessa maassa ovat haastettuina, tarvitaan vuoropuhelua ja yhteistä työtä enemmän kuin koskaan. Kun poliittinen arkemme polarisoituu ja ääripuolueet ajautuvat reunoille, liberaalit puolueet tarjoavat eteenpäin katsovan vaihtoehdon, Adlercreutz sanoo.
Kongressissa RKP:n aloite “A Stronger Internal Market for Europe’s Defence Industry” sai laajaa kannatusta ja hyväksyttiin. Aloitteen tavoitteena on vahvistaa EU:n sisämarkkinoita puolustusteollisuuden osalta ja siten parantaa Euroopan turvallisuutta ja puolustusyhteistyötä.
Adlercreutz johti myös työpajan aiheesta “Learning to Disconnect: The Benefits of Phone-Free Classrooms”, jossa hän esitteli Suomen lakimuutoksen puhelimista vapaista kouluista. Osallistujia kiinnosti, miten laki on otettu vastaan ja miten koulut ovat kokeneet muutoksen käytännössä.
– Olemme jo kuulleet kokemuksia siitä, että oppilaiden on helpompi keskittyä, kun puhelimet eivät kilpaile huomiosta. Samalla luokkahuoneessa syntyy enemmän keskustelua ja vuorovaikutusta. Kyse ei ole vain työrauhasta, vaan myös yhteisöllisyyden vahvistamisesta. On hienoa huomata, että suomalainen lainsäädäntö herättää kiinnostusta Euroopassa varsin ainutlaatuisella tavalla. Monet maat seuraavat nyt esimerkkiämme, Adlercreutz sanoo.
Det glada oväsendet
Förmågan att koncentrera oss är trots allt fortfarande en färdighet som behövs i denna värld, oberoende av den teknologiska, digitala revolution som pågår runt omkring oss.
I en kommun har basketställningarna behövt grävas fram från kommunens förråd. Barnen saknade nämligen lekar och spel under rasterna, eftersom mobiltelefonerna enligt skolans beslut skulle lämnas i ryggsäcken.
I en annan kommun berättade rektorn att ljudnivån numera är hög under rasterna. Barnen sitter inte längre tysta och ensamma, utan pratar med varandra, leker och spelar. Ibland uppstår det förstås små gräl, men oväsendet är mestadels positivt: äkta, direkt interaktion och gemenskap.
När höstterminen nu hunnit till oktober verkar mobilförbudet, som trädde i kraft i början av augusti, ha förändrat vardagen och den inre dynamiken i många skolor i en positiv riktning.
Även om lagen endast begränsar användningen under lektionstid, har många skolor – till min glädje och enligt min uppmaning – valt att begränsa användningen även under rasterna. Lika centralt som att skolan lär ut att läsa, räkna och förstå vårt samhälle, är att den lär ut interaktion och sociala färdigheter. Dessa lär man sig genom att göra saker tillsammans, tala och lyssna, diskutera.
Och det kräver tid och utrymme.
Enligt en svensk studie tillbringar barn utanför skolan över sex timmar om dagen framför en skärm. Tidsanvändning är på många sätt ett nollsummespel – en timme som ägnas åt en sak är bort från något annat.
När begränsningen av mobilanvändning under lektionstid verkar leda till att användningen minskar även på rasterna, finns det skäl att hoppas att samma positiva effekt också visar sig på fritiden. Då kan vi vara på väg att lösa den centrala utmaningen för utbildningen: de sjunkande inlärningsresultaten.
Jag tror starkt att huvudorsaken till de försämrade inlärningsresultaten finns i vår försvagade koncentrationsförmåga. Det är något som drabbar både oss vuxna och de unga.
En orsak till detta är den lilla apparat som surrar och vibrerar i fickan och i väskan. Den har distraherat oss bort från den verklighet där vi kunde sitta stilla i en timme och vända på bokens sidor, utan avbrott.
Förmågan att koncentrera oss är trots allt fortfarande en färdighet som behövs i denna värld, oberoende av den teknologiska, digitala revolution som pågår runtomkring oss.
Skolans uppgift är att lära unga de centrala färdigheter världen kräver av dem. Behovet av digital kompetens är naturligtvis en central fråga. Vi kan inte blunda för det. Men i vår tid behöver vi fortfarande förmågan att fördjupa oss, att koncentrera oss och att vara långsamma. Man kan säga att det är en förutsättning för djup inlärning.
