Sivistys syntyy yhdessä – kiitos kuluneesta lukuvuodesta

/0 Comments/in , , , /by

(på svenska här)

Kevätjuhlan aikaan katse kääntyy koulun päätähtiin – lapsiin ja nuoriin. Heihin, joiden vuoksi koulu on olemassa. Mutta haluan suunnata katseen myös hieman taemmas: koteihin ja luokkahuoneisiin, joissa arjen opetustyö on tehty. Perheisiin, joissa lapsia on tuettu, rohkaistu ja ohjattu päivästä toiseen. Opettajiin ja muihin koulun aikuisiin, jotka ovat jokainen tavallaan olleet mukana kasvattamassa vastuullisia, ajattelevia kansalaisia.

Vanhemmuus on pitkäjänteisintä yhteiskuntatyötä, mitä on. Se näkyy väsyneissä aamuissa ja ruokapöydän keskusteluissa. Se kantaa, vaikkei lapsi aina ymmärrä, miten suuri merkitys sillä on.

Ja opettajat – te teette työtänne kuin hiljaisen vastarintaliikkeen jäsenet ajassa, jossa nopeus usein korvaa syvyyden ja tehokkuus inhimillisyyden. Te vaalitte sivistystä, ihmisyyttä ja ihmisten välistä yhteyttä. Teette työtä, jonka arvo on mittaamaton, mutta jonka vaikutukset näkyvät joskus vasta vuosien, jopa vuosikymmenten päästä.

Tämän vuoden aikana olen saanut vierailla kymmenissä kouluissa ympäri Suomea. Olen nähnyt, miten te opettajat teette ihmeitä ja kuullut erilaisia tarinoita siitä, miten lapset ovat kasvaneet omassa ajattelussaan, luovuudessaan ja rohkeudessaan. Olen kohdannut vanhempia, jotka ovat oman arkensa keskellä kantaneet lasten rinnalla hiljaista vastuuta ja luoneet uskoa tulevaan. Haluan kiittää teitä siitä.

Me elämme ajassa, johon epävarmuus tuntuu tulleen jäädäkseen. Myös moni nuori kantaa huolta tulevaisuudestaan ja moni meistä aikuisista miettii, millaiseen maailmaan olemme lapsemme oikein synnyttäneet. Juuri tässä ajassa korostuvat ne arvot, joiden varaan suomalainen yhteiskunta on rakennettu: sivistys, ihmisyys ja yhteisöllisyys.

Kuten nobelisti Malala Yousafzai on muistuttanut: “Yksi lapsi, yksi opettaja, yksi kirja ja yksi kynä voivat muuttaa maailman.” Tai, kuten arkkipiispa Desmond Tutu on kuvannut afrikkalaista ubuntu-ajatusta: “Ihminen on ihminen toisten ihmisten kautta.” Me olemme, koska olemme yhdessä.

Hallitus ymmärtää koulutuksen ja sivistyksen keskeisen merkityksen suomalaiselle tulevaisuudelle. Juuri siksi olemme halunneet investoida nimenomaan peruskoulutukseen. Tiedämme, että laadukas, tasa-arvoinen koulutus on suomalaisen demokratian kivijalka.

Samaan aikaan ajattelen, ettei kaikki kehitys tai kehittäminen ole kiinni rahasta. On asioita, jotka syntyvät arvovalinnoista, kohtaamisista, asenteista ja yhteisestä suunnasta. On asioita, joita ei voi ostaa, mutta joita ilman mikään yhteiskunta ei pysy koossa: luottamus, toivo, ihmisarvo ja yhteisöllisyys.

Siksi olen iloinen voidessani kertoa, että opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parhaillaan kampanjaa, joka on tarkoitus tuoda kouluihin syyslukukauden aikana. Sen ydin on yksinkertainen: ohjelma vahvistaa arjen kohtaamisia. Se kannustaa tervehtimään, katsomaan silmiin, huomaamaan toisen – rakentamaan yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta pienillä huomaavaisilla teoilla.

Kun tällainen myönteinen tapa kohdata toisemme juurtuu osaksi koulupäivää, se alkaa helposti elää myös koulun seinien ulkopuolella. Lapset ja nuoret vievät sen kotiin, harrastuksiin ja lopulta aikuisuuteen. Veden pinnan päälle muodostuu renkaita. Ja saattaakin käydä niin, että ”mitä pienet edellä, sitä isot perässä.”

Filosofi Georg Henrik von Wright muistutti aikoinaan, että todellinen sivistys ei ole vain pääomaa, vaan vastuunkantoa. Se on eettinen velvoite pitää huolta toisista ja tulevaisuudesta. Te – niin vanhemmat kuin opettajat – toteutatte tätä velvoitetta joka päivä. Teidän työnne jälki näkyy siinä, että Suomi on edelleen maa, jossa voi kasvaa rauhassa, oppia ja luottaa tulevaan.

Lukuvuoden päättyessä haluan sanoa lämpimän ja vilpittömän kiitoksen: ei vain opetuksesta tai tukemisesta, vaan siitä, että olette olleet rakentamassa toivoa. Kasvatatte yhdessä uusia sukupolvia, jotka osaavat, ymmärtävät ja välittävät. Sukupolvia, jotka ovat edellisiä viisaampia.

Hyvää kesää niin opettajille kuin vanhemmille!

Adlercreutz: Aika keskustella Palestiinan tunnustamisesta

/0 Comments/in , , , /by

Suomen linja on edistää kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan välille. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz korostaa, että kestävä rauha voi rakentua vain ratkaisuun, jossa molemmat valtiot kunnioittavat kansainvälistä oikeutta ja toistensa oikeutta olemassaoloon.

– Nykyiset toimet eivät ole tuottaneet tulosta. Humanitaarinen apu on saatava Gazaan, ja siviilien kärsimyksen on loputtava. Gazan väestön pakkosiirrot ovat sotarikos. Meidän on lisättävä painetta tulitauon saavuttamiseksi ja päästävä todellisiin neuvotteluihin kahden valtion mallista. Siksi myös Palestiinan tunnustaminen on tärkeä – ja välttämätön – osa neuvotteluja, jos kahden valtion ratkaisu aiotaan toteuttaa, Adlercreutz sanoo.

Kaksi itsenäistä valtiota on ainoa kestävä tie kohti tilannetta, jossa palestiinalaiset voivat elää vapaasti omassa maassaan.

– Koska Suomen linja on selvä, että tavoitteemme on Israelin ja Palestiinan kahden valtion ratkaisu, ei olisi dramaattista tunnustaa näiden kahden valtioiden olemassaolo. Huomio kohdistuu nyt Gazaan, jota johtaa EU:n ja YK:n terroristijärjestöksi luokittelema Hamas ja joka ei ole legitiimi neuvotteluosapuoli, mutta Länsirannalla toimii palestiinalaishallinto Fatah, Adlercreutz sanoo.

Tosiasia on, ettei Palestiinasta tule vielä pitkään aikaan täysin toimivaa valtiota. Adlercreutzin mukaan Suomen Palestiinan tunnustaminen koskisi epätäydellistä valtiota. Se on väistämätöntä, ja se meidän on hyväksyttävä.

– Olen tietoinen siitä, että hallituksessa on erilaisia näkemyksiä tästä kokonaisuudesta. Tämä keskustelu on kuitenkin käytävä, Adlercreutz sanoo.

Tal på partifullmäktige 15.5.2025

/0 Comments/in , , /by

Bästa partifullmäktige, Hyvä puoluevaltuusto,

Vi har en händelserik vår bakom oss.

