Adlercreutz tyytyväinen budjetin lisäpottiin: määrärahoja Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle ja lukutaidon parantamiseksi
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz, valtiovarainvaliokunnan jäsen, on ollut mukana neuvottelemassa hallituksen budjetin lisäpotin jakamisesta.
– Neuvottelut sujuivat positiivisessa hengessä ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, sanoo Adlercreutz.
Lisäpotista jaetaan 250 000 euroa Nuori Yrittäjyys-ohjelmalle yrittäjyystaitojen tukemiseksi.
– Nuori Yrittäjyys on hieno ohjelma, joka on pienessä ajassa onnistunut aktivoimaan ison osan vanhemmista koululaisista yrittäjyyden pariin. Ohjelman kautta on luotu satoja projekteja ja panostus Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan on askel eteenpäin ohjelman levittämiseksi useampaan kuntaan ja kouluun, sanoo Adlercreutz.
Kotimaisen viennin tukemiseksi Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja osuuskunta Viexpo saa myös merkittävän korotuksen määrärahoihinsa.
– Kun meillä on näin suuria investointeja tutkimukseen ja kehitykseen on erittäin tärkeää, että panostamme myös kansainvälistymispalveluihin, sanoo Adlercreutz.
Lisäresursseja kohdistetaan myös naisjärjestöille, perheväkivallan ehkäisytyöhön, useaan tiehankkeeseen ja nk. lukutaitoa edistäviin tarkoituksiin, kuten kansallisen lukutaitostrategian kehittämiseksi.
– Lastemme lukutaito on heikkenemässä ja erityisesti ja nuoret lukevat yhä vähemmän. Kirjojen lukemisen kynnystä on madallettava, joten hankkeen tukeminen on omiaan tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Adlercreutz.
Hallituksen budjetin lisäpotti on osa tarkentavaa talousarvioesitystä 2020. Vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittely eduskunnassa valmistuu viikolla 51.
Adlercreutz peräänkuuluttaa keinoja lapsiperheiden arjen helpottamiseksi
Vaikka hallitus on nyt toteuttamassa perhevapaauudistusta, on sen lisäksi syytä myös miettiä miten päivähoitojärjestelmästä voisi tehdä sujuvamman, totesi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz tänään keskiviikkona eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa perhepolitiikasta ja syntyvyyden laskusta.
– Etuuksien lisääminen ei estä syntyvyyden laskua, sen sijaan helpottamalla lapsiperheiden arkea ja luomalla uskoa tulevaisuuteen parannetaan edellytyksiä kasvattaa syntyvyyttä. Perheen perustamisen harkintaan vaikuttavat usko omaan tulevaisuuteen ja luottamus omaan toimeentuloon. Siksi tarvitsemme dynaamista taloutta, joustavat työmarkkinat ja panostuksia koulutukseen, sanoo Adlercreutz.
Perhevapaauudistus on toteutettava nyt. Sitä ei voi enää viivytellä, Adlercreutz toteaa.
– Samalla meidän on mietittävä keinoja, joilla päivähoitojärjestelmästämme saadaan sujuvampi, jotta esim. osa-aikatyön ja päivähoidon yhdistäminen onnistuisi paremmin. Tämänkaltaiset ratkaisut tekevät lapsiperheiden arjesta helpompaa, sanoo Adlercreutz.
Adlercreutz: Barnfamiljer behöver en lättare vardag
Vi ska genomföra en familjeledighetsreform, men vi bör också fundera på hur vi kan göra vardagen för våra familjer mera smidig. Det underströk svenska riksdagsgruppens ordförande Anders Adlercreutz då riksdagen på onsdagen debatterade familjepolitiken och den sjunkande nativiteten.
– Svaret på nativitetsfrågan är inte fler riktade stöd, utan en lättare vardag och starkare framtidstro. När man planerar familj handlar det om att våga tro på framtiden. Att man kan få en bra utbildning och litar på att man får arbete. Därför behövs en dynamisk ekonomi, satsningar på utbildning och en smidig arbetsmarknad.
Adlercreutz säger att familjeledighetsreformen ska genomföras utan dröjsmål.
– Samtidigt bör vi fundera på hur vårt dagvårdssystem görs mera smidigt – vi måste bättre kunna kombinera exempelvis deltidsarbete och dagvård. Så skapas möjligheter för en lättare vardag för barnfamiljerna.