Förhoppningsvis leder lagändringen till att mobiltelefonerna spelar en något mindre roll i barnens och ungdomarnas liv. Och inte genom det bara till livligare raster, utan också till mer eftertanke, koncentration, fördjupning och därigenom en bättre förmåga att lära sig nytt om världen och om oss själva.
Långsamhet behövs i denna snabba värld.
Ukrainan taistelu vapauden ja oikeuden puolesta koskettaa meitä kaikkia
/0 Comments/in 1 koulutus, blog, Lehdistötiedote, SFP RKP /by AndersRKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vieraili Ukrainassa Butšan vapauttamisen vuosipäivänä. Venäjän hyökkäyssota jatkuu yhä, ja niin myös sotarikokset, muun muassa ohjus- ja drooni-iskuina siviilikohteisiin, kuten asuinrakennuksiin ja siviili-infrastruktuuriin.
Butšassa venäläissotilaat kiduttivat ja murhasivat lähes 200 siviiliä – lapsia, aikuisia ja vanhuksia – kahden kuukauden aikana brutaalin hyökkäyssodan alussa, ennen kuin Ukrainan joukot pystyivät vapauttamaan kaupungin 31. maaliskuuta 2022.
– Kun omin silmin näkee, mitä Ukrainan kansa on joutunut kokemaan, ja näkee, millä päättäväisyydellä he puolustavat maataan ja toisiaan, käy hyvin selväksi, miksi heidän taistelunsa on myös meidän, sanoo Adlercreutz.
Adlercreutz osallistui Kiovassa ulkoministeri Valtonen sijasta EU:n ulkoministereiden kokoukseen, jossa käytiin läpi ajankohtaista tilannetta Ukrainan johdon kanssa, sekä Ukrainan puolustustaistelun että meneillään olevan EU-integraation osalta.
– Venäjään kohdistuvia pakotteita on kiristettävä, jäädytetyt venäläisvarat on käytettävä Ukrainan tukemiseen ja suunniteltu 90 miljardin euron EU-laina on saatava maaliin. Tarvitaan myös toimia varjolaivaston pysäyttämiseksi, ja siksi EU:n tulisi kieltää Venäjän varjolaivaston huoltaminen, Adlercreutz sanoo.
Ukrainan koulutussektori käy myös läpi uudistuksia, ja Suomi on tässä työssä aktiivinen yhteistyökumppani.
– Minulla oli mahdollisuus tavata opetusministeri Lisovyi vierailuni aikana Kiovassa, ja olen iloinen koulutuksen alalla tehtävistä uudistuksista. Tämä työ on tärkeässä roolissa myös Ukrainan edetessä kohti EU-jäsenyyttä, Adlercreutz sanoo.
Nyt varmistamme oppilaille yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin
/0 Comments/in 1 koulutus, blog, Hallitus, Lehdistötiedote, SFP RKP /by Anders– Osaamistakuu perusopetuksessa on tärkeä uudistus. Sen avulla voimme varmistaa, että jokaisella oppilaalla on riittävät tiedot ja taidot siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Samalla se varmistaa, että arviointi on oikeudenmukaista riippumatta siitä, missä koulussa oppilas opiskelee, sanoo RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz.
– Koulun tulee olla oikeudenmukainen ja ennakoitava. Oppilaiden on voitava luottaa siihen, että samat vaatimukset koskevat kaikkia kuntia ja kouluja, Adlercreutz sanoo.
Uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että arviointia ja vuosiluokalta toiselle siirtymistä koskevat säännökset täsmennetään laissa. Tavoitteena on tukea opettajia ja varmistaa yhdenvertainen arviointi koko maassa. Yhtenäiset kriteerit sille, milloin oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, varmistavat, että oppilaalla on tarvittavat tiedot ja taidot seuraavaa vaihetta varten.
– Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta ole saavuttanut tarvittavaa osaamista ja saa hylätyn arvosanan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, hän ei voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Näin huolehdimme siitä, että kaikilla lapsilla on riittävä osaamistaso seuraavaa vuosiluokkaa varten, Adlercreutz sanoo.
Oppilaalle, joka ei saavuta tavoitteita, on annettava mahdollisuus osoittaa osaamisensa uudelleen. Samalla otetaan käyttöön vaatimus välitodistuksesta 9. vuosiluokalla, jotta oppilas saa käsityksen osaamisestaan ennen jatko-opintoja.