I mitten av april gick vi till val – ett historiskt sådant, då kommunal- och välfärdsområdesvalet gick av stapeln på samma gång. Söndagen den 11 april föregicks av flera månaders intensivt arbete, där ni värvade kandidater och många själva skrev på kandidatförsäkran. En lyckad kandidatnominering är helt avgörande för ett gott valresultat – och det nomineringsarbete som gjordes var mycket värdefullt.

Jag vill därför börja med att rikta ett stort tack till er alla, både förtroendevalda och anställda. Ni gjorde ett otroligt starkt jobb! Ett varmt tack från djupet av mitt hjärta!

Och det jobbet bar frukt. När alla röster var räknade landade Svenska folkpartiet på ett 5 procents understöd i välfärdsområdesvalet och på 4,7 procents understöd i kommunalvalet. I välfärdsområdesvalet gick vi framåt, i kommunalvalet höll vi ställningarna – men i bägge valen gjorde vi också goda, rent av fantastiska resultat på flera platser!

Till de goda nyheterna hör till exempel Västra Nylands välfärdsområde där vi fick en plats till och ökade med över 7000 fler röster än senaste val och i Östra Nylands välfärdsområde där vi höll vår position som största parti. Vi gjorde också goda resultat i flera kommuner. Mindre glada kan vi vara över att vi gick back i Helsingfors, men trots att vi miste vår plats i stadsstyrelsen lyckades vi förhandla oss fram till en plats under halva perioden ändå, vilket är verkligt fint. I Österbottens välfärdsområde har vi med egen majoritet varit tvungna att hantera en utmanande ekonomisk situation, och det syntes förstås också. SFP bär ansvar också när tiderna är svåra.

Hyvä ystävät, Meillä tosiaan on intensiivinen vaalikevät takana. Suuret kiitokset kaikille, jotka tavalla tai toisella osallistuivat vaalityöhön – teille, jotka värväsitte ehdokkaita, ripustitte kylttejä pitkin maita ja mantuja, jaoitte flyereita ja some-julkaisuja, ajelitte pitkiäkin matkoja vaalitilaisuuksiat toiseen ja pystyttelitte telttoja, makkaran- ja letunpaistosta puhumattakaan.

Ja tämä työ tuotti tulosta – aluevaaleissa saimme vielä vahvemman mandaatin, kuntavaaleissa asemamme piti. Olen myös erityisen iloinen siitä, että RKP:tä oli mahdollista äänestää useissa uusissa kunnissa, kuten esimerkiksi Ikaalisissa, Joensuussa, Kittilässä, Multialla ja Rovaniemellä. Aluevaaleissa RKP:tä oli mahdollista äänestää myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Tästä on hyvä jatkaa!

Vi har nu totalt 71 SFP:are i välfärdsområdesfullmäktigena och 452 SFP:are i kommunfullmäktigena runtom i landet. Det är ett starkt resultat och härifrån är det bra att ta avstamp till arbetet mot kommande riksdagsval våren 2027.

Och jag vill påminna om en sak i synnerhet: Att ställa upp i val kräver mod. I synnerhet då man ställer upp första gången kan det kännas obekvämt. För i dagens värld är det inte alltid bekvämt att ta en debatt, att påverka.

Nu måste vi alla se till att de som ställde upp för första gången, de som nu kom med tas väl hand om. Att vi håller kontakt, tar med dem i verksamheten, att alla får stöd också efter valet och att  vi klarar av att hålla dem kvar,

Hyvät ystävät. Haluan muistuttaa vaalien jälkihoidosta. On äärimmäisen tärkeää, että pidämme huolta erityisesti heistä, jotka nyt asettuivat ehdolle ensimmäistä kertaa.

Bästa vänner,

Vi gjorde ett stabilt val, men världen är inte stabil. I Ukraina gör Putin som Putin brukar göra. Han sviker sina löften om eldupphör och respekt för internationell lag. Han tror inte på annat än styrka, och därför måste Europa visa just det. Sanktionerna måste stramas åt, skuggflottan stoppas och Europa och resten av världen trappa upp sin hjälp.

I Mellanöstern fortsätter katastrofen i Gaza. Finlands mål är en tvåstatsmodell. Men det måste finnas en grund för den. I dagens läge eroderas den grunden för varje dag som en följd av Israels totalt oproportionerliga agerande. Det är inte acceptabelt. Hjälpen måste hitta fram. Gisslan måste friges. Internationell rätt måste accepteras.

Men även om – och också just för att – världen ofta är svår att förstå och acceptera måste vi här i Finland bygga vår väg vidare.

Varje vår förhandlar man om  planen för de offentliga finanserna för de kommande fyra åren – med andra ord det ekonomiska ramverk inom vilken budgetförslagen för de kommande åren sen utarbetas. Den här omgången var förstås mer speciell eftersom den också markerade att regeringen kommit halvvägs in i regeringsperioden. Därav benämningen halvtidsöversyn.

Vi har inte haft ekonomisk tillväxt i Finland under de senaste 18 åren. Det här hör vi ofta sägas, men konsekvenserna av det pratar vi inte så ofta om. “Vi har det ju bra”, tycker många. “Varför ska det vara ett så stort fokus på tillväxt?” undrar en del. Verkligheten är ändå krass. Endera ökar vår ekonomi eller så minskar den – så om vi vill hålla våra tjänster och vår service som de är så måste ekonomin växa. Och eftersom vårt land, och vår värld, inte är färdig ännu finns mycket kvar att göra. Därför måste vi få igång tillväxten i Finland. Alternativet är nedskärningar och försämringar i den servicenivå vi är vana vid.

Samtidigt som vår ekonomi inte har vuxit så har vår låntagning nog gjort det. När först coronapandemin och sedan Rysslands brutala anfallskrig satte världsekonomin i gungning har behovet av utgifter ökat, samtidigt som räntekostnaderna för våra statliga lån ökat rejält. År 2025 räknar vi med att betala 3,17 miljarder euro enbart i räntor. Det är ofantligt mycket pengar. Bara i räntor – utan amorteringar. Det är priset för att låntagningen skjutit i höjden. Anpassningar för 10 miljoner kan orsaka stor oro och turbulens, och här har vi tre tusen etthundra sjutton miljoner som vi bara måste betala för att hantera vår statsskuld.

Takana on kaksi vuotta sopeutustoimia. Kuusi plus kolme miljardia euroa.  Lisäksi puoliväliriihessä sopeutettiin jälleen noin miljardilla eurolla. Kun olemme tilanteessa, jossa ainoastaan valtionlainan korkomaksuihin uppoaa reilusti yli 3 miljardia euroa vain vuoden 2025 aikana, hallitus otti tavoitteekseen tehdä puoliväliriihessä päätöksiä nimenomaan kasvun vauhdittamiseksi. Maailmanpoliittinen tilanne vaatii, että teemme pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Talouskasvun edistäminen on vastuun kantamista myös tulevista sukupolvista ja hyvinvointivaltion rakenteiden ylläpitämisestä.

Därför kommer regeringen nu att sänka skatten på arbete med 1 miljard euro, för att sporra till arbete och stärka köpkraften. Samtidigt sänks samfundsskatten till 18 procent för att främja företagande. Dessutom har regeringen en helhet bestående av 8 sidor av andra åtgärder som enkom strävar till att främja tillväxten.