Koulu voi korjata politiikan virheitä
/0 Comments/in 1 koulutus, blog, opetus /by Anders”En tiedä, onko aiemmilla opetusministereillä ollut tapana tehdä kautensa alussa tällaisia julistuksia. Minä ajattelen, että se on hyvä tapa avata keskustelua ja omaa lähestymistapaani tähän työhön.
Teesini pohjautuvat omiin kokemuksiini viiden lapsen isänä ja Hem och skola -järjestön eli ruotsinkielisen vanhempainliiton puheenjohtajana.
Ensimmäisessä teesissä pohdin kognitiivisten kykyjen kehittymistä ja älylaitteiden sekä digitalisaation vaikutusta siihen. Emme voi ummistaa silmiämme digitalisaatiolta, mutta se ei voi olla myöskään itseisarvo.
Meidän täytyy ymmärtää mitä tapahtuu, kun kone laskee ja nollat muuttuvat ykkösiksi. Samaan aikaan tarvitsemme kädentaitoja kuten piirtämistä ja muovaamista.
Suomessa pitää olla jatkossakin koulu, jossa nähdään taito- ja taideaineiden merkitys matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja teknologian rinnalla.
Koulujen segregaatio on estettävä, otsikoin kolmannen teesini. Eriytymisen ehkäisy ei ole pelkästään koulun asia. Koulussa voidaan silti korjata muilla politiikan alueilla tehtyjen toimien kielteisiä vaikutuksia.
Arkkitehtina näen, että asuntopolitiikka on lisännyt segregaatiota. Suomi on aiemmin erottunut esimerkiksi Ruotsista asuinalueiden sekoittumisella. Samalla alueella on ollut vuokra- ja omistusasuntoja, perheasuntoja ja yksiöitä.
Se on ollut segregaatiolta suojaava tekijä, mutta nyt siitä on alettu lipsua. On luotettu, että markkinat kertovat, mitä pitää rakentaa, ja unohdettu asuntopolitiikan ohjaava vaikutus.
Koulussa ongelmat kärjistyvät, jos tukea ei ole saatavilla. Siksi hallitus uudistaa oppimisen tuen ja panostaa siihen sata miljoonaa euroa.
Nykyisessä järjestelmässä on tarjottu ratkaisuna supistettua oppimäärää. Osalla oppilaista se on sulkenut tien toiselle asteelle ja aiheuttanut oppilaiden välistä eriytymistä.
Nyt lisäämme erityisopettajien koulutusta ja mitoitamme, montako erityisen tuen oppilasta yhdellä opettajalla voi olla. On itsestään selvää, että tukea saa silloin paremmin.
Maailman paras koulu. Se on selkeä ja helposti ymmärrettävä tavoite, jollaisia on mielestäni hyvä asettaa.
Viides teesini kuuluu, että meillä on erinomaiset edellytykset olla maailman parhaita. Koulu on ylpeydenaihe, vahva osa suomalaista brändiä ja tärkeä osa pienen maan menestymisen edellytyksiä.
Keskeinen voimavaramme ovat äärimmäisen hyvät opettajat. Meillä on laadukas opettajankoulutus ja hyvä asenne sen kehittämiseen.
Opettajien osaamisesta ja motivaatiosta on pidettävä huolta. Sen on oltava politiikan tekemisen keskiössä.
Elämme tiukoissa taloudellisissa raameissa, ja siihen minunkin on tyytyminen.
Tässä tilanteessa en vertaisi koulutusbudjettia esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Kannattaa mieluummin katsoa, miten koulu toimii ja pystyy täyttämään tehtävänsä. Toki jos koulutukseen tarjottaisiin puolitoista miljardia lisää, ottaisin sen vastaan.
Syksyn budjettiriihessä jouduimme tekemään sopeutuksia myös koulutukseen, mistä en tietenkään opetusministerinä ole iloinen. Tällä hallituskaudella panostamme voimakkaasti peruskoulutukseen. Peruskoulu on prioriteetti, jonka pyrimme ensisijaisesti turvaamaan.