Töitä nuorille – RKP esittelee nuorten työllisyyttä tukevat toimenpiteensä
/1 Comment/in 1 koulutus, 2 yrittäminen, blog, budjetti, företagande, ohjelma, SFP RKP /by AndersRKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja kansanedustaja Christoffer Ingo esittelivät keskiviikkona RKP:n toimenpiteet nuorten työllisyyden vahvistamiseksi. Adlercreutz ja Ingo korostivat, kuinka tärkeää on vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja varmistaa, että kaikki nuoret voivat luottaa siihen, että työnteko kannattaa ja että saatu koulutus kantaa hedelmää.
– Tulevaisuudenusko vahvistuu, kun tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. Jos nuoret juuttuvat työttömyyteen uransa alussa, se voi heikentää sekä heidän mahdollisuuksiaan että uskoaan tulevaisuuteen. Siksi meidän on tehtävä jotain, Adlercreutz sanoo.
Nuorten työttömyys on tällä hetkellä korkea, ja RKP:n mukaan ongelma johtuu ennen kaikkea siitä, että työ- ja harjoittelupaikkoja on vaikea löytää, ei nuorten halun tai osaamisen puutteesta.
– Työelämään pitää olla useampia väyliä. Meidän on sekä helpotettava yritysten mahdollisuuksia palkata nuoria että kannustettava nuoria luomaan omaa työtä esimerkiksi yrittäjyyden kautta. Samalla luomme vahvan pohjan seuraavalle sukupolvelle suomalaisia yrittäjiä, Ingo sanoo.
RKP korostaa myös, kuinka tärkeää on kohdentaa erityistoimia nuorille, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa työ- tai opiskeluelämässä.
– Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeeseen. Siksi on tärkeää vahvistaa kuntoutuksen ja tuen saatavuutta, jotta nuoret voivat palata opintoihin ja työelämään, Adlercreutz sanoo.
– Suomella ei ole varaa menettää kokonainen nuorten sukupolvi työttömyyden vuoksi. Kohdennettujen uudistusten avulla voidaan luoda lisää mahdollisuuksia ja antaa nuorille vahvempi alku työelämään, Ingo sanoo.
RKP:n toimenpiteet nuorten työllisyyden tukemiseksi
1. Nuorisovaraus yritysverotukseen
Helpottaaksemme alle 30-vuotiaiden palkkaamista haluamme ottaa yrityksille käyttöön nuorisovarauksen. Sen avulla yritykset voisivat kirjanpidossa tehdä erillisen palkkojen sivukuluja vastaavan varauksen, joka vähentäisi sen vuoden verotettavaa tulosta. Varausta voi käyttää samana vuonna tai kolmena seuraavana vuonna investointien rahoittamiseen. Vähennys muuttuu veronalaiseksi tuloksi, jos sitä ei käytetä määräajassa investointien rahoittamiseen.
2. Kannustetaan nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla starttiraha
Haluamme kannustaa useampia nuoria yrittäjyyteen kaksinkertaistamalla alle 30-vuotiaiden starttirahan. Vuonna 2026 starttiraha on 37,21 euroa päivässä. Kaksinkertaistaminen turvaisi nuorille yrittäjille noin 1 480 euron kuukausitulon. Korotettu starttiraha on selkeä signaali ja konkreettinen kannustin, joka rohkaisee nuoria panostamaan ideoihinsa ja rakentamaan yritystoimintaa.
3. Madalletaan nuorten kynnystä ryhtyä yrittäjäksi luomalla erillinen yritysmalli 15–25-vuotiaille
Haluamme helpottaa nuorten yrittäjäksi ryhtymistä luomalla kevyemmän yritysmallin 15–25-vuotiaille jatkokehittämällä Nuori yrittäjyys -mallia. Mallissa yrityksen voitot olisivat vapautettuja verosta tiettyyn rajaan asti, kirjanpito olisi automatisoitu Verohallinnon järjestelmien kautta ja sitä täydentäisi yrittäjyys- ja taloustaitojen opetus yläkoulussa ja toisella asteella. Malli vähentää byrokratiaa ja tekee yrittäjyydestä todellisen vaihtoehdon nuorille, jotka haluavat työllistää itsensä.