Vi gick väl förberedda till förhandlingarna, som SFP alltid brukar göra. I augusti förra året publicerade vi ett 26-punkters åtgärdsprogram för ekonomisk tillväxt. Ni kommer säkert ihåg hur det skapade lite turbulens i media, och en del fokuserade på nån enskild åtgärd – vi provocerade, hette det till och med. Det var förstås inte frågan om nåt sånt – utan som SFP alltid gör, så tog vi fram konkreta lösningar till regeringens arbete.

I januari publicerade vi också ett 22-punkters program för social- och hälsovården. Dessutom tog vi fram andra åtgärdsförslag som vi drev i förhandlingarna i halvtidsöversynen.

Slutresultatet kan vi vara mer än nöjda med. Åtminstone 9 av våra 26 tillväxtpunkter kommer nu att förverkligas, och 5 av 22 åtgärder från vårt social- och hälsovårspaket. Utöver detta fick vi igenom en uppsjö andra åtgärder.

En del av er deltog förra veckan i partifullmäktiges Zoom-möte där vi redogjorde för rians resultat. Med risk för lite upprepning vill jag oberoende lyfta saker som inte skulle ha blivit verklighet utan SFP.

  • Tack vare SFP blev det inga nedskärningar i social- och hälsovården.

  • Det blev inga ytterligare nedskärningar i yrkesutbildningen.

  • Vi avvärjde öppnandet av klimatlagen och höll fast vid vår klimatneutralitetsmålsättning.

  • Vi lyckades kraftigt minska nedskärningen i kommunernas statsandelar, biståndet och STEA-finansieringen. Och det kom inga stängeringar i invandring.

  • Vi drev också olika tilläggsanslag som nu blir verklighet. Vi riktar tilläggsfinansiering till exempel till:

  • S2R2-undervisningen (svenska eller finska som andra språk) och den förberedande undervisningen

  • Till bekämpning av olje- och kemikaliespill

  • Och till Finlandsmodellen för hobbyer. Anslaget blev också permanent, vilket är viktigt så att allt fler barn och unga får ta del av en hobby.

  • Dessutom riktas nu 40 miljoner euro till att påskynda forsknings- och utvecklingsverksamhet inom energiomställningen åren 2026–2029.

Det kommer också betydelsefulla infrasatsningar till flera regioner, bland annat framskrider muddringarna av Lovisa och Vasa hamnfarleder och satsningarna på riksåttan. Det kommer satsningar som främjar industrietableringar både i Ingå och i Kyrkslätt. Landskapsflygen tryggas. ’För att nämna några helheter som går vidare.

  • Dessutom lyckades vi driva en hel del andra åtgärder: o Nu kommer kombinationsförsäkringen att tas i bruk, vilket underlättar särskilt frilansare inom kulturbranschen. o Vi sänker gränsen för tillämpningen av personalens representation i ett företag från 150 till 100 anställda. Personalrepresentationen ska genomföras i styrelse eller ledningsgrupp. o Regeringen främjar ibruktagandet av egenläkarmodellen i hela landet. o En överflyttning av finansieringsansvaret av Kela-taxiresorna till välfärdsområdet ska utredas och en proposition ska beredas. Till exempel dessa åtgärder härstammar från SFP:s reparationsserie av social- och hälsovården. o Vi ska stärka integrationen på svenska genom att ta fram konkreta åtgärder för att uppnå regeringsprogrammets mål om 5–10 procents integration på svenska, med tidtabellen att åtgärderna kan tas i bruk senast i början av 2027. o En nationell kartläggning av tilläggsbehov för språkbadslärare ska nu göras upp. o Vi ska öka ungas delaktighet och fortsätta utveckla ungdomsarbetet. Vi ska också arbeta fram en modell för att underlätta anställning av unga under 29 år.

Eikä tässä vielä kaikki! Sen lisäksi, että saimme riihessä eteenpäinvietyä 9 toimenpidettä meidän viime syksyn kasvua vauhdittavasta paketista sekä 5 toimenpidettä meidän viime talven sote-paketista, kaikki edellä luetellut toimet ovat RKP:n vahvasti esillä pitämiä asioita – omalääkärimallista ja ilmastolaista tutkimus- ja kehityspanostuksiin ja yhdistelmävakuutukseen. Enkä voi kyllin painottaa sitä, että RKP:n ansiota riihessä ei tehty lisäleikkauksia soteen.

Hallituksessa meillä oli myös vahva yhteisymmärrys siitä, että omaishoitajien tilannetta on parannettava. Siksi päätimme, että pienempiä omaishoidontukia korotetaan ja että laaditaan kansallinen ohjeistus tukeen liittyen. Päätimme myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta luopumisesta, eli niin sanottua sairauskarenssia ei toteuteta. Ja niin edespäin. Tässä oli hyvinkin karsittu luettelo toimista, joista puoliväliriihessä päätimme. RKP:n kädenjälki näkyy.

Bästa partifullmäktige, Svenska folkpartiets avtryck syns i politiken – det visar resultatet från halvtidsöversynen. Och den syns för att vi sitter regeringen och för att vi bär ansvar. Med vårens valresultat och resultat från halvtidsgranskningen i bagaget kan vi med gott självförtroende blicka framåt mot den återstående tiden av regeringsperioden, och börja förbereda oss inför riksdagsvalet våren 2027. Det finns ingen som påstår att det skulle vara enkelt. Det är klart att det är ett utmanande läge. Men vi vet att vi för saker åt rätt håll och att vårt avtryck syns tydligt.

SFP:s avtryck syns för att det måste synas. För att Finland behöver ett parti som SFP. I en värld där det känns som att både diskussionen och de övriga partierna glider ut mot kanterna har vi ett speciellt ansvar, och det ansvaret har vi burit också denna vår. Vi är brobyggarna som ofta får vara den vuxna i rummet. Vi är de som får mana till rim och reson, och som ofta lyckas med det.

I den här polariserade världen känns det kanske som ett plattityd att säga att man kan vara både och. Men så är det. Man kan värna om ekonomiskt ansvar och samtidigt se dem som har det svår. Man kan tänka på säkerhet men samtidigt också se, att säkerheten naggas i kanterna, om vi inte bryr oss om våra gemensamma spelregler och saker som för oss är självklarheter, som mänskliga rättigheter.

Man kan värna om sin egen nationella kultur och sina särdrag samtidigt som man ser att Finland alltid har förändrats och att vi blir starkare av att inkludera fler.

Det är så här vi ser på världen. Det är så här vi ser på varandra.

Vi har två år på till nästa riksdagsval. Det är två år som vi måste förvalta väl. Det är två år där vi arbetar tillsammans för att utveckla vårt parti, vår rörelse, och jobbar så att vi skall ses bättre, skall vara tydligare, och vara mer attraktiva.

Det arbetet har redan inletts och det skall ni alla inkluderas i.

Det är ett arbete som jag hoppas att jag får leda. Därför ställer jag upp för omval som partiordförande för denna fantastiska folkrörelser och hoppas få fortsatt förtroende under partidagen i Vasa. Ett fortsatt förtroende, för att jag tror på SFP, på vårt folkparti.

Men innan vi hinner så långt som till partidagen i Vasa är det dags för detta partifullmäktige. Den här helgen får ni diskutera aktuella politiska frågor, fila på beslutsförslagen till partidagsmotionerna och diskutera utkastet till nytt partiprogram, och mycket mer.

Dessutom får ni heja KAJ och Erika till dubbelvinst i kvällens Eurovisionsfinal!

Själv är jag dessvärre tvungen att lämna er redan nu för ett uppdrag som är kopplat till min tredje ministerportfölj. Som ni alla vet valdes det en ny påve denna vecka, och imorgon är det dags för påveinstallationen. Jag har äran att som kyrkominister representera Finland på den här högtidliga tillställningen i Vatikanen.