Adlercreutz kouluvierailuilla: Toivotan kaikille inspiroivaa ja opettavaista lukuvuotta
/0 Comments/in 1 koulutus, Lehdistötiedote /by AndersTällä ja ensi viikolla monien koulujen ja oppilaitosten lukuvuosi alkaa kesälomien jälkeen. Adlercreutz on viikon aikana tehnyt ensimmäiset kouluvierailunsa opetusministerinä ja vieraillut ammatillista koulutusta järjestävässä Optimassa Pietarsaaressa, Korsholms gymnasiumissa ja Vaasan lyseon lukiossa. Lisäksi Adlercreutz vieraili Kristiinankaupungin Myllybackenin päiväkodissa.
– Toivotan kaikille opettajille ja oppilaille inspiroivaa ja opettavaista lukuvuotta. Haluan kehottaa kaikkia aktiivisuuteen ja rohkeaan uuden oppimiseen, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz korostaa, että koulu on avainasemassa lasten ja nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistamisessa ja yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin perustan luomisessa. Laskevat PISA-tulokset ovat myös siksi erityisen huolestuttavia.
– Meidän on löydettävä juurisyyt sille, että lapsemme ja nuoremme eivät opi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan yhtä hyvin kuin ennen. Siksi olen tyytyväinen, että hallitus panostaa peruskouluun ja perustaitoihin. Alemmilla luokilla äidinkielen ja matematiikan opiskelua lisätään. Olemme myös varmistaneet tasa-arvorahoituksen määrärahat. Näin voimme parantaa tukea tarvitsevien koulujen rahoitusta – koulun tulee olla yhdenvertainen ja tasa-arvoinen. Oppimisen tukea kehitetään myös, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutzin mukaan osaavat opettajat ja omistautunut kouluhenkilökunta ovat syy siihen, että Suomen koulujärjestelmä on maailmanluokkaa.
– Haluan lämpimästi kiittää opettajiamme ja muuta kouluhenkilökuntaa, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaitamme. Teidän asiantuntemuksenne ja sitoutumisenne ovat ehdottoman tärkeitä sujuvan ja turvallisen kouluarjen kannalta.
– Nyt koululle on annettava työrauha, jotta voidaan keskittyä siihen, mikä on tärkeintä: turvallisen oppimisympäristön tarjoamiseen kaikille, Adlercreutz sanoo.
Lisätietoja: Erityisavustaja Crista Grönroos, 050 441 4257
Adlercreutz Pohjoismaiden neuvostossa: Tarvitsemme yhteiset opintomarkkinat
/0 Comments/in 1 koulutus, Lehdistötiedote /by AndersRuotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz peräänkuulutti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Helsingissä toimenpiteitä pohjoismaisen opintomarkkinan vahvistamiseksi.
– Tekemällä pohjoismaisten yliopistojen hakuprosesseista yhtenäisempiä ja tekemällä pohjoismaisista tutkinnoista vertailukelpoisia voimme vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja antaa kaikille samat edellytykset työtä tai opiskelupaikkaa hakiessa, Adlercreutz sanoo.
Pohjoismaat ovat maailman paras aluebrändi, mutta tämä ei heijastu pohjoismaisten nuorten valintoihin opiskelupaikkaa haettaessa. Adlercreutz toivoo aktiivisia toimia, joilla kannustetaan nuoria pitämään muita Pohjoismaita houkuttelevina vaihtoehtoina.
-Meidän tulee kannustaa vaihto-opintoihin sekä markkinoida ja tiedottaa niistä mahdollisuuksia, joita meillä on tarjota. Jokaisella Pohjoismaalla voisi olla tavoitteena, että vähintään puolet korkeakouluopiskelijoista suorittaisi puolen vuoden opiskeluvaihdon toisessa Pohjoismaassa, Adlercreutz sanoo.
-Meidän tulisi myös luoda yhteiset suuntaviivat opintotukiin. Opiskeluvaihtojen ei tulisi vaikuttaa opintotuen määrään vaan vaihtokuukaudet olisi hyvitettävä opiskelijoille. Tämä kasvattaisi pohjoismaista pääomaa, josta me kaikki hyödymme, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz nostaa esille, että opinnot toisessa pohjoismaisessa maassa vahvistaa pohjoismaista yhtenäisyyttä ja ymmärrystä pohjoismaisesta identiteetistä.
-Näin avaisimme nuorille uusia ovia, vahvistaisimme pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja olisimme edelläkävijöitä Euroopan korkeakoulukentällä, Adlercreutz sanoo.