4. Luovutaan ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksusta kesätyöpaikkojen lisäämiseksi
Moni nuori pääsee kiinni työelämään kesätyön kautta. Haluamme edistää kesä– ja kausityöntekijöiden työllistämistä poistamalla ensimmäisen työkuukauden työeläkemaksun, kun yritys palkkaa korkeintaan 25-vuotiaan nuoren lyhytaikaiseen työsuhteeseen. Työnantaja säästäisi näin noin viidenneksen ensimmäisen kuukauden kustannuksista.
5. Vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä
Monilla aloilla nuorten on vaikea löytää harjoittelupaikkaa, mikä voi viivästyttää valmistumista etenkin jos opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelujakso. Harjoittelulla on usein keskeinen rooli työllistymisessä valmistumisen jälkeen. Haluamme vahvistaa alueellista yhteistyötä korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä luoda verokannustimen yrityksille, jotka rahoittavat kandidaatti- tai maisteritason opinnäytetöitä.
6. Kehitetään oppisopimuskoulutusta
Suomessa oppisopimus on yhä hallinnollisesti raskas ja yrityksille kallis. Haluamme keventää hallinnollista taakkaa, vahvistaa opiskelijoiden ohjausta sekä lisätä yhteistyötä yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä, jotta yhä useampi yritys tarjoaisi oppisopimuspaikkoja ja nuorille avautuisi sujuva väylä työelämään. Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilu mahdollistaa myös tiiviimmän yhteistyön paikallisen elinkeinoelämän ja alueen koulutuksen järjestäjien välillä.
7. Kannustetaan osa-aikatyöhön palauttamalla työttömyysturvan suojaosa
Suojaosan poistaminen ei nykyisessä taloustilanteessa ole lisännyt siirtymistä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Päinvastoin on merkkejä siitä, että osa nuorista jättää työn kokonaan vastaanottamatta, koska pienetkin tulot vähentävät tukia. Työnteon tulee aina olla kannattavaa. Siksi ehdotamme suojaosan palauttamista.
8. Negatiivinen tulovero ponnahduslautana työhön ja yrittäjyyteen
Haluamme käynnistää kokeilun negatiivisesta tuloverotuksesta. Se tarkoittaa, että henkilöille, joilla on vähän tai ei lainkaan tuloja, maksetaan tukea verotuksen kautta monimutkaisten tulonsiirtojen sijaan. Haluamme, että työnteko on aina kannattavaa ja että lisätulot näkyvät lompakossa, jos työskentelee enemmän.
Negatiivisen tuloverotuksen avulla nykyinen tilkkutäkkimäinen sosiaaliturvajärjestelmä monine eri tukimuotoineen ja -tasoineen korvattaisiin yksinkertaisemmalla järjestelmällä. Malli poistaisi kannustinloukkuja, kannustaisi työn vastaanottamiseen ja yrittäjyyteen sekä vähentäisi byrokratiaa. Lopputuloksena syntyisi ymmärrettävä järjestelmä, joka on käyttäjälle nykyistä selkeämpi.
9. Työllisyyspalvelujen hankinnan tulee perustua tuloksiin
Kun kunnat hankkivat työllisyyspalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, painopisteen tulee olla työttömän työnhakijan tosiasiallisessa työllistymisessä. Ei riitä, että palveluntuottajat järjestävät tietyn tuntimäärän koulutusta työnhakijoille – keskeistä on, että toimenpiteet johtavat työhön. Esimerkiksi Lahdessa on käytössä tähän perustuva malli.
10. Vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien nuorten määrää vahvistamalla kuntoutusta ja edistämällä paluuta työelämään
Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy nuorten varhaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tutkimusten mukaan todennäköisyys palata työelämään pienenee sitä mukaa, mitä pidempään sairauspoissaolo kestää. Siksi on tärkeää turvata ihmisten pääsy kuntoutuspalveluihin entistä varhaisemmassa vaiheessa sekä tehdä kuntoutukseen osallistumisesta velvoittavampaa silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Työelämään palaamisen helpottamiseksi työterveyshuollon kautta tapahtuvan työkokeilun käytön kynnystä on madallettava ja IPS-työhönvalmennuksen käyttöä on edistettävä hyvinvointialueilla. Samalla meidän on seurattava paremmin niiden nuorten työkykyä, joilla ei ole työpaikkaa tai opiskelupaikkaa. Tietopohja eri kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta työelämään palaamisen edistämisessä on edelleen rajallista ja siksi asiaa tulisi selvittää, jotta voidaan varmistaa, että tarjottu kuntoutus tuottaa aidosti tuloksia.