Jag önskar er alla givande diskussioner. Och jag önskar er en rolig Eurovisionskväll!

Millainen on mahdollisuuksien Suomi?

/0 Comments/in , , , , , , , , /by

Ruosiksi täällä

Ajattelen, että se on Suomi, jossa jokainen meistä pystyy valjastamaan mahdollisimman täysimääräisesti omat vahvuutemme yhteiskunnan eli meidän kaikkien hyväksi. Se on Suomi, jossa saamme toimia tiimeissä, joissa toiset paikkaavat meidän puutteemme. Se on yhteisöllinen Suomi, jossa keneltäkään ei odoteta täydellisyyttä, vaan valmiutta ja halua antaa omaa parastaan.

Mahdollisuuksien Suomi ei tukahduta uteliaisuutta, vaan ruokkii sitä. Se on maa, jossa rakenteet ja järjestelmät eivät lamaannuta luovuutta ja yritteliäisyyttä, vaan kannustavat toimeliaisuuteen, itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Siksi mahdollisuuksien Suomessa ei esimerkiksi yrittäminen automaattisesti poissulje oikeutta työttömyysturvaan, vaan saattaa tietyissä tilanteissa jopa hetkellisesti vahvistaa sitä. (vrt. Helsingin Sanomien juttu: “Tuet menettänyt Jukka Korhonen kertoo vihjailusta ja ‘peittelyyn’ kannustamisesta”).

Mahdollisuuksien Suomessa tutkijat saavat keskittyä tutkimukseen sen rahoituksen jatkuvan varmistelun sijaan. Yliopistot ovat täynnä ihmisiä, jotka tuottavat uutta tietoa ja kyseenalaistavat vallitsevia oletuksia. Pitkäjänteisellä tutkimustyöllä ja syy-seuraussuhteiden systemaattisella todentamisella on keskeinen rooli ajassa, jossa totuutta venytetään. Tutkimuksen tulee voida hengittää rauhassa, mutta vaikuttaa voimakkaasti.

Mahdollisuuksien Suomessa julkisrahoitteisten hankkeiden vaikuttavuus ei jää lyhytnäköisyyden jalkoihin. Hankkeilta edellytetään vaikuttavuusmittareita ja loogista jatkumoa, ei vain hankekieltä ja hetkellistä näkyvyyttä.

Mahdollisuuksien Suomessa politiikka ei ole poukkoilevaa vaan ennakoitavaa.

Yritykset voivat luottaa siihen, että yhteiskunnallinen kurssi ei muutu äkillisesti joka hallituskaudella, vaan linjaa rakennetaan pitkäjänteisesti yhdessä elinkeinoelämän, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Mahdollisuuksien Suomessa merkittävimmät poliittiset linjaukset ovat parlamentaarisia ja yli hallituskausien ulottuvia.

Mahdollisuuksien Suomessa ihmiset eivät ainoastaan tee työtä – he kokevat kuuluvansa johonkin. Työ luo osallisuutta ja merkitystä. Siksi mahdollisuuksien Suomessa arvostetaan kaikenlaista työtä: hoivatyötä ja huipputekniikkaa, käsityöläisyyttä ja koodaamista, taiteilijuutta ja maanviljelyä. Uusi ja vanha elävät rinnakkain ja täydentävät toisiaan. Metsäteollisuus ja peliala eivät ole toistensa vastakohtia, vaan saman metsän eri latvuksia.

Mahdollisuuksien Suomi on maa, jossa innovaatioita syntyy, mutta myös juurtuu. Mahdollisuuksien Suomessa luovuutta ei pidetä mukavana lisänä, vaan elinehtona. Siellä ei haaveilla vain seuraavasta kasvurahoituskierroksesta, vaan paremmasta huomisesta. Mahdollisuuksien Suomessa ihmiset ovat oppineet luottamaan siihen, että muutos on paitsi välttämättömyys myös iso mahdollisuus: vaikka emme saisi pitää nykyistä työpaikkaamme, saamme myös jatkossa tehdä jotain hyödyllistä ja merkityksellistä. Mahdollisuuksien Suomessa uskalletaan ajatella isosti ja valjastaa kaikkien osaaminen maailman valloittamiseen.

Mahdollisuuksien Suomi ei synny vain päätöksillä, ohjelmilla tai strategioilla. Se rakentuu arjessa eli siinä, miten me kohtelemme toisiamme, miten suhtaudumme tulevaisuuteen ja miten kannamme vastuuta sekä omasta että yhteisestä suunnastamme. Mahdollisuuksien Suomessa vastuu ei vieri muille: ei kouluille, yliopistoille, poliitikoille tai yrityksille – vaan meille kaikille. Jokaiselle meistä.

Meillä jokaisella on vastuu tarttua eteen tuleviin mahdollisuuksiin – kehittää itseämme, yrittää ja uskaltaa – mutta meillä on myös velvollisuus pitää huolta siitä, ettei kukaan jää matkasta.

Mahdollisuuksien Suomi ei ole kylmä kilpailuyhteiskunta, vaan lämmin yhteisö, jossa naapuriapu, kohteliaisuus ja huomaavaisuus ovat osa kansallista toimintakulttuuria.

Onnistuminen ei ole yksilön etuoikeus, vaan jaettu kokemus. Mahdollisuuksien Suomessa kiltteyttä ja rehellisyyttä ei pidetä naiiviutena, vaan ominaisuuksina, joilla on kauppaa tehtäessäkin hinta. Ne ovat ominaisuuksia, jotka erottavat meidät muista. Päälle huipputuotteet ja -palvelut ja ylivoimainen sujuvuus ja tulemme voittajina maaliin. Kunhan muistamme matkalla myös kaupallistaa tämän kaiken.

Kannan itse mukanani tätä visiota ja pidän sitä tiekarttanani poliitikkona. Heitän sen niin hallituksessa kuin oppositiossa istuville kollegoilleni tunnustaen samalla, että me poliitikot emme ole sateentekijöitä. Olemme kriittisesti tarkasteltuna jopa hidastaneet tähän visioon pääsemistä syventäessämme omalla puheellamme railoja ihmisten välillä. Tähän meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.

Heitänkin haasteen mahdollisuuksien Suomen rakentamisesta meille kaikille. Olen varma, että suurin osa meistä haluaa rakentaa Suomen, jossa yhdessä tekeminen ja toisista välittäminen ovat merkki suurimmasta mahdollisesta menestyksestä. Uskon, että ne ovat maailman onnellisimman kansan reseptin pääraaka-aineet.

Ja koska ”eivät ne sanat, vaan ne teot”, haastan meidät kaikki rakentamaan mahdollisuuksien Suomea tekemällä pienen muutoksen arjessamme: tervehditään toinen toisiamme – parkkipaikoilla, hisseissä, kaupan kassoilla, lenkkipoluilla. Katsotaan toisiamme silmiin ja nyökätään. Se vaatii vähän rohkeutta ja avoimuutta. Sellaista rohkeutta ja avoimuutta, jollaisella sekä KAJ että Erika Vikman tuntuvat valloittaneen viisukansojen sydämet.

Mahdollisuuksien Suomi rakentuu yhdessä saunomalla ja erilaisuutta kunnioittamalla. Yksi tervehdys, idea ja toteutus kerrallaan.

Lösningar för tillväxt

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Vi har inte haft ekonomisk tillväxt i Finland på 18 år. Det här i kombination med de stigande räntekostnaderna är orsaken till varför regeringens ekonomiska politik ser ut som den gör. Efter två omgångar av nödvändiga ekonomiska anpassningar under regeringsförhandlingarna och ramrian förra våren valde regeringen i vårens halvtidsöversyn att satsa på åtgärder för att sparka i gång tillväxten.

Utgångsläget inför halvtidsöversynen var utmanande. Men plötsligt ökades svårighetsgraden. Det handelskrig som president Trump startade tvingade oss att ändra perspektiv. Att i det här läget komma med små justeringar för att få i gång tillväxten var inte en möjlighet. Vi behövde höja ribban för vårt arbete.

SFP lanserade redan i augusti förra året ett åtgärdspaket med 26 åtgärder för att få i gång ekonomin. Vi tänker, att det är bättre att komma med lösningar som driver diskussionen än att sitta i passagerarsätet – för att inte tala om alternativet att bara kritisera de besluts som görs. Det här blev åter tydligt då många av åtgärderna som godkändes i regeringens halvtidsöversyn är sådana som vi länge förespråkat. 9 av de 26 åtgärder vi presenterade i augusti finns med i halvtidsrians beslut.

Många av åtgärderna är sådana som också oppositionspartierna har föreslagit och förespråkat. Trots det är det klart att de också möter kritik. Det är en verklighet i dagens polariserade politiska klimat.

Samtidigt är det klart, att regeringens ansvar är att ta fram åtgärder för tillväxt. Att låta bli var helt enkelt inte ett alternativ.

I en regering med fyra ganska olika partier är förstås också halvtidsöversynen ett resultat av kompromisser. Effekterna av alla åtgärder kommer inte att synas genast, men jag tror starkt på att den här helheten har en verklig chans att föra Finland i rätt riktning.

En av de största åtgärderna är att skatten på arbete sänks. Målet är att sporra till mer arbete och samtidigt stärka köpkraften. Den mest verkningsfulla åtgärden är en sänkning av marginalskatten, men ur ett rättviseperspektiv var det viktigt att också sänka skatten för låg- och medelinkomsttagare, en åtgärd som statiskt räknat kostar dubbelt så mycket.

Företagande främjas också genom att samfundsskatten sänks med två procentenheter till 18 procent. Beskattningen för utländska experter som flyttar till Finland sänks för att underlätta rekryteringen för våra företag. Dessutom kommer en helt ny åtgärd som har sitt ursprung i SFP:s åtgärdspaket från augusti 2024, ett skatteincitament för finländare utomlands som flyttar hem. Gränsen för arvs- och gåvoskatten kommer också att höjas till 30 000 euro respektive 7 500 euro, och för företag kommer möjligheten att dra av förluster i beskattningen att förlängas till 25 år.

Jag gläder mig också över flera satsningar som ger ett positivt avtryck i Åboland. SFP lyckades driva igenom viktiga satsningar för säkerheten i skärgården och Skärgårdshavets välmående. Regeringen bestämde att uppdatera bestämmelserna som reglerar skärgårdstrafiken och vi fick också in en satsning på 5 miljoner euro för bekämpningen av olje- och kemikalieskador. För att minska på näringsbelastningen i Skärgårdshavet kom vi överens om att utveckla lösningar för effektivare återvinning av näringsämnen.

Tillväxt kräver konkreta åtgärder. Men det handlar också om psykologi, attitydklimatet i vårt samhälle. Och det igen påverkas av den diskussion som förs. Därför hoppas jag att vi förmår se det goda omkring oss, möjligheterna, och fundamentet som trots allt är gott. Vi lever i utmanande tider och många har det svårt. Men samtidigt har få länder det så väl förspänt som vi.

Med detta åtgärdspaket blir det lite lättare och attraktivare att försöka, investera och bygga sin framtid. Jag hoppas att vi tillsammans skall se möjligheterna omkring oss och i varandra.

Adlercreutz vaikuttunut nuorista ammattilaisista Taitaja2025 -tapahtumassa

/0 Comments/in , , , , , , , , , , /by

Suomi tarvitsee osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Tällä viikolla Turussa järjestettävässä Taitaja2025-tapahtumassa kokoontuu satoja nuoria sekä Suomesta että useista muista maista kilpailemaan eri ammattitaidon lajeissa – rakennusalasta ja teollisuudesta palveluihin, ohjelmointiin, mediasuunnitteluun ja vaatteiden ompeluun. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz osallistui tapahtumaan ja tutustui muun muassa kansainväliseen kokkikilpailuun, jossa Suomi ja Sveitsi–Ranska ottivat toisistaan mittaa.

– Olen todella vaikuttunut Suomen kokkimaajoukkueesta . Kilpakeittiöissä näkyi korkeatasoinen ammattimaisuus, keskittyminen ja taito. Tapahtumassa huokui se, kuinka vahvaa osaamista nuorillamme on, sanoo Adlercreutz.

Tämän vuoden Taitaja-tapahtuman teemana on ”Ammattitaidolla tulevaisuuteen”, mikä on hyvin ajankohtainen aihe aikana, jolloin työmarkkinat muuttuvat nopeasti. Hallitus on käynnistänyt uudistuksia ammatillisen koulutuksen vahvistamiseksi ja tulossa on muun muassa kokeilu, jolla lisätään koulutuksen järjestäjien autonomiaa muokata koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan.

– On ratkaisevan tärkeää, että koulutuksemme todella valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen. Meidän on annettava nuorillemme välineet kasvaa, kehittyä ja pärjätä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Taitaja2025 osoittaa selvästi, kuinka korkeatasoista ammatillinen koulutuksemme on, Adlercreutz sanoo.

Rätt riktning på Finland med besluten i halvtid

/0 Comments/in , , , , , , , /by

Varje höst delas en tjock gul bok ut till alla riksdagsledamöter på deras sittplats i plenisalen i riksdagen. På den nästsista sidan finns ett kapitel som heter Räntor på statsskulden. Boken är förstås den årliga budgetboken, och för år 2025 beräknas räntekostnaderna för statens låntagning uppgå till 3,17 miljarder. Vad allt kunde inte Finland göra för dessa pengar, som nu endast går till att betala räntor.

Finlands ekonomi har stampat på stället i 18 år. Det, i kombination med de stigande räntekostnaderna är orsaken till varför regeringens ekonomiska politik ser ut som den gör. Efter två omgångar av nödvändiga ekonomiska anpassningar valde regeringen därför att i vårens halvtidsöversyn satsa på åtgärder för att sparka i gång tillväxten.

Skatten på arbete kommer därför att sänkas med ca 1 miljard euro. Målet är att sporra till mer arbete och samtidigt stärka köpkraften för alla. Skattelättnaderna fördelas så, att den största delen riktas till små- och medelinkomsttagare. I kombination med detta främjar regeringen företagande genom att sänka samfundsskatten till 18 procent.

Utöver dessa stora skatteåtgärder genomför regeringen också en rad andra åtgärder som jag är mycket nöjd över. Bland annat sänks beskattningen för utländska experter som flyttar till Finland. Dessutom kommer en helt ny åtgärd som har sitt ursprung i SFP:s åtgärdspaket från augusti 2024, ett skatteincentiv för finländare utomlands som flyttar hem. Gränsen för arvs- och gåvoskatten kommer också att höjas till 30 000 euro respektive 7 500 euro, och för företag kommer möjligheten att dra av förluster i beskattningen att förlängas till 25 år.

Som tillägg till detta finns ett helt paket tillväxtåtgärder som berör företag, utbildning, forskning och utveckling, energi, artificiell intelligens, försvaret och mycket mer. Effekterna syns kanske inte ännu nästa år, eller ens året efter det – särskilt med tanke på det turbulenta världspolitiska läget – men jag tror starkt på att dessa åtgärder har en verklig chans att svänga Finlands ekonomiska kurs. Som anekdot kan dessutom nämnas att över en tredjedel av åtgärderna från SFP:s tillväxtpaket nu kommer att genomföras av regeringen, och också många åtgärder inom social- och hälsovården som regeringen kom överens om är direkt från den lista på åtgärder som SFP presenterade för några månader sedan. 

Halvtidsöversynen – som namnet redan berättar – markerade också det att halva regeringsperioden ligger bakom oss. Samtidigt betyder det att det ännu är två år kvar till nästa riksdagsval – gott om tid för att genomföra både återstående åtgärder i regeringsprogrammet och de beslut som regeringen fattar längs vägen. Jag är verkligt glad över att kombinationsförsäkringen som gör det lättare att växa mellan företagande och förvärvsarbete äntligen blir verklighet. Utöver det kommer vi att förstärka arbetstagarnas representation i företagens styrelser och ledningsgrupper, också det en långvarig målsättning för SFP.

Särskilt nöjd är jag dessutom över att SFP i halvtidsöversynen lyckades stoppa ytterligare nedskärningar i social- och hälsovården.

Jag sticker inte under stol med att halvtidsöversynen också förde med sig några beslut som vi är mindre nöjda med, men på det stora hela och med facit på hand vill jag påstå att vi med dessa beslut för Finland i rätt riktning.

Adlercreutz: SFP on valmis puolustamaan ääntäsi

/0 Comments/in , , , /by

Tänään Suomi äänestää historiallisissa vaaleissa – äänestämme ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 kahdessa vaalissa samanaikaisesti, kahdella eri äänestyslipulla. Valkoinen lippu kunnallisvaaleihin ja violetti hyvinvointialuevaaleihin.

– Aikana, jolloin vastakkainasettelu leimaa politiikkaa ja yhteiskunnallista keskusteluamme, RKP:n tehtävä on rakentaa siltoja. Ääni RKP:lle on ääni rohkeudelle ja eteenpäin katsomiselle – juuri sitä koko Suomi tarvitsee, sanoo RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.

RKP:llä on vahvat ehdokaslistat sekä kunta- että aluevaaleissa. RKP:llä on suurin osuus nuoria ehdokkaita kaikista puolueista sekä suurin osuus ehdokkaita, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi. Laaja paletti ehdokkaita antaa äänestäjille mahdollisuuden löytää oman ehdokkaansa, joka jakaa heidän arvonsa ja näkemyksensä.

Niissä kunnissa, joissa RKP:llä on vahva kannatus, talous on usein hyvässä kunnossa, työttömyys on matalaa, yrittäjyyden taso korkealla ja asukkaat voivat hyvin.

– Äänestämällä RKP:tä annat äänesi päättäjälle, joka kantaa vastuuta. Päättäjälle, joka huolehtii siitä, että saat tarvitsemasi hoidon. Päättäjälle, joka antaa opettajille kunnassasi oikeat edellytykset tehdä työnsä ja luo oppilaille hyvät puitteet oppia, tarkoituksenmukaisissa tiloissa, Adlercreutz sanoo.

Monilla paikkakunnilla nämä vaalit ovat kohtalonkysymys. Jos menetämme paikkoja, heikkenevät samalla mahdollisuutemme puolustaa meille tärkeitä arvoja ja turvata maamme kaksikielisyys.

– Kun on kyse teoista, on vain yksi puolue, joka kausi toisensa jälkeen, päivittäisessä poliittisessa työssään johdonmukaisesti puolustaa kaksikielistä Suomea ja muita maamme vähemmistöjä. Adlercreutz sanoo.

Äänestyspaikat ovat avoinna sunnuntaina 13.4. klo 9–20. Vaalipäivänä äänestetään omassa äänestyspaikassa. Löydät RKP:n ehdokkaat osoitteessa val.sfp.fi.

Menestyvä kunta tunnistaa vahvuutensa

/0 Comments/in , , , , , /by

Kirjoitin muutama viikko sitten koulusta osana kunnan elinvoimaa. Sivistys on tänä päivänä kunnan keskeisimpiä tehtäviä.

Toinen keskeinen tehtävä liittyy ympäristöön: siihen, miten rakennamme, miten suunnittelemme ja sitä kautta siihen, millaista ympäristöä luomme – sellaista, johon ihmiset haluavat muuttaa.

Me asumme kunnissamme ja haluamme viihtyä. Niin yksinkertaista se on.

Tiedämme aika hyvin, miksi ihmiset haluavat muuttaa Kirkkonummelle. Keskeisiä syitä ovat saavutettavuus, luonnonläheisyys ja tila. Kun muuttaa Kirkkonummelle, haluaa vähän väljyyttä. Haluaa asua väljemmin.

Toinen tärkeä oivallus on se, että Kirkkonummelle muutetaan, koska se on jotain erilaista. Ei siksi, että muistuttaosimme Espoota mutta olemme vähän kauempana, vaan siksi, että tarjoamme jotain sellaista, mitä naapurikunnat eivät tarjoa.

Tämä on se keskeinen oivallus, jonka pitäisi ohjata meidän suunnitteluamme: halu ja rohkeus olla vähän erilainen.

Ja kuten niin monessa asiassa – kaikki alkaa siitä, että meillä on yhteinen tilannekuva. Ymmärrys siitä, mitä me olemme ja mitä vahvuuksia meillä on.

25 kilometrin päässä Suomen pääkaupungista, moottoritien ja rautatien varrella, kulttuuriperintöön nojaten – siinä on Kirkkonummi. Keskustassamme on keskiaikainen kirkko, tori ja Suomen mielestäni hienoin kirjasto. Oodi – jäit toiseksi. 

Kirjaston takana rakentuu tuleva lukiorakennus. Hieno rakennus, joka tulee kokoamaan molemmat lukiomme – suomen- ja ruotsinkielisen – saman katon alle. Tämän eteen RKP on tehnyt pitkään töitä.

Tämä kokonaisuus toimii perustana työlle, jonka tavoitteena on muotoilla uudesta keskustastamme Suomen hienoin uusi vanha pikkukaupunki.

Mutta on pidettävä katse pallossa. Keskustan keskeisin rakennus on kirkkomme. Kaikki muu on toissijaista. Toivon, että rakennamme tiiviisti, mutta kirkkoa kunnioittaen matalasti. Haluan nähdä kortteleita, joissa on liiketilaa katutasossa ja jotka rajaavat pieniä vehreitä sisäpihoja.

Toivon, että keskustasta tulee eri sukupolvien kohtaamispaikka. Kirjaston yhteyteen rakennetaan koulu – mutta miksei myös palveluasuntoja? Jos ikääntyneiden suuri haaste on sosiaalisen kanssakäymisen puute ja siitä seuraava yksinäisyys – miksi emme tarttuisi siihen jo kaavoituksen keinoin?

Jos voimme suunnittelemalla paremmin luoda mahdollisuuksia sukupolvien välisiin kohtaamisiin, kaikki voittavat.

Meillä on muitakin vahvuuksia. Olemme meren äärellä. Kantvik on alue, jossa on parhaat edellytykset hyödyntää tätä laatua. Toivon, että Kirkkonummi haluaa hakea asuntomessujen järjestämistä. Mutta en toivo siitä talokarnevaalia – vaan harmonista kokonaisuutta, joka kestää aikaa.

Se, että kunta on pinta-alaltaan suuri suhteessa asukasmäärään, tarkoittaa, ettei meillä voi olla yhtä tiheää joukkoliikenneverkostoa kuin esimerkiksi Espoossa. Budjettitekninen todellisuus ei sitä mahdollista. Mutta meidän on tehtävä töitä säilyttääksemme ja kehittääksemme olemassa olevaa joukkoliikennettä.

Rantarata on 51:n ja Turuntien ohella elinhermomme.

Samaan aikaan rantarata on uhattuna. On vaikea uskoa, etteikö mahdollinen länsirata tarkoittaisi rantaradan jäämistä taka-alalle. Se olisi kunnallemme kallis hinta.

Siksi kunnallisen vaikuttamistyömme keskiössä on oltava ratkaisut, jotka turvaavat rantaradan liikenteen ja mahdollisimman monen pysäkin säilymisen kunnan rajojen sisällä. Toivon, että meillä on yksimielisyys näistä tavoitteista tulevassa valtuustossa.

Elinvoimainen kunta tarvitsee houkuttelevaa asumista, hyviä kouluja, hyvän elinympäristön ja toimivat liikenneyhteydet. Mutta tarvitsemme myös työpaikkoja.

Pitkään meidät tunnettiin kuntana, jossa kaavoitus ja lupaprosessit etenivät hitaasti. Tänään uskallan väittää, että suoriudumme tässä selvästi paremmin. Sekä Microsoftin datakeskus että Prysmianin laajennus lähtivät liikkeelle hyvin lyhyessä ajassa, vaikka kummassakin tapauksessa oli kyse suurista ja monimutkaisista hankkeista. Nyt on tärkeää takoa, kun rauta on kuumaa. Näiden investointien ympärille meidän on kyettävä rakentamaan yritysklustereita, jotka tuovat kunnalle sekä työpaikkoja että verotuloja.

Kunnallamme on pitkät perinteet. Se koostuu monista kylistä, joilla jokaisella on oma identiteettinsä. Lapinkylä ei ole Luoma, eikä Veklahti ole Långvik. Meillä on kolme keskustaa – kirkonkylä, Masala ja Veikkola. Näiden välillä on paljon tilaa ja paikkoja väljälle omakotiasutukselle, maataloudelle ja muille alkutuotannon aloille.

Nämä ovat laatutekijöitä, joita ei löydy kivenheiton päästä mistään muusta eurooppalaisesta pääkaupungista.

Pidetään kiinni ainutlaatuisesta sijainnistamme ja niistä vahvuuksista, jotka erottavat meidät muista.

RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz kuntavaaleista, kaavoituksesta ja hyvinvointialueesta

/0 Comments/in , , , , /by

Kirkkonummen Sanomat haastatteli RKP:n puheenjohtajaa, opetusministeri Anders Adlercreutzia tulevien vaalien tiimoilta:

Puolueen puheenjohtajana, mitkä ovat RKP:n tavoitteet kuntavaaleissa Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella?

Tavoitteemme on luonnollisesti vahvistaa asemiamme. Niissä kunnissa, joissa RKP on vahvassa asemassa, kasvu on ollut hyvää ja työllisyys korkeaa. Hyvinvointialueella toivomme lisäpaikkoja. Siellä RKP on usein joutunut valitettavasti yksin tekemään työtä alueellisesti kattavien palveluiden turvaamiseksi. Siksi on tärkeää, että menestymme – keskittäminen on monesti mennyt liian pitkälle.

RKP:n kuntavaaliohjelmassa mainitaan ”paras koulu”. Mikä on kantanne opetusministerinä siihen, miten koulu- ja varhaiskasvatusasiat on hoidettu Kirkkonummella verrattuna muuhun Suomeen? Entä Kirkkonummen suuret investoinnit kouluverkkoon?

Kirkkonummen koulut pärjäävät vertailuissa hyvin. Ennen kahta edellistä vaalia iso kysymys oli isojen kouluhankkeiden kohtalo. Nyt suurin osa niistä on lähtenyt tai lähdössä liikkeelle. On selvää, että hankkeet rasittavat kunnan lainataakkaa, mutta niitä ei olisi voinut jättää tekemättä. Hanke, josta olen erityisen iloinen, on yhteinen lukiohanke kirjaston takana keskustassa. Uskon, että se osaltaan vahvistaa sekä Kirkkonummen että keskustan vetovoimaa. On hienoa, että siinä on päästy yhteiseen ratkaisuun. Sen eteen RKP on tehnyt määrätietoista työtä. Kirjaston kanssa syntyy hienoa synergiaa!

Vaaliohjelmassa mainitaan myös elinvoimaiset kunnat ja kaupungit sekä kestävä ja viihtyisä kaavoitus. Millä keinoin Kirkkonummen elinvoimaa voidaan kehittää?

Keskeinen kysymys on kaavoitus. Meidän täytyy osata hyödyntää yhteisvaikutuksia, joita uudet teolliset hankkeet tuovat. Jorvaksen HTC, Prysmian ja uusi datakeskus ovat keskeisiä kasvun vauhdittajia. On huomionarvoista, että kaksi viimeksi mainittua lähtivät nopeasti liikkeelle. Kun tahtoa on, kaavoitus sujuu ripeästi.

On myös tärkeää huomata, että Kirkkonummelle muuttamisen pääasiallinen syy liittyy asumiseen ja kouluihin. Meidän pitää tarjota asumisessa jotain muuta kuin naapurikunnat: enemmän tilaa, yhteisöllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia, hyviä yhteyksiä, laadukkaita kouluja ja vahvaa luontosuhdetta. Meidän täytyy uskaltaa olla oma itsemme – Kirkkonummi ei ole Espoon kopio.

Pitäisikö Kirkkonummen uusi keskusta rakentaa tehokkaasti – ja kuinka tehokkaasti?

Keskusta saa mielellään olla tiivis pikkukaupunki, mutta en kaipaa liiallista korkeutta. Kirkko säilyköön maamerkkinä! Lähtökohtaisesti keskustan kehittämiseen on upeat edellytykset. Tori, kirkko, kirjasto ja juna-asema tarjoavat hienot puitteet toimivalle pikkukaupungille. Toivon, että onnistumme yhdessä rakentamaan näkemyksen siitä, miltä tämän ajan yhteisöllinen ja inspiroiva keskusta voisi näyttää – paikka, joka houkuttelee niin ihmisiä kuin palveluja.

Toivon myös, että keskustaan saataisiin ikäihmisille asumisratkaisuja. Liian usein palveluasumisen tontit kaavoitetaan laidoille tai kauemmas. Se on mielestäni väärä ratkaisu. Kirjaston ja koulujen tarjoamat palvelut voisivat tukea eri-ikäisten ihmisten kohtaamista.

Arkkitehtinä, millaista kaavoitusta Kirkkonummella tulisi tehdä?

Kirkkonummen pitäisi rohkeasti olla oma itsensä. Kunnan hienous on siinä, että se koostuu monesta pienestä kylästä, joilla kaikilla on oma identiteettinsä – joillakin jopa oma nuorisotalo. Tämä ominaispiirre tulee säilyttää, samalla kun keskustoja kehitetään tiiviimpään suuntaan. Se, että olemme pientalovaltainen kunta, on selvä vahvuus.

Kirkkonummen strategia sanoo: ”Kaavoitamme pientalovaltaisesti luonnonläheisiä, viihtyisiä ja turvallisia asuinalueita. Palvelutarjontamme vastaa kasvavan ja ikääntyvän väestön tarpeisiin.” Oletteko samaa mieltä? Onko kunnassa riittävästi asuntoja ikääntyville?

Olen tuosta täysin samaa mieltä. On myös selvää, että meillä ei ole riittävästi palveluasumista ikääntyneille kirkkonummelaisille. Toivon erityisesti keskustaan, lähelle junaa, kirkkoa ja kirjastoa lisää ikäihmisille sopivia asumisratkaisuja.

Pitäisikö Kirkkonummelle saada asuntomessut?

Toivon, että saisimme kuntaan asuntomessut. Kantvik olisi erinomainen paikka. Toivon myös, että hanke vietäisiin kunnianhimoisesti eteenpäin – ei sekavaa valmistalokatalogia, vaan yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä identiteetti ja joka ammentaa paikan ainutlaatuisuudesta.

Mitä mieltä olette rantojen käyttämisestä rakentamiseen?

Kirkkonummella on paljon rantaviivaa, joka on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kantvik on hyvä esimerkki siitä, millaista rantarakentamista Kirkkonummella voitaisiin toteuttaa. En näe esteitä järkevälle, hyvin kaavoitetulle rantarakentamiselle.

Mitä mieltä olette kuntaveron tasosta Kirkkonummella?

Kuntaveromme on korkea verrattuna esimerkiksi Espooseen, eikä sitä voi pitää hyvänä asiana. En kuitenkaan tällä hetkellä näe edellytyksiä sen laskemiselle.

Kuinka realistisena pidätte Länsirata-hanketta ja sen toteutumista? Minkälaisella osuudella Kirkkonummen kunnan tulisi olla mukana hankkeessa?

Länsirata-hanketta eivät taloudelliset realiteetit tällä hetkellä tue. Lohjan näkökulmasta paikallisyhteys on tarpeen, mutta kokonaan uuden yhteyden rakentaminen Turkuun ei ole järkevää – varsinkaan, kun Helsinki on vetäytynyt hankkeesta. Mielestäni Kirkkonummenkaan ei tulisi olla mukana.

Neljä miljardia euroa noin kahden miljoonan matkaa varten on liikaa. Ympäristövaikutukset olisivat mittavat, ja kannattavuuslaskelmat perustuvat pitkälti tonttien hintojen nousuun – se ei ole kestävä peruste. Meidän tulisi sen sijaan panostaa rantaradan kehittämiseen. Se on taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävin vaihtoehto. Emme saavuta ihan samaa nopeutta, mutta pääsemme lähelle.

Mitä mieltä olette vihreän siirtymän hankkeista Länsi-Uudellamaalla?

Vihreän siirtymän hankkeet ovat Suomelle suuri mahdollisuus. EK:n laskelmien mukaan niitä on suunnitteilla noin 290 miljardin euron edestä. On kuitenkin tärkeää, että emme jää pelkästään puhtaan sähkön tuottajaksi, ja että ympäristövaikutusten arviointi tehdään perusteellisesti. Jokaisen suuren hankkeen ympärille tulisi rakentaa vihreän siirtymän ekosysteemi. Sundsbergin datakeskus voisi toimia laajemminkin kasvun moottorina.

Valtion tukien osalta on syytä olla tarkkana. Yksittäisten hankkeiden tukemisen sijaan on järkevämpää varmistaa, että investointiympäristö on ennustettava ja kilpailukykyinen.

Toteutuuko demokratia Espoo-vetoisella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella?

Kyllä minä ajattelen, että jokaisen aluevaltuutetun tulee pystyä ajattelemaan omaa kotikuntaansa laajemmin. Yksi syy siihen, miksi RKP edellytti erillisratkaisua Uudellemaalle, oli juuri se, että muuten paikallisdemokratia olisi heikentynyt liikaa. Nytkin meillä on haasteita. Tämä kausi on osoittanut, että paikallisten palvelujen puolustajia tarvitaan.

Mitä mieltä olette digipalveluista vanhuksille? Tuleeko olla vaihtoehtoja niille, jotka eivät osaa tai halua käyttää digipalveluja?

Ilman muuta. Digitaaliset palvelut ovat hyvä lisä, mutta ne harvoin voivat korvata muuta hoitoa. Kasvokkain tapahtuvan palvelun pitää olla ensisijainen vaihtoehto. RKP on esittänyt myös digitakuuta – palvelua, jonka kautta varmistetaan apu digitaalisten palvelujen käytön opetteluun, ikäihmisille ja muillekin.

Mammografiaseulonnat siirtyvät Kirkkonummelta Lohjalle. Onko tämä järkevää, vaikka hyvinvointialue säästää rahaa?

Pidän tätä ongelmallisena. Keskustelin juuri erään tutun kanssa, jonka Alzheimeria sairastava puoliso ohjattiin Espoosta Lohjan vuodeosastolle. Monilla on muistissa myös Lohjan synnytyspalveluiden lakkauttaminen, jonka säilyttämisen puolesta RKP taisteli valitettavasti yksin. Tällaisilla muutoksilla on vaikutusta myös työssä viihtymiseen ja sitä kautta työvoimapulaan. Esimerkiksi kätilön ei ole yksinkertaista lähteä Espooseen töihin, jos hän asuu Tenholassa.

Mitä mieltä olette omalääkärijärjestelmästä ja sen kehittämisestä?

RKP kannattaa omalääkärimallia vahvasti. Sitä on menestyksekkäästi pilotoitu Länsi-Uudellamaalla. Itäisellä Uudellamaalla olemme ottaneet käyttöön Omatiimi-mallin, jossa koko tiimi – hoitajasta lääkäriin – on tuttu potilaalle. Keskusteluissa lääkäreiden ja hoitajien kanssa on käynyt selväksi, että tällainen malli parantaa työssä viihtymistä. Henkilöstöpulan keskellä meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä malleja, jotka lisäävät sekä potilastyytyväisyyttä että hoitotuloksia.

Olette ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa. EVAn tutkimuksen mukaan moni suomalainen haluaisi rajoittaa mahdollisuutta toimia kolmella tasolla. Mikä on teidän näkemyksenne?

Olen pitänyt hyvin arvokkaana ja toimivana sitä, että olen saanut osallistua sekä kansalliseen päätöksentekoon että nähdä, mitä päätökset merkitsevät paikallisella tasolla. Tämä kokemus on hyödyksi eduskunnassa ja hallituksessa. Se on osa suomalaista päätöksentekokulttuuria – se näkyy jo siinä, että eduskunnan maanantait on varattu paikallistyöhön.

Opetusministerinä näen myös tärkeänä hyvinvointialueelle kuuluvan oppilashuollon. Sitä haluan tietenkin pitää silmällä myös!

Hyvinvointialueet tarkoittavat, että aiemmin pelkästään kunnanvaltuustossa hoidetut asiat hoidetaan nyt kahdessa organisaatiossa. Työn substanssi ei varsinaisesti lisäänny, mutta kokouksia voi olla enemmän. Helsingissä tilanne ei muuttunut, mutta Länsi-Uudellamaalla valtuusto kokoontui viime vuonna viisi kertaa. Se on maltillinen määrä ja mahtuu kalenteriini. Nyt on tärkeää vaikuttaa alueiden palvelurakenteisiin – moni asia muuttuu nopeasti, ja tässä on tärkeä vaikuttamisen paikka, niin Kirkkonummen kuin koko Länsi-Uudenmaan näkökulmasta.

Text: JUSSI SALO